Siirry suoraan sisältöön

Strategista kestävyysjohtamista

Helsingissä on tehty paljon töitä, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteet saataisiin sidottua osaksi Helsingin kaupunkistrategiaa ja päivittäistä kaupungin toimintaa. Täällä voit tutustua siihen, millä tavoin kestävä kehityksen edistystä on sidottu kaupunkikonsernin toimintaan.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 on kunnianhimoisia kestävyystavoitteita. Jo esipuheessa tuodaan esiin, että Helsingin kestävän kasvun tulisi olla sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa ja se luo sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia. Lisäksi strategiassa sanotaan, että Helsingin kehittämistä ohjataan ja arvioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta.

“Ohjaamme ja arvioimme Helsingin kehittämistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta.”

Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025


Kestävän kehityksen kolmas arvio on osa kaupunkistrategian puoliväliarviointia, joka tehdään kevään 2023 aikana. Kestävän kehityksen arvio on päätetty tehtäväksi joka toinen vuosi strategiakauden puolivälissä ja lopussa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty strategian 13 painopisteen linkitys YK:n SDG-tavoitteisiin. Niin kuin kestävän kehityksen tavoitteilla, myös strategian tavoitteilla on keskenään ristiriitaisia vaikutuksia sekä ristiriitaisia vaikutuksia suhteessa kestävyystavoitteisiin, esimerkiksi kaupungin voimakas kasvu ja rakentaminen lisäävät alueella syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä muita ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

Tällä hetkellä eri kestävyyden teemoja johdetaan kaupunkitasoisesti koordinoitujen ohjelmien, strategioiden tai kaupunkistrategian alaisen neljän kestävään talouteen, kunnianhimoiseen ilmastovastuuseen, viihtyisään kaupunkiin ja segregaation ehkäisyyn keskittyvän strategisen ohjelmaryhmän kautta.

Strategian painopisteet ja SDG-taulukointi

Kaavio kuvaa Helsingin kaupunkistrategian painopisteiden ja yksittäisten SDG-tavoitteiden suhdetta toisiinsa. Näiden suhde on määritelty vaihtoehdoilla suora positiivinen, välillinen positiivinen, suora negatiivinen, välillinen negatiivinen tai ristiriitainen.

Työkaluja kestävyysjohtamiseen

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaupunkistrategian lisäksi huomioitu muuallakin kaupungin keskeisissä ohjelmissa, joiden kautta monia tavoitteita edistetään. Viimeisen kahden vuoden aikana Helsingin kaupunki on tarkastellut strategisia ohjelmiaan ja talouden ja toiminnan suunnittelua myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Helsinki on tarkastelujakson aikana ottanut käyttöön systemaattisemman tavan tarkastella kaupungin keskeisiä tavoitteita ja kaupunkitasoisia ohjelmia kestävän kehityksen viitekehyksessä ja suhteessa yksittäisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG:t). Analyysin avulla kunkin ohjelman tavoitteiden linkitys kaupunkistrategian kestävyystavoitteisiin avataan ja tunnistetaan ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden toteuttamisessa ohjelma on keskeisessä roolissa. SDG-analyysi on tehty muun muassa Helsingin hyvinvointisuunnitelmalle 2022–2025, elinkeinopoliittisille painopisteille, matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmalle 2022–2026 sekä Hiilineutraali Helsinki 2030 -päästövähennysohjelmalle.

Alla olevassa taulukossa on listattu Helsingin keskeisimpiä ohjaavia ohjelmia ja suunnitelmia sekä niiden yhteyttä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sekä strategian painopisteiden että ohjelmien yhteydestä havaitaan, että Helsingin kaupungin toiminnassa keskeisimmin ovat esillä SDG-tavoitteet 3 (Hyvinvointia ja terveyttä), 4 (Hyvä koulutus), 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua) 10 (Eriarvoisuuden vähentäminen), 11 (Kestävät kaupungit ja yhteisöt) ja 13 (Ilmastotekoja).

Helsingin kaupungin kestävän kehityksen etenemistä arvioivaa mittaristoa on uudistettu tätä arviota varten. Helsinki on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä kansallisessa kestävän kehityksen indikaattorihankkeessa kehittämässä kattavampia ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden mittareita. Raporttiin valitut indikaattorit mahdollistavat osaltaan kansallisen vertailun kestävän kehityksen tilasta sekä antavat ajankohtaisempaa tietoa kehityksen nykytilasta.

