Globaalisti vertailtuna Helsinki on hyvällä tasolla SDG 1 -tavoitteen (ei köyhyyttä) saavuttamisessa. Helsingin haasteet liittyvät korkean elintason ja kustannusten myötä syntyneeseen suhteelliseen köyhyyteen, koettuun toimeentuloon ja lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen. Suomen sisäisessä vertailussa Helsingillä on useimpia muita Suomen kuntia ja kaupunkeja paremmat edellytykset ylläpitää kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä. Sukupuolten välillä naisten mediaaniansiot ovat vieläkin huomattavasti pienemmät kuin miehillä. Vaikka väestörakenteen muutokset vaikuttavat Helsinkiinkin, väestöennusteiden mukaan muuttoliike säilyy Helsingille suotuisana ja monipuolinen yritys- ja toimipaikkarakenne lisäävät työtilaisuuksia ja verotuloja.
Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen. Työllisyyttä kohentavilla toimilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tehostamisella voi kohentaa julkisen talouden kestävyyttä. Lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta, mikäli maahanmuuttaneiden keskimääräinen työllisyys- ja palkkataso ei olennaisesti poikkeaisi kantaväestöstä.
Työttömyys Helsingissä
Työttömyysaste
Työllisyystilanne Helsingissä on heikentynyt keväästä 2023 alkaen, jolloin helsinkiläisten työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi kasvuun. Helsingin työttömyysaste oli 11,7 prosenttia elokuussa 2024. Helsingissä oli elokuun 2024 lopussa 42 188 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 4 095 (10,8 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuluvan vuoden aikana työttömyys Helsingissä on lisääntynyt suhteellisesti eniten nuorten, miesten, korkea-asteen suorittaneiden ja ulkomaalaisten keskuudessa. Helsingin työllisyystilanteessa on huomattavia alueellisia eroja ja työttömyys on yleisintä Itäisen suurpiirin alueella. Työllisyyspalveluissa Helsingin sisäisiä alueellisia eroja on huomioitu muun muassa Itäkeskuksen toimipisteen laajalla toiminnalla ja erillisillä projektitoiminnoilla.
Työvoiman kysyntä Helsingissä on vähentynyt selvästi yleisen taloustilanteen heikkenemisen myötä. Koronakriisin jälkeen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti vuonna 2021, ja alkuvuonna 2022 ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä oli mittaushistorian suurin. Avoimien työpaikkojen määrä kääntyi kuitenkin nopeaan laskuun jo loppuvuonna 2022.
Yksi keskeisistä työttömyyden rakenteen ongelmista Helsingissä on pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Pitkäaikaistyöttömyys vaikeuttaa jo itsessään työllistymistä ja voi pitkittyessään johtaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin haasteisiin. Perusasteen varassa olevilla riski työttömyyden pitkittymiseen on selvästi keskiarvoa korkeampi. Helsinkiläisistä työttömistä työnhakijoista yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli elokuussa 16 965. Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus kaikista työttömistä (40 %) on Helsingissä korkea verrattuna muuhun maahan (valtakunnallinen keskiarvo 35 %). Työttömänä olevista miehistä suurempi osuus on pitkäaikaistyöttömiä kuin työttömänä olevista naisista.
Myös vieraskielisten työttömien määrä on Helsingissä kansallista keskiarvoa korkeampi. Helsinkiläisistä työttömistä 34 prosenttia on vieraskielisiä, kun valtakunnallinen keskiarvo on 21 prosenttia. Helsinkiläisistä pitkäaikaistyöttömistä 31 prosenttia on vieraskielisiä. Yleisimmät kansalaisuudet työttömien keskuudessa olivat Viro, Irak ja Venäjä. Viime vuosien aikana työttömien määrä on kasvanut eniten Ukrainan kansalaisten osalta. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on huomattavasti matalampi kuin ulkomaalaistaustaisten miesten.
Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimusten on ennakoitu olevan huomattavasti korkeampi kuin työllisten koulutus viime vuosikymmenen lopulla. Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustason parantaminen on keskeistä. Tarjonta ja kysyntä eivät kunnolla kohtaa työmarkkinoilla, ja Helsinki kärsii työvoimapulasta erityisesti korkean teknologian ja digitalisaation aloilla. Helsingin täytyy houkutella ulkomailta osaajia.
Onnistumiset:
- Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelua ja tavoittamista on kehitetty.
- Työllisyyden kuntakokeilu on tukenut kaupungin valmistautumista TE2024-uudistukseen.
- Työllistämisehdon käyttöä on kehitetty.
- Kehityskohteet:
- Pitkäaikaistyöttömyyden määrä on korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tulisi löytää vaikuttavia toimenpiteitä.
- Vieraskielisten työllistymisen tukeminen.
Kehityskohteet:
- Pitkäaikaistyöttömyyden määrä on korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tulisi löytää vaikuttavia toimenpiteitä.
- Vieraskielisten työllistymisen tukeminen.
Ohjelmat ja julkaisut:
Helsingin kaupungin tilinpäätös 2023 PDF
Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet 2022–2025 PDF