Vastuullisilla hankinnoilla rakennetaan pohja vastuullisesti toimivalle pääkaupungille. Helsingin vuosittainen hankintavolyymi on noin neljä miljardia euroa mikä tekee siitä Suomen suurimman julkisia hankintoja tekevän toimijan. Helsinki on sitoutunut ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun edistämiseen hankinnoissaan ja Helsingissä toimii laaja vastuullisten hankintojen verkosto.
Kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisesti ympäristövaikutusten tarkastelu tulee tehdä kaikissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Vastuullisten hankintojen edistämistä toteutetaan erityisesti hankintastrategialla, jonka mukaisesti kaupungin hankintojen tulee olla vaikuttavia, vastuullisia ja ilmastoviisaita. Vastuullisuuteen ja vaikuttavuuteen panostetaan rinnakkain markkinavuorovaikutuksen, innovaatioiden sekä hankintojen johtamisen ja hankintataitojen edistämisen kanssa.
Hankintajohtaja Jorma Lamminmäki kertoo videolla Helsingin hankintastrategian vastuullisuuden painopisteistä, joita ovat ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalouden edistäminen, ihmisoikeudet ja työperäisen hyväksikäytön torjunta, hankinnoilla työllistäminen sekä harmaan talouden torjunta:
aikka Helsinki on ylätasolla hyvin sitoutunut vastuullisten hankintojen edistämiseen, työtä tavoitteiden jalkautuksessa on edelleen tehtävänä. Haasteena on ollut vastuullisuuskriteerien systemaattinen kytkeminen hankintaprosesseihin, mikä vaatisi hankintojen parempaa johtamista, koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Kaupungin yhteinen kriteeripankki tukee tätä sisältäessään onnistuneita esimerkkejä hankinnoissa hyödynnetyistä vastuullisuuskriteereistä. Myös seurantaa ja vaikutustenarviointia kehitetään, jotta vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta saataisiin parempaa tietoa. Tavoitteena on saada parempaa tietoa niin vastuullisuuskriteerien hyödyntämisestä hankinnoissa kuin kriteerien vaikuttavuudesta.
Helsingin kaupunki on laatinut vuonna 2020 kierto- ja jakamistalouden tiekartan, jonka aikajänne ja tavoitteet ulottuvat vuoteen 2035. Tiekartan päivitys on parhaillaan käynnissä. Kiertotaloutta on toistaiseksi onnistuttu edistämään lähinnä rakentamisessa, erityisesti infrarakentamisessa uusiomateriaaleja ja maamassoja hyödyntämällä. Kaavoituksen keskeinen rooli kiertotaloudessa on tunnistettu ja asian tiimoilta tehdään monenlaista kehitys- ja yhteistyötä. Kiertotaloutta on muun muassa viety osaksi kaavoja määräyksinä. Lisäksi kaupunki käynnisti syksyllä 2021 kolmivuotisen kiertotalouden klusteriohjelman, jonka tavoitteena on edistää rakennusalan kiertotaloutta kehittämällä ratkaisuja ja uusia innovaatioita konkreettisissa kaavoitus- ja rakennuskohteissa. Helsinki on panostanut myös ruokahävikin vähentämiseen. Esimerkiksi hävikkiruoan logistiikkaa ja ruoka-avun kehittämistyötä tekevä Stadin safka hyödyntää elintarviketeollisuuden, tukkujen ja päivittäistavarakaupan elintarvikehävikkiä ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi ruoka-avun kentällä. Vuonna 2022 Stadin safka pelasti noin 925 000 kiloa hävikkivaarassa olleita elintarvikkeita.
Helsingin seudulla jätteiden kierrätysaste ei ole juuri noussut viime vuosien aikana, vaikka Suomen kansallista tasoa 37 prosenttia paremmalla tasolla ollaan. Kokonaisvaltainen siirtymä kiertotalouteen edellyttää lisäresursseja sekä ennen kaikkea kaupunkitasoista johtajuutta ja sitoutumista asiaan.
Vähähiilisiin ja haitallisia aineita vähentäviin hankintoihin panostetaan
Erityisesti kehitettävää on vielä globaalin vastuun ja ihmisoikeuksien huomioimisessa sekä kiertotalouden ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmien sekä hankinnoilla työllistämisen huomioimisessa on edetty paremmin.