Myös parempaa SDG-pohjaista tietopohjaa on rakennettu kestävyysasiantuntijoiden työn tueksi vuoden 2022 aikana. Tietopohja kerää yhteen kaupunkia ohjaavia ohjelmia, tavoitteita ja liittää esimerkiksi kaupungin talousarviotavoitteita Agenda 2030 -tavoitteisiin. Samalla kun kaupungin toimialojen ja liikelaitosten talousarviotavoitteita ja niiden mittareita on tarkasteltu SDG-näkökulmasta, on tehty pohjatyötä kestävän kehityksen budjetoinnille. Vuonna 2023 Helsinki alkaa vielä tavoitteellisemmin kehittää ilmiöpohjaista taloussuunnittelua ja osallistuu kansalliseen kestävän kehityksen budjetointi -hankkeeseen.

Suomen kuuden suurimman kaupungin strategisen kestävyysjohtamisen verkostossa Helsinki on osallistunut kestävyyden johtamisen systeemisten mallien ja konkreettisten johtamisen työkalujen kehittämiseen. Verkosto on esimerkiksi kehittänyt SDG-hahmotustyökalun, jonka pohjaa hyödynnettiin kaupunkiympäristötoimialan johdon työpajoissa syksyllä 2022.

Ohjelmat ja SDG-tavoitteet

Kaavio kuvaa Helsingin kaupungin keskeisten tavoitteiden ja kaupunkitasoisten ohjelmien suhdetta yksittäisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kestävä kehitys osana kaupungin arkea

Helsinki on halunnut tuoda kestävyyden työntekijöiden ja palveluiden arkeen. Helsinki edistää kestävän kehityksen tavoitteita myös monien lakisääteisten tehtäviensä kautta, esimerkiksi koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kaupunkisuunnittelun ja maankäytön ja ympäristönsuojelun.

Lisäksi kaupungissa toimii erilaisia verkostoja, toimikuntia ja työryhmiä, jotka edistävät kestävyyden teemoja, esimerkiksi kestävän kehityksen työryhmä, ihmisoikeusverkosto, ympäristö- ja ilmastoverkosto sekä HYTE-koordinaatioryhmä.

Kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat aktiivisia edistämään kestävyysnäkökulmia, erityisesti ekologista kestävyyttä on pystytty edistämään systemaattisesti toimialoilla ja liikelaitoksissa. Liikelaitoksista Palvelukeskus Helsingillä on käytössä oma kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjaava vastuullisuusohjelma. Toimialoista kaupunkiympäristön toimiala on aloittanut kestävä Kymp -kehitystyön, jolla parannetaan toimialan kestävyystyötä. Muilla toimialoilla ja liikelaitoksilla on käytössä esimerkiksi ympäristöohjelmia ja vastuullisiin hankintoihin liittyviä tavoitteita. Kaupunginkanslian viestintä vastaa kokonaisvaltaisesti kestävään kehitykseen ja kestävän kehitykseen tavoitteisiin liittyvästä viestinnästä.

Kestävä kehitys näkyy monella tapaa asukkaille kaupungin palveluiden kautta, esimerkiksi kasvatuksen palveluissa kestävyysajattelu on integroitunut opetukseen, kirjastot ja nuorisopalvelut tekevät aktiivista työtä niin tietoisuuden lisäämisen kuin esimerkiksi kiertotalouden edistämisen eteen.

Henkilöstön osaaminen ja asenteet ovat erittäin tärkeitä kestävyysasioiden edistämisen kannalta. Ymmärrystä ja tiedolla johtamista pitää kehittää aina johdosta palveluiden toteuttamiseen asti. Kaupungin eettiset periaatteet ohjaavat henkilöstön ja luottamushenkilöiden toimintaa. Eettiset periaatteet ovat vastuullisen toiminnan, terveen työkulttuurin ja työhyvinvoinnin ydin. Niiden noudattaminen varmistaa, että kaupungilla on hyvä työskennellä ja, että toimintamme on lakien, säädösten, ohjeiden ja normien mukaista. Lisäksi vuonna 2022 kestävän kehityksen eri teemoista on tuotettu Helsingin kaupungin henkilöstölle laaja koulutuspaketti, jonka kaikki kaupungin työntekijät voivat suorittaa. Kaupungilla on myös ekotukitoimintaa ja siihen liittyvää koulutusta. Eri puolilla organisaatiota toimii 1 389 ekotukihenkilöä ympäristöasioiden edistämisen tukena. Kestävän kehityksen teemoja on myös käsitelty henkilöstön ja esihenkilöiden koulutus- ja perehdytystilaisuuksissa.

