Kaupunkistrategiassa Helsinki on sitoutunut yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä pyritään ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamiseen erityisesti syrjimättömyyden näkökulmasta.
Kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2022–2025 väliraportin perusteella suunnitelman toteutus oli kokonaisuutena hyvässä vauhdissa kaikkialla kaupunkiorganisaatiossa ja lähes kaikkien toimenpiteiden ennakoitiin toteutuvan suunnitelmakauden loppuun mennessä. Seuraavalle strategiakaudelle laadittavassa kaupunkitasoisessa palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on tärkeä pyrkiä terävöittämään toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta ja samalla yhä selkeyttää sosiaalista kestävyyttä edistävien suunnitelmien keskinäistä suhdetta.
Kaupunki jatkaa Helsinki Pride -tapahtuman pääyhteistyökumppanina vuosina 2024–2026. Lisäksi kaupunki on mukana valtakunnallisessa rasisminvastaisessa kampanjassa, jonka tiimoilta jatketaan ja vahvistetaan jo pitkään tärkeänä pidettyä antirasistista työtä eri puolilla kaupunkiorganisaatiota. Strategiakauden aikana toteutetussa hel.fi-uudistuksessa päivitettiin myös yhdenvertaisuutta koskevat sisällöt kuntalaisia paremmin palveleviksi.
Kuntalaisten näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja kokemuksia syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksista kaupungin palveluissa selvitettiin otantakyselyllä syksyllä 2024. Kyselyn vajaasta 950 vastaajasta 21 prosenttia ilmoitti kokeneensa kaupungin palveluissa syrjintää ja 15 prosenttia epäasiallista kohtelua. Sekä syrjintää kokeneista että epäasiallista kohtelua kokeneista vastaajista selvä enemmistö (noin 70 %) oli naisia. Viimeisten 12 kuukauden aikana syrjintää kaupungin palveluissa oli kokenut 9,6 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 8,4 prosenttia kaikista vastaajista. Syksyllä 2024 toteutettiin myös valikoitujen strategisten mittareiden sukupuolittainen tarkastelu, jossa nousi esille sukupuolittaisia eroja moniin eri ilmiöihin liittyen. Kouluterveyskyselyn perusteella tyttöjen ahdistuneisuus ja kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat hälyttävän yleisiä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla strategiakauden keskeisinä onnistumisina nähdään syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyn ja tunnistamisen sekä niihin puuttumisen vahvistuminen. Sekä oppijoiden että henkilökunnan ymmärrystä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon teemoista on lisätty järjestämällä aiheeseen liittyvää opetusta ja koulutusta eri näkökulmista. Perusopetuksen oppijoille on saatu käyttöön matalan kynnyksen ilmoituskanava epäasiallisesta käytöksestä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan koordinoimana on myös laadittu ja jalkautettu kaupunkiyhteinen vihapuheeseen puuttumisen toimintamalli. Haasteina tunnistetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sitoutuminen oppilaitosten jokapäiväisessä arjessa, normitietoisuuden vahvistaminen sekä tyttöjen hyvinvoinnin haasteisiin vastaaminen.
Myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on panostettu vahvasti henkilöstön osaamisen lisäämiseen, ja koulutustarjonta teemasta on ollut kattavaa. Toimialalla on tiivistetty yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ja romanijärjestöjen kanssa ja koottu tietoperustaa syrjinnän tilanteesta. Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten ennakkoarviointien tekemisessä pyritään kehittymään. Palveluissa tunnistetaan yhä paremmin monimuotoiset perheet. Edistysaskelista huolimatta haasteina ovat edelleen syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten tavoittaminen ja palvelutarpeiden tunnistaminen.
Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa asukkaiden moninaisuus on strategiakauden aikana otettu entistä järjestelmällisemmin huomioon. Moninaisten kaupunkilaisten ääntä on kuultu laajasti asiakasymmärryksen luomisessa muun muassa kulttuurikeskusten ja liikuntapalvelujen visiotyössä sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kotoutumisen edistämisen hankekokonaisuudessa. Kaikkiin nuorisotaloihin ja moniin muihin kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden toimipisteisiin on laadittu turvallisemman tilan periaatteet.
Henkilöstönäkökulma tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen
Helsinki on Suomen suurin työnantaja; kaupungilla työskentelee noin 39 000 henkilöä. Kaupunki on tehnyt pitkäjänteisesti työtä henkilöstön hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseksi. Henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa henkilöstöpoliittista työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämisessä.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet edistävät muun muassa vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä, kohdennettua tukea työllistymiseen tarvitsevien 16–29-vuotiaiden nuorten kesätöihin sekä esteettömiä harjoitteluja. Helsingin kaupunki suosii anonyymin rekrytoinnin toimintatapaa ja on pilotoinut positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa. Monimuotoisen rekrytoinnin lähtökohtana on hakijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä henkilöstön monimuotoisuuden edistäminen. Johdolle ja esihenkilöille järjestettiin koulutuksia ja työpajoja esteettömästä rekrytoinnista sekä positiivisesta erityiskohtelusta. Työpaikkailmoituksissa käytetään monimuotoisuuslauseketta ja pyritään suosimaan anonyymiä rekrytointia.
