Siirry suoraan sisältöön

Turvallisuus

Vuoden 2018 turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa, kaupungin keskustan ja liikennevälineet turvallisimmiksi kuin koskaan. Muutos on ollut myönteinen sekä naisten että miesten kohdalla, joskin turvattomuuskokemukset ovat edelleen naisten kohdalla selvästi yleisempiä. Myös monet muut mittarit viittaavat Helsingin positiiviseen turvallisuuskehitykseen: esimerkiksi väkivaltaa nähdään omalla asuinalueella vähemmän kuin vielä vuosituhannen alussa ja asuinaluetta koskevat turvallisuushuolet ovat vähentyneet.
SDG-tavoite 16: Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
SDG-tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen
SDG-tavoite 5: sukupuolten tasa-arvo

Turvattomaksi koetuilla alueilla koetaan enemmän huolta lähiympäristöstä. Omaan asuinalueeseen liittyvät turvallisuushuolet ovat viimeisten tutkimuskertojen välillä (2015–2018) vähentyneet. Eniten helsinkiläisiä huolestuttaa ihmisten syrjäytyminen, paikkojen rikkominen ja töhryt sekä viheralueiden väheneminen. Tutkimuksessa kysyttyjä asuinympäristöön liittyviä huolenaiheita oli yhteensä 15.

Asukkaiden huolenaiheissa on eroja Helsingin alueiden välillä. Alueilla, joissa turvattomuuskokemukset ovat yleisempiä, ollaan huolestuneita etenkin ihmisten häiriökäyttäytymisestä, katuväkivallasta, rikollisuudesta, huumeiden käytöstä ja huumekaupasta sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien välisistä ristiriidoista.

Liikennekäyttäytymiseen ja viheralueiden vähenemiseen liittyvät huolet ovat yleisiä kaiken tyyppisillä alueilla, eikä niitä koskeva huolestuneisuus ole samassa määrin yhteydessä asuinalueen koettuun turvallisuuteen.

Oman asuinalueensa perjantai- ja viikonloppuiltaisin turvattomaksi kokevien vastaajien (%) muutos peruspiireittäin 2015-2018. Oulunkylässä, Myllypurossa ja Vuosaaressa kokemus oli turvattomampi kuin ennen.
Oman asuinalueensa perjantai- ja viikonloppuiltaisin turvattomaksi kokevien vastaajien (%) muutos peruspiireittäin 2015-2018.

Lähisuhdeväkivallan vastainen työ vaatii lisäpanostuksia

Lähisuhdeväkivalta ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa ongelma ja Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, tämä on nostettu esiin myös kansallisessa kestävän kehityksen työssä. Koronapandemiasta johtuva poikkeustilanne näyttää edelleen lisäävän kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä on toiminut Helsingissä noin 10 vuotta ja mukana on lukuisia järjestöjä. Nykyisen työryhmän toimikausi on asetettu vuoteen 2025 sakka. Tehtävänä on edistää valtakunnallisten suositusten ja toimenpide-ehdotusten paikallista toimeenpanoa Helsingissä, edistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa sekä seurata lähisuhdeväkivaltarikoslukumäärän kehitystä.

Työryhmä tekee esityksiä lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevistä toimenpiteistä, tiedotuksesta ja koulutuksesta. Työryhmän tehtävänä on lisäksi vastata asukkaille tarkoitettujen ohjeiden tuottamisesta ja tiedotuskampanjaoista.

Kampanjointia ja koulutusta

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä toimii osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostoa, joka osaltaan edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Lähisuhdeväkivaltatyö on kytketty myös osaksi Helsingin turvallisuussuunnittelun periaatteita 2019–2020 ja sitä kautta Helsingin turvallisuussuunnittelun asiantuntijaryhmän työhön.

Helsingin kaupunki kampanjoi yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa syksyllä 2019 lähisuhdeväkivaltaa vastaan sekä keväällä 2020 Perherauha julistuksen kautta. Vuosina 2019–2020 koulutuksiin osallistui noin 1 300 henkilöä.

Vuonna 2019 koulutusten teemana oli kunniaväkivalta. Vuoden 2020 koulutusteemoina olivat kriisi- ja traumatyö, digitaalinen väkivalta parisuhteessa, lapsiin kohdistuva seksuaalinen häirintä, houkuttelu ja seksuaaliväkivalta digitaalisessa mediassa, seksuaaliväkivalta traumana sekä traumatisoituneen lapsen ja nuoren kohtaaminen kognitiivisilla menetelmillä.  Vaikka lähisuhdeväkivaltaa vastaan on työskennelty aktiivisesti, työ vaatii edelleen lisäpanostusta.

Onnistumiset

  • Koettu turvallisuus on parantunut sekä miesten, että naisten keskuudessa.

Kehityskohteet

  • Lähisuhde- ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta ovat edelleen ongelma ja koronakriisi näyttäisi lisäävän kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa.
  • Koetussa turvallisuudessa on eroja sekä sukupuolen että asuinalueiden välillä. Naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa on vähennettävä.

Teemaan liittyviä kaupunkitasoisia ohjelmia ja julkaisuja