Itämeren suojelun taloustieteen lahjoitusprofessuuri
on jo vakiintunut yhteistyömuoto kaupungin ja Helsingin yliopiston välillä. Helsingin
kaupunki on vuodesta 2011 tukenut Helsingin yliopiston Itämeren tutkimustyötä
lahjoitusprofessuurilla. Professuurin keskeisinä painoalueina ovat
vesiensuojelun kustannustehokkuus, sininen talous sekä ekosysteemipalvelut ja
hyvinvointivaikutukset.
Helsingin kaupungille ilmastonäkökulma ja luonnonsuojelu ovat tärkeitä. Kaupunki on muun muassa aikaistanut hiilineutraalisuuden tavoitetta vuoteen 2030, minkä lisäksi uusi kaupunkistrategia korostaa myös vastuuta Itämerestä ja sen tilasta.
− Itämeren suojelun ja luonnonsuojelun lisäksi Itämeren suojelun taloustieteen professuuri ilmentää myös muita Helsingille tärkeitä tavoitteita. Aktiivinen yhteistyö korkeakoulujen ja tiedeyhteisöjen kanssa on meille keskeinen prioriteetti ja Helsingin yliopisto on tietysti yksi tärkeä strateginen kumppanimme. Vilkas ja kansainvälistä arvostusta nauttiva tiedeyhteisö Helsingissä lisää innovatiivisuutta ja luo uutta yrittäjyyttä, tuo kaupungille näkyvyyttä ja houkuttelee tänne kansainvälisiä osaajia, sanoo Helsingin pormestari Juhana
Vartiainen.
Helsingin kaupungilla on halu johtaa kaupunkia tiedolla ja päätöksenteossa halutaan nojata parhaaseen riippumattomaan tutkijaosaamiseen. Ilmastovastuu ja luonnonsuojelu luovat Helsingissä mahdollisuuksia innovaatioihin ja uuteen liiketoimintaan. Helsingille sinisen talouden edistäminen kestävästi ja samalla huomioiden herkkä ja arvokas meriympäristö on tärkeää. Sininen talous pohjaa meriympäristöä hyödyntäviin elinkeinoihin, kuten rannikkoturismiin, laivaliikenteeseen ja kalastukseen.
Itämeri-toimenpideohjelma yhteistyön selkärankana
Helsingin kaupungilla Itämeri-yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa koordinoi Itämerihaaste. Sen vastuulla on Helsingin Itämeri-toimenpideohjelman lisäksi sidosryhmätyö Itämeren suojelun parissa toimivien organisaatioiden kanssa. Tiivis yhteistyö Itämerihaasteen ja Helsingin yliopiston välillä on mahdollistanut muun muassa tutkimustiedon ja osaamisen hyödyntämisen kaupungilla, koulutus- ja opetusyhteistyön sekä yhteisen Kaupunkiympäristön
seminaarisarjan, jossa nostetaan esiin ajankohtaisia vesiensuojeluun liittyviä teemoja.
Kari Hyytiäinen aloitti Itämeren suojelun taloustieteen professorina lokakuussa 2013. Professuuri on tuottanut runsaasti laaja-alaisia ja poliittisesti merkityksellisiä tutkimuksia sekä taloudellisia ja sosioekonomisia analyyseja muun muassa rehevöitymisen ja vieraslajien torjunnasta, kansallisesta merenhoitosuunnitelmasta, öljytuhoista, ilmastonmuutoksen epävarmoista vaikutuksista ja HELCOM:n toimenpideohjelmasta. Professuuri on myös mahdollistanut merkittävän lisän alan tutkimusrahoitukseen ja tuottanut runsaasti myös opinnäytetöitä sekä maisteriohjelmien käytännönläheisiä projektikursseja.
− Monet vesiensuojelutoimet, joilla vaalitaan Itämerta, sisävesiä ja pohjavesiä edistävät myös ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Synergioita on myös toiseen suuntaan: monet luontokatoa torjuvat ja ilmastonmuutosta hidastavat toimet edistävät samalla myös vesistöjen tilaa. Tavoitteeni on tutkimuksen keinoin tulevalla kaudella hakea maankäyttöön, kulutustottumuksiin ja uusiin teknologioihin liittyviä ratkaisuja ja ohjauskeinoja, joilla nämä kolme tavoitetta toteutuisivat mahdollisimman hyvin, sanoo professori Kari Hyytiäinen.
Itämeren suojelun taloustieteen professuuria rahoittavat yhdessä Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto. Helsingin kaupunki rahoittaa professuuria yhteensä 500 000 eurolla ja Helsingin yliopisto 78 750 eurolla kaudella 2021−2026. Helsingin kaupungin osalta rahoitussuunnitelman hyväksyi Helsingin
kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 28.10.2021.
Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja
monitieteisin Itämeri-aiheisen tutkimuksen ja -opetuksen keskus. Itämeri-tutkimusta
ja -opetusta on lähes jokaisessa tiedekunnassa. Yliopisto on koostanut listan
Itämeri-asiantuntijoistaan omalle verkkosivulle. Lisäksi Itämereen liittyviä
tutkimusaiheita löytyy Helsingin yliopiston tutkimusportaalista.
Kuva: Helsingin yliopisto, Veikko Somerpuro