Siirry suoraan sisältöön

Lähiluonto ja monimuotoisuus

Helsinki on vihreä ja merellinen kaupunki. Viheralueet peittävät yli kolmasosan kaupungin maapinta-alasta, ja koko kaupungin alueesta kaksi kolmasosaa on merta. Lähiluonnon suojeluun on panostettu kaupunkistrategiassa. Helsingin luonto on lähtökohdiltaan monimuotoista: metsiä, niittyjä, kosteikkoja, rantoja, saaria, puroja ja puistoja.
SDG-tavoite 15: Maanpäällinen elämä

Viher- ja virkistysaluekokonaisuus on verkostomainen, mutta katkonainen leveiden liikenneväylien vuoksi. Helsingin metsissä ja rannoilla on monenlaisia vielä melko luonnontilaisia luontotyyppejä. Lisäksi ihmisen vaikutus on edistänyt lajistollista monimuotoisuutta puistoissa, pihoilla ja puutarhoissa.

Kaupunki kuitenkin muuttuu ja kasvaa nopeasti. Etenkin rakentaminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat suurimmat haasteet luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkistrategia 2021–2025 linjaa, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista ja tavoitteena on perustaa viisi uutta luonnonsuojelualuetta vuosittain. Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta vuoden 2022 lopulla oli 4,0 prosenttia ja vesipinta-alasta 1,0 prosenttia.

Vuonna 2021 hyväksyttiin pitkään valmisteltu Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028, jonka tavoitteena on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Vuoden 2022 loppuun mennessä ohjelman 95 toimenpiteestä oli käynnissä kaksi kolmasosaa.

Kaupungilla ei tällä hetkellä ole kattavaa kuvaa luonnon monimuotoisuuden kehityksestä Helsingissä. Yleisellä tasolla tiedetään, että esimerkiksi liito-oravien määrä on kasvanut ja ne ovat levittäytyneet ja lintulajien kokonaismäärä on noussut. Tarkemman tiedon saamiseksi kaupunki laati vuonna 2022 luontoseurantasuunnitelman, joka sisältää laajan valikoiman pinta-ala-, elinympäristö- ja lajiseurantoja. Systemaattisen seurannan myötä saadaan jatkossa tarvittavan monipuolista tietoa luonnon tilasta päätöksenteon tueksi. Seuranta käynnistyi vuonna 2022, ja vuodelle 2023 saatu määräraha mahdollistaa seurantojen toteuttamisen suunnitelman mukaisesti.

Kaupunki pyrkii vahvistamaan ekologisia verkostojaan. Ekologisiin verkostoihin liittyvää tietovarantoa on kartutettu, muun muassa selvitys niittyverkoston kehittämisestä valmistui vuonna 2021 ja siniverkostoselvitys on valmistumassa. Kaupunkikasvioppaan päivitetyissä lajistosuunnitteluohjeissa huomioitiin hyönteisten ja lintujen elinympäristö- ja ravintovaatimuksia. Myös kaupunkitilaohjeen kasviosuus on päivitetty huomioimaan monimuotoisuus. Kaupungin metsänhoidon linjaukset päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa, jossa on asetettu tavoitteeksi metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallisen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen. Linjauksen päivityksessä varaudutaan myös ilmastonmuutokseen ja siihen, miten kaupungin kasvu vaikuttaa metsien kestokykyyn.

Myös kaupunkisuunnittelussa ja rakennetun ympäristön kehittämisessä huomioidaan entistä enemmän luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, muun muassa tonttikohtaisella viherkertoimella ja alueellisen viherkertoimen kehittämisellä. Luonnonsuojelun lisäksi myös rakennetun ympäristön kehittämisen tärkeys luonnon näkökulmasta on korostunut viime vuosina. Kaupunkiympäristön toimialalla kaupungin kasvun ja luontoarvojen yhteensovittaminen on nostettu yhdeksi strategiakauden keskeiseksi teemaksi ja sitä on kevään 2023 aikana käsitelty aktiivisesti niin virkamies- ja poliittisen johdon kanssa. Konkreettisia toimiakin on jo tehty, esimerkiksi Vuosaaren Ramsinrannan asemakaavoituksessa on laadittu yhteistyössä uusi kriteeristö kaupunkimetsien luontoarvojen arvioimiseen, sidosryhmäyhteistyössä päivitetty metsänhoidon periaatteita ja panostettu kokonaisvaltaisen mittaroinnin kehittämiseen.

Helsinkiläiset arvostavat lähiluontoaan

Helsinkiläiset arvostavat kaupungin luontoa ja kaipaavat yhteyttä siihen. Erityisesti metsäisiä alueita arvostetaan paljon ja asukkaat pitävät luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä tärkeänä toimintaa ohjaavana arvona. Lähiympäristön merkitys, sen viherryttäminen ja kasvillisuuden monipuolistaminen korostuvat myös kaupungin osallistavan budjetoinnin hankkeissa. Kaupunkistrategiassa linjataan, että vastaisuudessakin huolehditaan siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on lyhyt matka lähiluontoon.

Paikoitellen luontoalueilla on paljonkin käyttöpainetta. Suuren kävijämäärän vuoksi luontoon tarvitaan palvelurakenteita, kuten opastettuja reittejä ja viihtyisiä taukopaikkoja. Kaupunki on aloittanut ensimmäisen luontopalvelulinjauksen valmistelun, jonka tarkoituksena on turvata Helsingin luontoalueiden monimuotoisuus sekä tarjota asukkaille ja vierailijoille hyvät mahdollisuudet nauttia luonnosta.

Luonnonsuojelualueet Helsingissä

Kartassa esitetään Helsingin luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueet, Natura-alueet, viheralueet sekä asuinalueet ja teollisuusalueet.

Onnistumiset:

  • Kaupunkistrategia linjaa kunnianhimoisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja työ kaupungin kasvun ja luontoarvojen yhteensovittamiseksi on käynnistynyt.
  • Luonnonsuojelu- ja -seurantatyöhön saatu käyttömääräraha mahdollistaa seurantojen tekemisen suunnitelman mukaisesti.
  • Ekologisten verkostojen vahvistaminen ja verkostoihin liittyvän tietovarannon kartuttaminen.

Kehityskohteet:

  • Enemmän konkreettisia työkaluja tarvitaan kaupungin kasvun ja luontoarvojen säilyttämisen yhteensovittamiseen.
  • Vieraslajien torjunnan riittämättömät resurssit.
  • Luonnon monimuotoisuutta kuvaavien mittarit ja indikaattorit vaativat kehittämistä.

Ohjelmat:

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028  PDF