Myös erilaiset kehityshankkeet ovat yksi keskeinen tapa kaupungille edistää kestävää kehitystä ja uusia innovaatioita ja vuonna 2022 käynnissä olevasta 32 hankkeesta 25 edistää sosiaalista tai ekologista kestävyyttä ja loput hankkeista työllisyyttä ja digitalisaatiota.

Myös kaupungin konsernin tytäryhteisöt ja -yhtiöt ovat aktiivisia kestävän kehityksen edistämisessä. Isoimmilla yhtiöillä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjaavia vastuullisuusohjelmia ja raportointia. Osana kaupungin kestävän kehityksen työtä on käsitelty konserniohjauksen vastuullisuusnäkökulmia sekä järjestetty tytäryhteisöjen kanssa yhteisiä työpajoja vastuullisuusteemoista.

Myös asukkaiden ja sidosryhmien osallisuutta ja tietoisuutta on pyritty edistämään. On tehty aktiivista viestintää ja järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, muun muassa Ihmisoikeuspäivän seminaari kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeusperustaisesta kaupungista 2022 sekä kolme kestävän kehityksen teemoihin liittyvää erätaukodialogia. Pormestari on järjestänyt 2022–2023 yhdessä Helsinkiin sijoittuneen YK:n taloudellisen tutkimuksen instituutin, UNU WIDER:in kanssa kolmiosaisen SDG Discussion Forumin, jossa on käsitelty ajankohtaisia kestävyysteemoja talouden, oppimisen ja ekologisen kestävyyden aiheista.

Kaupungit kestävän kehityksen edelläkävijöinä

Suomi on kestävän kehityksen työssä edelläkävijä ja saanut siitä myös tunnustusta. Helsinki on osallistunut aktiivisesti kestävää kehitystä edistävään yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä valtioneuvoston kanslian, ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman sekä Suomen kuuden suurimman kaupungin ja Kuntaliiton kanssa kestävän kehityksen strategisen johtamisen edistämiseksi. Syksyllä 2021 käynnistettiin Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategisen SDG-johtamisen verkostohanke, jossa on kehitetty käytännön työkaluja kaupunkien käyttöön, sekä edistetty kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja jaettu parhaita käytäntöjä.

Helsinki on myös mukana monissa erilaisissa kansainvälisissä kestävää kehitystä edistävissä verkostoissa tai projekteissa, muun muassa Eurocities, Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli ja Bloomberg-säätiön hankkeet. Helsinki osallistuu aktiivisesti myös WHO:n Healthy cities -verkoston toimintaan. Työssä edistetään kansainvälisesti erityisesti SDG 3:n (Terveyttä ja hyvinvointia) tavoitteita.

Helsinki on tuonut SDG-työtä esiin myös koordinoimissaan verkostoissa ja yritys- ja kumppanuusyhteistyössä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia on Helsingissä tehty yli tuhat kappaletta. Suurin osa sitoumuksista on yksityishenkilöiden, yritysten ja erilaisten järjestöjen ja yhdistysten tekemiä.

Helsinki voi esimerkillään SDG-tavoitteiden edistämisestä ja raportoimisesta paikallisella tasolla edistää kestävää kehitystä globaalisti, ja vaikuttaa laajemmin kuin pelkästään omien rajojensa sisällä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kaupungeissa eri puolilla maailmaa. Helsinki on suoraan ja YK:n toimijoiden kautta tukenut ja jakanut omaa tekemistään muille kaupungeille ympäri maailmaa ja Helsinki myös isännöi syksyllä 2022 yhdessä YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston UN DESA:n kanssa kansainvälisen kaksipäiväisen työpajan SDG-tavoitteiden paikallistason edistämiseen ja arviointiin liittyen.

Helsingin SDG-työ on edesauttanut monien strategisten kansainvälisten kumppanuuksien syntyä ja syventymistä. Helsinki on täysin uudella tavalla päässyt yhteistyöhön YK-instituutioiden kanssa (mm. UN Habitat ja UN DESA) ja edustamaan kaupunkeja sekä edistämään urbaaneja tavoitteita näissä foorumeissa.

 

Helsinki kehitti kestävän kehityksen budjetointia, kestävyyden indikaattoreita ja kaupunkivihreää Kestävä kaupunki -ohjelmassa
17.11.2023