Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus | Kestävä Helsinki

SDG-tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen

SDG-tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Strategiakauden 2017–2021 mittareiden sukupuolittaisen tarkastelussa käy ilmi, että miesten työttömyys ja huono-osaisuus ovat naisia korkeammalla tasolla. Huomiota olisi hyvä kiinnittää erityisesti nuorten poikien koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen ja rikoksilla oirehtimiseen. Naisten ja tyttöjen osalta taas olisi hyvä kiinnittää huomiota turvallisuuskokemukseen, maahanmuuttajanaisten työllisyyteen ja yläkouluikäisten tyttöjen ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen. Myös koronakriisi on koetellut erityisesti nuoria naisia. Lisää tietoa tarvittaisiin erilaisten sukupuolivähemmistöjen tilanteesta.

Konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Strategian mukaan sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Kaupungissa toteutettiin kuluneella strategiakaudella laaja tutkimus- ja kehittämishanke, jonka keskiössä olivat sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi. Hankkeen loppuraportteihin koottujen suositusten jalkauttamiseen on tärkeä panostaa, jotta hankkeesta jää kaupungille pysyvää hyötyä.

Kaupunginhallituksen vuosina 2019 ja 2020 hyväksymät erilliset palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sisältävät konkreettisia toimenpiteitä kaupunginkanslian ja toimialojen työlle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Palveluiden tasa-arvosuunnitelman sisäisessä väliarvioinnissa loppuvuodesta 2020 todettiin, että toimenpiteiden toteutuksessa on kokonaisuutena arvioiden edistytty melko hyvin: viisi toimenpidettä oli toteutunut, 16 toimenpidettä oli kesken ja kaksi toimenpidettä aloittamatta.

Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valtuustokaudelle 2022–2025 laaditaan yhtenäisenä kokonaisuutena, jotta aihetta tarkastellaan kattavasti monista näkökulmista. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä pyritään muutoinkin yhä enemmän huomioimaan intersektionaalinen näkökulma eli moninaisten ja risteävien normien mukaan rakentuneen ympäristön vaikutus kaupunkilaisten elämään ja toimintamahdollisuuksiin.

Ihmisoikeusverkosto perustettu

Toimialoilla on palveluntuottajina keskeinen rooli siinä, kuinka hyvin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käytännössä toteutuvat kaupungin palveluissa. Kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun lisäksi toimialojen onkin tärkeä huomioida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa toimintansa eri tasoilla niin suunnittelussa, resursoinnissa kuin seurannassa ja arvioinnissakin.

Koronakriisi on entistä vahvemmin nostanut esille tarpeen huomioida erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Kaupunkitasoista palveluiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistä koordinoidaan kaupungin kansliasta. Keväällä 2019 on myös perustettu ihmisoikeusverkosto, johon voi liittyä kuka tahansa ihmisoikeuksien edistämisestä kiinnostunut kaupungin työntekijä.

Kaupungilla on lisäksi päällikkö- ja johtotason edustajista koostuva tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koordinaatioryhmä sekä kaksi poliittisesti valittua toimielintä, tasa-arvotoimikunta sekä yhdenvertaisuustoimikunta, jotka seuraavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä kaupungilla.

Lakisääteiset vaikuttajatoimielimet vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisoneuvosto keskittyvät erityisesti oman viiteryhmänsä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaan sekä näkökulman ja tarpeiden esille tuomiseen kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa.

Ihmisoikeuksien Helsinki

Ihmisoikeuksien Helsinki kokoaa yhteen tietoa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä. Sivusto on suunnattu sekä asukkaille että kaupungin työntekijöille.

ihmisoikeudet.hel.fi

Henkilöstönäkökulma tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen

Helsinki on Suomen suurin työnantaja ja kaupungilla työskentelee noin 39 000 työntekijää. Kaupunki on tehnyt pitkäjänteisesti työtä henkilöstön hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseksi. Henkilöstön tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa ohjaavat henkilöstöpoliittista työtä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämisessä.

Yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet edistävät mm. vammaisten henkilöiden työllistymistä. Helsingin kaupunki on kokeillut myös anonyymiä rekrytointia. Sen lähtökohtana on hakijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä henkilöstön monimuotoisuuden edistäminen.

Tavoitteena on antaa kaikille hakijoille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus päästä työhaastattelun ilman, että siihen voisi siihen voisi vaikuttaa mikään työn kannalta epäoleellinen asia. Myös vuosittaisessa henkilöstöraportissa raportoidaan tasa-arvon- ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Kaupunki on hyödyntänyt virtuaalista Helvi-ryhmäkeskusteluohjaajaa myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa ja valmistellut sekä työyhteisöille tarkoitetun Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvin sekä esihenkilöille Monimuotoisen rekrytoinnin Helvin.

Helvit auttavat työyhteisöjä sekä esihenkilöitä ja asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten jokainen edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista oman työnsä kautta ja rekrytoinnissa.

Onnistumiset

Ihmisoikeusperustaisuus nostettu lähtökohdaksi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön kehittämisessä.
Tasa-arvohankkeessa (2018–2019) tehty laaja selvitystyö ja käytännön pilotointi ja niiden pohjalta laaditut selkeät suositukset jatkotoimenpiteistä antavat hyvän pohjan sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetoinnin käytäntöjen vakiinnuttamiseksi kaupungissa.
Ihmisoikeusverkosto tuo kaupungin työntekijöitä yli hallintorajojen yhteen oppimaan, ideoimaan ja keskustelemaan; yhteisenä tavoitteena tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaupungin palveluissa.
Anonyymin rekrytoinnin kokeilu ja monimuotoisen rekrytoinnin tueksi tehdyt intranet-sivut ja Monimuotoisen rekrytoinnin Helvi-virtuaalivalmennus esihenkilöille

Kehityskohteet

Mittareiden puute sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden toteutumisen todentamisessa
Tasa-arvohankkeen kahden loppuraportin suositusten käytännön toimeenpano sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolitietoista budjetointia koskien
Eri osajoukkojen (esim. naiset vs. miehet vs. sukupuolivähemmistöt; kantasuomalaiset naiset vs. maahan muuttaneet naiset jne.) nykyistä parempi huomioiminen kaupungin tietotuotannossa sekä kaupunkistrategian, toimialojen ja palvelukokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa, jotta toimenpidesuunnittelun kannalta tärkeitä ryhmien välisiä eroja ei jää huomiotta
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohtien kokonaisvaltainen huomioiminen koronakriisin hoidossa ja jälkitilanteessa (mm. viittomakielinen viestintä/kriisiviestintä)