Siirry suoraan sisältöön

Asuminen ja yhteisöt

Elävät kaupunginosat tarjoavat mahdollisuuden hyvään ja aktiiviseen elämään, joka perusta on turvallinen ja viihtyisä asuminen sekä kaupunkitila. Hyvä suunnittelu ja sujuva liikkuminen takaavat toimivan arjen. Innostava, laadukas ja monipuolinen kulttuurielämä on keskeinen osa kaupungin elinvoimaa ja viihtyisyyttä sekä olennainen osa hyvinvointia.
SDG-tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Elävät kaupunginosat tarjoavat mahdollisuuden hyvään ja aktiiviseen elämään, jonka perusta on turvallinen ja viihtyisä asuminen sekä kaupunkitila. Hyvä suunnittelu ja sujuva liikkuminen takaavat toimivan arjen. Innostava, laadukas ja monipuolinen kulttuurielämä on keskeinen osa kaupungin elinvoimaa ja viihtyisyyttä sekä olennainen osa hyvinvointia. Kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä osallisuuden kokemusten tuottajana. Edellisellä valtuustokaudella Helsingissä hyväksyttiin taide- ja kulttuurivisio, joka ulottuu vuoteen 2030.

Kohtuuhintaiseen asumiseen vielä matkaa

Helsingissä SDG 11 -tavoite (Kestävät kaupungit ja yhteisöt) toteutuu monin osin: esimerkiksi Helsingin ARA-asunnot ovat Suomen mittakaavassa halvimpia ja kansainvälisesti tarkasteltuna on Helsingissä kaikkein vähäosaisimpien asumisjärjestelyt hyvällä tasolla. Kuitenkin huomiota tulisi erityisesti kiinnittää kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseen, segregaation ehkäisyyn ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin.

Koronapandemia heikensi Helsingin väestönkasvua, mutta kasvu on ennusteiden mukaan elpymässä lähivuosien aikana. Väestönkasvun myötä Helsingissä on korkea kysyntä asunnoille, ja sen vuoksi asuntojen hinnat ovat Helsingissä edelleen muuta maata korkeammat. Tämä on haaste kohtuuhintaisen asumisen toteutumiselle. Kohtuuhintaisen asumisen toteutumisen analysointiin on valmisteilla mittaristo, joka mittaa tulojen ja asumismenojen suhdetta erilaisissa asuntokunnissa. Muun muassa asuntorakentamisella kaupungissa pyritään hillitsemään asuntojen hintojen nousua. Helsingissä on rakennettu viime vuosien aikana enemmän asuntoja kuin vuosikymmeniin ja esimerkiksi 2021 kaupunki saavutti 7 000 vuositavoitteen. Vuonna 2022 asuntorakentamisessa oli havaittavissa tasaantumista edeltävien vuosien huippulukemista.

Asuinalueiden kehittäminen jatkuu sekä uusien alueiden rakentamisena että olemassa olevien alueiden kehittämisenä ja täydennysrakentamisena. Asuntorakentaminen on voimakasta Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa ja Pasilassa.

Omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita

Helsingin kaupunkistrategian myötä vanhojen alueiden täydennysrakentamisen merkitys ja arvo täysin uusien asuinalueiden rinnalla on kasvanut viime vuosien aikana. Positiivinen muutos lisää hyvinvointia ja luo kestävää kasvua.

Helsinki on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä. Kestävä kaupunkikehitys tarkoittaa Helsingissä energiatehokasta, tiivistä kaupunkia, jota rakennetaan raideyhteyksien varaan ilmastoviisaasti ja kiertotaloutta hyödyntäen. Se tarkoittaa myös sosiaalisesti kestävää kaupunkia, jossa asuinalueiden eriytyminen pysäytetään aktiivisella kaupunkiuudistuksella.

Helsingissä on käynnistetty poikkitoimialainen kaupunkiuudistuksen malli, jonka kohdealueiksi on valittu Malminkartano–Kannelmäki, Malmi, Meri-Rastila sekä Mellunkylä. Näillä alueilla rakennettu ympäristö on merkittäviltä osin tullut elinkaaressaan vaiheeseen, jossa uudistaminen on ajankohtaista. Alueiden valintaan vaikutti niiden sijainti hyvien raideyhteyksien varrella.

Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on kohentaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta kokonaisvaltaisesti yli toimialarajojen sekä mahdollistaa laadukas täydennysrakentaminen. Tavoitteena on myös parantaa nykyisten asukkaiden viihtymistä asuinalueillaan ja samalla lisätä alueiden vetovoimaa uusien asukkaiden näkökulmasta. Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on myös sekä säilyttää että kehittää omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita, jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja asumiseen, ulkoiluun ja viihtymiseen. Kaupunkiuudistus on työkalu, jolla Helsinki pyrkii toteuttamaan tätä strategista tavoitetta ja näin mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin.

Onnistumiset:

  • Helsinki on yleisesti onnistunut kohtuullisen hyvin segregaatiokehityksen torjumisessa.
  • Kaupunkiuudistusmallin kokemukset ovat olleet positiivisia.

Kehityskohteet:

  • Kaupungin kasvu uhkaa lähiviheralueita, joita asukkaat pitävät tärkeinä.
  • Asumisen kustannukset ovat Helsingissä korkeat.
  • Asuinalueiden välillä on havaittavissa eriytymistä ja etninen segregaatio on jyrkentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ohjelmat, verkkosivut ja julkaisut:

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma
Uutta Helsinkiä rakentamassa
Kaupunkiuudistus
Kehittyvä kerrostalo -ohjelma
Kohtuuhintaisen asumisen mittariston tutkimus  PDF