Kaupungin tulos positiivinen koronakriisistä huolimatta
Helsingin kaupungin vuoden 2020 taloudellinen tulos näyttää nousevan lähes 500 miljoonaa euroa positiiviseksi. Kunnallisverojen tuottokin näyttäisi olevan hieman korkeampi kuin vuonna 2019, vaikka työttömyysaste oli vuonna 2020 selvästi korkeampi kuin vuonna 2019 ja palkkasummakin jäi hieman edellisvuotta pienemmäksi.
Kaikkien Suomen kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 2,0 prosenttia, verotulot 4,0 prosenttia ja valtionosuudet 27,2 prosenttia. Pitkällä aikavälillä koronapandemian aiheuttamat kuntien lisäkustannukset ja tulojen menetykset saattavat kuitenkin ylittää valtion myöntämän tuen. Nyt syntynyt ylijäämä puskuroi näitä vaikutuksia.
Koronapandemian aiheuttama kansantalouden pahin sukellus näyttäisi olevan jo ainakin tilapäisesti ohi. Yritysten tulevaisuudennäkymät olivat tammikuussa 2021 parantumaan päin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton, että Teknologiateollisuuden mukaan.
Väestön ikääntyminen luo paineita kuntatalouteen
Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Siellä paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen.
Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen, koska kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Työllisyyttä kohentavilla toimilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tehostamisella voi mahdollisesti kohentaa julkisen talouden kestävyyttä.
Lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi ja suotuisampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta, mikäli maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys- ja palkkataso ei olennaisesti poikkeaisi kantaväestöstä.
Koronakriisi heikensi nuorten ja ulkomaalaistaustaisten asemaa työmarkkinoilla
Työttömien määrän väheneminen Helsingissä hiipui vuoden 2019 loppuun mennessä ja vuoden 2020 alussa työttömiä oli saman verran kuin vuotta aiemmin. Koronakriisi nosti työttömien työnhakijoiden määrän rajuun kasvuun maaliskuusta 2020 alkaen.
Korkeimmillaan Helsingin työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) oli toukokuussa, 18,6 prosenttia. Kokoaikaisesti lomautettujen osuus työttömistä työnhakijoista oli 41 prosenttia.
Vuoden 2020 lopussa osa koronapandemiaan liittyvistä rajoituksista oli edelleen voimassa ja kuluttajat olivat liikkeellä varovaisesti. Työttömiä työnhakijoista oli joulukuussa 2020 kaikkiaan 51 100, joista kokonaan ilman työsuhdetta olevia oli 40 100 ja kokoaikaisesti lomautettuja 11 000. Työttömyys on iskenyt eniten matkailu- ja ravintola-, kulttuuri- sekä erikoiskaupan aloille.
Koronakriisi on heikentänyt olennaisesti nuorten ja ulkomaalaistaustaisten asemaa työmarkkinoilla. Nuorten työttömien määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta. Monet palvelualoilla työskentelevät nuoret ovat jääneet työttömiksi, ja monilla vastavalmistuneilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille.
Pitkäaikaistyöttömien määrä Helsingissä korkea
Työttömyys on iskenyt eniten toisen asteen ja alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Työttömyys ja lomautukset näkyvät myös perustoimeentulotukien ja yleisen asumistuen saajien kasvuna. Pitkään jatkuessa työttömyys voi aiheuttaa eriarvoistumisen kasvua lähivuosina sekä vaikuttaa huomattavasti nuorten ja ulkomaalaistaustaisten syrjäytymisriskiin.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on Helsingissä korkea ja lähti voimakkaaseen kasvuun syksyllä 2020. Koronakriisin myötä ennestään työttömänä olleet eivät onnistuneet työllistymään. Pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa iän myötä. Puolet pitkäaikaistyöttömistä on yli 50-vuotiaita. Vuoden 2020 lopussa Helsingissä oli 15 300 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta, mikä oli 46 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Alueellisesti työttömien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän. Myös sukupuolten välillä on eroja, esimerkiksi maahanmuuttajanaisten työttömyys on paljon korkeampaa kuin miesten.
Työvoimapulaa korkean teknologian ja digitalisaation aloilla
Työvoiman kysynnässä muutoksen suuntana on alhaisen osaamistason tehtävien väheneminen ja asiantuntija- ja johtotehtävien lisääntyminen. Ammattiosaajien osuuden työvoimasta ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan, matalan koulutustason työvoiman osuus taas tulee laskemaan.
Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimusten on ennakoitu olevan huomattavasti korkeampi kuin työllisten koulutus viime vuosikymmenen lopulla. Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustason parantaminen on keskeistä.
Tarjonta ja kysyntä ei kunnolla kohtaa työmarkkinoilla ja Helsinki kärsii työvoimapulasta erityisesti korkean teknologian ja digitalisaation aloilla. Helsingin täytyy houkutella ulkomailta osaajia.
Helsinki osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun, joka järjestetään valtakunnallisesti 1.3.2021–30.6.2023. Työllisyyden kuntakokeiluihin valituilla alueilla osa valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävistä siirretään kuntien vastuulle. Työllisyyden kuntakokeilujen valtakunnallisena tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä koulutukseen ja palveluihin ohjautumista nykyistä tehokkaammin ja luoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Onnistumiset
- Työllisyyden koheneminen ja yritysten määrän kasvu ennen koronakriisiä
- Tukea työllistämiseen on tarjolla, myös vieraskieliset ovat aktiivisesti mukana
Kehityskohteet
- Ulkomaalaistaustaisten, nuorten ja vähemmistöjen työllistämistä parannettava
- Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, joka entisestään kasvanut koronakriisin aikana