Työyhteisöillä on käytössä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä monimuotoisen rekrytoinnin virtuaaliohjain Helvi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi on käännetty ruotsiksi, englanniksi ja viittomakielelle. Kaupungin henkilöstölle toteutettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely keväällä 2023. Henkilöstölle suunnatut kyselyt ovat yksi keino arvioida ja saada tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä sukupuolten tasa-arvosta ja tunnistaa mahdollista syrjintää kaupungin työpaikoilla. Työn ja muun elämän tasapaino on yksi tärkeimmistä työelämän laatutekijöistä, jotka varmistavat jaksavan ja hyvinvoivan henkilöstön sekä hyvät palvelut. Myönteisenä asiana voi pitää sitä, että kaupunkitasoisesti suuri enemmistö vastaajista (80 %) koki onnistuneensa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa erittäin hyvin tai melko hyvin.
Henkilöstölle järjestettiin kesän alussa 2023 ja 2024 henkilöstön Pride-etkoviikot. Vuonna 2023 viikko kutsui työyhteisöt liikkeelle We walk with Pride -hengessä, ja monet työyhteisöt liikkuivat itselleen sopivalla tavalla ja aikataululla. Järjestimme kaupungin Queer Stadi -verkostolle taidetyöpajan, joka tarjosi mahdollisuuden ilmaista omaa identiteettiä ja heijastaa kokemuksia siitä, millaista on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvana työskennellä kaupungilla. Henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua keskustelutilaisuuteen, jossa yritysmaailman asiantuntijat kertoivat, kuinka voimme tehdä työkulttuuristamme aidosti kutsuvan ja osallistavan. Järjestimme henkilöstölle myös Priden toiminnanjohtajan vetämän koulutuksen, jonka teemoja olivat muun muassa sateenkaarisanasto ja hyvinvoiva monimuotoinen työyhteisö. Vuonna 2024 järjestimme henkilöstölle tilaisuuden, jossa katsottiin Suomi on Queer -dokumenttisarjan ensimmäinen osa. Dokumentti kuvaa kiinnostavasti ja koskettavasti suomalaista sateenkaarihistoriaa kokemuksellisesta näkökulmasta. Järjestimme myös esihenkilöille, johdolle ja HR:lle Pride-koulutuksen.
Henkilöstölle järjestettiin keväällä 2024 kaupunkiyhteinen antirasismi-koulutus, jolla pyrittiin omien ajatusmallien ja organisaation toimintatapojen tunnistamiseen, arvioimiseen ja tarvittaessa muuttamiseen. Koulutus vahvisti osallistujien valmiuksia tunnistaa rasismin erilaisia muotoja sekä rasismia ylläpitäviä käytänteitä ja toimintamalleja omassa ajattelussaan ja työssään. Henkilöstön osaamista on vahvistettu vihapuheeseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyen, kouluttamalla henkilöstöä Helsingin vihapuheeseen puuttumisen toimintamallin avulla.
Onnistumiset:
- Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2023–2025 toimenpiteissä on kokonaisuutena edistytty hyvin.
- Teemaan liittyviä koulutuksia on ollut monipuolisesti tarjolla ja osa niistä on toteutettu läpäisevästi tietylle ammattiryhmälle (esim. nuorisopalveluiden antirasistinen koulutus ja varhaiskasvattajien kouluttaminen normitietoisuudesta ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä).
- Syrjintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen kulttuuria on vahvistettu eri puolilla kaupunkiorganisaatiota esimerkiksi levittämällä tietoisuutta Helsingin kaupungin vihapuheeseen puuttumisen toimintamallista.
- Toisen asteen koulutuksen kiusaamiseen, syrjintään, häirintään ja väkivaltaan puuttumisen toimintakortit ovat lisänneet henkilöstön kykyä ja osaamista puuttua epäasialliseen käytökseen ja ennaltaehkäistä sitä.
- Pitkäjänteisyys, esimerkkeinä kaupungin Pride-kumppanuus sekä antirasistinen työ erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja nuorisopalveluissa.
Kehityskohteet:
- Tietoon pohjautuvan kokonaiskuvan saaminen kaupunkilaisten kokemasta syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta.
- Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon kytkeminen pitkäjänteisesti ja läpinäkyvästi kaupungin ydinprosesseihin, kuten talouden ja toiminnan suunnitteluun.
- Teemaa koskevan tiedon ja toimien läpäisevyys kaupunkiorganisaation kaikille tasoille.
- Teemaan liittyvien henkilöstön koulutusten velvoittavuuden lisääminen siten, että asennetyö ja osaamisen vahvistuminen mahdollistuvat läpileikkaavasti.
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimien käytännön vaikuttavuus ja sen mittaaminen.