Helsinki on pureutunut ilmastovaikutusten huomioimiseen kaupungin erilaisissa hankinnoissa kuusivuotisen Canemure-hankkeen voimin. Hiilijalanjälkitiedon ja -laskennan hyödyntämisellä on saavutettu ilmastovaikutusten entistä parempaa huomioimista hankinnoissa. Lisäksi Helsinki osallistuu kansainvälisiin ChemClimCircle – ja NonHazCity 3 -hankkeisiin, joissa tavoitteena on vähentää muun muassa haitallisten aineiden esiintyvyyttä kaupunkiympäristössä hankinnan keinoin.
Helsinki on allekirjoittanut myös Päästöttömien työmaiden – ja Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa -green deal -sopimukset. Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja julkisen sektorin tai elinkeinoelämän välillä päästöjen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi.
Sosiaalisen vastuun vahvistaminen hankinnoissa
Helsinki pyrkii edistämään hankinnoilla myös sosiaalisen vastuun eli ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien toteutumista. Sosiaalisen vastuun edistäminen hankinnoissamme tarkoittaa sitä, että otamme huomioon hankinnan vaikutukset yhteiskuntaan paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla. Sosiaalisen vastuun kysymykset ovat erittäin haastavia ja monimutkaisia, ne vaativat pitkäjänteistä panostusta sekä laajaa yhteistyötä palvelutuottajien, urakoitsijoiden, työvoimajärjestöjen ja valvovien viranomaisten kesken. Helsinki on tunnistanut, että vielä on paljon kehitettävää ja tarvetta kasvattaa osaamista sosiaalisen vastuun kysymysten osalta ja tähän on hankintastrategiassakin kirjattu tavoitteita. On tärkeää, että sekä hankinnoista vastaavat, että palveluiden parissa työskentelevä kaupungin henkilöstö ovat tietoisia työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvistä riskeistä.
Helsinki edellyttää kumppaneilta toimintaa, jossa työntekijän ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan. Käyttöön ollaan ottamassa hankintojen kaupunkitasoista eettistä ohjeistoa (Code of Conduct) ja lisäksi on tehty sisäinen ohje työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn kaupungin palveluhankinnoissa. Huomiota kiinnitetään erityisesti hankintoihin, joissa riskianalyysin perusteella voidaan ennakoida, että niissä voi ilmetä sosiaalisen vastuun riskejä pitkästä toimitusketjusta, työn ihmistyövaltaisuudesta tai tuotantomaan olosuhteista johtuen. Helsinki edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä käyttämällä hankinnoissa työllistämisehtoja.
Helsinki on ollut Reilun kaupan kaupunki vuodesta 2013. Reilun kaupan kaupungin arvonimi myönnetään kaupungille, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja.
Onnistumiset:
- Vähähiilisten hankintojen kehitystyön rinnalla Helsinki kasvattaa osaamista haitallisten aineiden vähentämisestä hankinnan keinoin.
- Vastuullisten hankintojen teot -videosarja konkretisoi, miten Helsingin vastuullisuustavoitteet näkyvät kaupungin hankinnoissa.
- Kaupunki on saanut rahoitusta useaan kiertotaloutta edistävään hankkeeseen.
- Kaupungin rakennusjärjestyksen päivitysluonnoksessa pyritään edistämään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä.
- Vastuullisuus huomioidaan entistä paremmin osana hankintaprosessia.
Kehityskohteet
- Sosiaalisen vastuun edistämiseen ja ohjeistukseen, kuten työperäisen hyväksikäytön estämisen jalkautukseen tarvitaan resursseja ja osaamista.
- maankäytön suunnittelussa ja tontinluovutuksessa.
- Kierto- ja jaamistalouden palveluiden näkyvyyden kasvattaminen sekä asukkaiden ymmärryksen ja osallisuuden lisääminen kestävistä valinnoista edellyttävät lisätoimia.
- Kiertotalouden edistäminen on edelleen kaupunkiorganisaatiossa yksittäisten palveluiden ja henkilöiden käsissä. Kaupunkitasoinen ymmärrys systeemisestä murroksesta puuttuu.
Ohjelmat:
Helsingin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelma PDF
Hankintastrategia PDF
