Yhteenveto

Helsinki onnistuu vaihtelevasti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa: osa tavoitteista on jo nyt saavutettu, kun taas erityisesti ekologiseen kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan ponnisteluja. Täällä voit tutustua tiivistetysti jokaisen tavoitteen tilanteeseen Helsingissä.

Tilanne vuonna 2025

• Suomi on edelleen säilyttänyt kärkipaikan kestävän kehityksen toimeenpanossa. Kuitenkin Suomessa ja Helsingissä asukaskohtaiset kulutusperäiset hiilipäästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat korkealla ja kestämättömällä tasolla globaalisti vertailtuna.
• Iso osa Agenda 2030 -tavoitteista toimeenpannaan kuntatasolla, ja kaupungeilla on iso rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeimpiä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen liittyviä toimia kaupungeissa ovat maankäyttö ja rakentaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kasvatus sekä elinvoimaan ja työllisyyteen liittyvät toimet. Helsingillä on kaikki mahdollisuudet toimia globaalina edelläkävijäkaupunkina kestävyyssiirtymässä.
• Nykyisellä valtuustokaudella osaaminen ja kestävyysajattelun integrointi on Helsingissä edistynyt. Toimialat ja kaupunginkanslia ovat edistäneet omaa kestävän kehityksen työtään erilaisin ohjelmin, periaattein ja koulutuksin. Konserniyhtiöt ovat toteuttaneet omia vastuullisuusohjelmia, ja kahdeksan isoa konserniyhtiötä on valmistautunut EU:n kestävyysraportointiin.
• Kestävän kehityksen tavoitteita on kehitetty ja niiden vaikuttavuutta on analysoitu kaupunkitasoista ohjelmista ja suunnitelmista. Myös muun muassa kestäviä hankintoja sekä talouden ja toiminnan suunnittelua on kehitetty.
• Lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Myös kiusaamiskokemukset ovat kasvaneet. Erityisesti tämä korostuu ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemuksissa.
• Turvallisuus ja varautuminen ovat nousseet arviossa aikaisempaa enemmän esiin – erityistä huolta herättävät lasten ja nuorten turvallisuuskokemukset, radikalisoituminen ja lähisuhdeväkivalta. Mittareiden valossa esimerkiksi nuorten oirehtiminen rikoksilla ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet.
• Ristiriita kaupungin kasvun ja viherympäristön ja ympäristön suojelutavoitteiden välillä on noussut entistä enemmän esiin esimerkiksi tietyissä täydennysrakentamisen ja uudisrakentamisen kohteissa.
• Nykyisillä ilmastotoimilla ei tulla täysin saavuttamaan Helsingin hiilineutraaliustavoitetta, mutta näyttää siltä, että minimitaso eli 80 prosentin päästövähennys alueen suorista päästöistä saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Tällöin loput 20 prosenttia päästöistä pitää kattaa luonnollisilla tai teknisillä hiilinieluilla. Jatkossa erityisesti liikenteen päästöjen vähentäminen on haaste. On arvioitu, että Helsingin hiilinielut kattavat vain noin 3 prosenttia nykyisistä alueen päästöistä. Kulutusperäisten päästöjen on arvioitu olevan merkittävästi alueella syntyneitä päästöjä suuremmat, mutta niiden luotettava laskeminen on haastavaa.
• Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskeihin varautuminen vaativat vaikuttavampia toimia erityisesti hulevesitulvien sekä helteisiin varautumisen osalta.
• Eriarvoisuuskehitys ja alueellinen segregaatio ovat sosiaalisen kestävyyden suurimpia haasteita, joihin puuttuminen ja joiden ennaltaehkäisy vaativat toimenpiteitä Helsingissä. Erityisesti huolta aiheuttaa lasten ja nuorten eriytyminen etnisen taustan perusteella, mikä näkyy muun muassa koulujen alueellisissa eroissa.
• Suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi, mutta tulos on laskenut strategiakauden aikana. Sairastavuuden ja kansantautien yleisyydessä on merkittävää vaihtelua Helsingin peruspiirien välillä.
• Alle kouluikäisiä lapsia lukuun ottamatta enemmistö helsinkiläisistä liikkuu terveytensä näkökulmasta liian vähän, vaikka suositusten mukaan liikkuvien osuus on hieman kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.

Viisi valittua Helsingin onnistumista

1. Helsinki on panostanut segregaation ehkäisyyn ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Helsinki on tavoitteellisella lapsen oikeuksien edistämistyöllä saavuttanut Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ensimmäisenä pohjoismaisena pääkaupunkina.
2. Harrastamisen Suomen mallista on muodostunut pysyvä toimintamuoto 3.–9. luokkien oppilaille. Toisen asteen koulutuksessa on panostettu segregaation ehkäisyyn ja nuorten mielenterveyden parantamiseen systemaattisilla nuorten liikkumisen edistämisen toimilla lähes kaikissa oppilaitoksissa.
3. Helsingin alueen CO2-päästöt vähentyivät vuosina 2021–2023 17 prosenttia ja 17 luonnonsuojelualuetta perustettiin.
4. Helsinki sijoittui kärkisijalle kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä vuonna 2024.
5. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön pitkäjänteisyys, esimerkiksi kaupungin Pride-kumppanuus, antirasistinen työ ja koulutukset erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja nuorisopalveluissa.