Asumisen hinta jatkaa kasvua
Helsingissä SDG-tavoite 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) toteutuu monin osin, mutta huomiota tulisi erityisesti kiinnittää kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseen, segregaation ehkäisyyn ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin. Helsingin väestö kasvaa ja asuntorakentaminen on pysynyt viime vuodet ennätyksellisellä tasolla.
Asuinalueiden kehittäminen jatkuu sekä uusien alueiden rakentamisena, että olemassa olevien alueiden kehittämisenä. Asuntorakentaminen on voimakasta Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa sekä Pasilassa.
Myös asumisen hinnat jatkavat edelleen kasvuaan, mikä on haaste kohtuuhintaisen asumisen toteutumiselle. Helsinki aikookin kehittää kohtuuhintaisen asumisen toteutumisen analysointiin mittariston, joka mittaa tulojen ja asumismenojen suhdetta.
Eriytymisen eli segregaation ehkäisy
Helsingin kaupunki pyrkii olemaan asuinalueiden eriytymisen eli segregaation ehkäisyn eurooppalainen malliesimerkki ja on tässä tavoitteessa kohtalaisen hyvin onnistunutkin. Helsinkiä on pidetty kansainvälisesti vertaillen suhteellisen lievän segregaation kaupunkina, mutta myös Helsingissä on merkkejä huolestuttavista kehityspiirteistä.
Vaikka mikään kaupunginosa ei ole heikentynyt absoluuttisesti, hyväosaisimmilla alueilla hyvinvointikehitys on ollut muita alueita nopeampaa, ja tämä on kasvattanut eroja. Samanaikaisesti huono-osaisuus on muuttunut aiempaa monikerroksisemmaksi eli esimerkiksi pienituloisuus, työttömyys ja alhainen koulutustaso kasautuvat aiempaa selkeämmin samoille alueille. Sosioekonomisesti heikoimmat alueet sijaitsevat pääosin itäisessä ja koillisessa Helsingissä.
Erot näkyvät alueellisesti eriytyneinä palvelutarpeina
Myös etninen eriytyminen on Helsingissä kansainvälisesti vertaillen suhteellisen lievää, esimerkiksi Tukholmaan tai Kööpenhaminaan verrattuna. Eriytymisen jyrkkenemistä on kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana havaittavissa. Maahanmuuttajien ja heidän Suomessa syntyneiden lastensa osuus Helsingin väestöstä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla ja samalla yksittäisillä osa-alueilla on tapahtunut suuriakin muutoksia väestörakenteessa.
Alueelliset erot väestön sosioekonomisessa rakenteessa heijastuvat sairastavuudessa ja koetussa hyvinvoinnissa havaittaviin eroihin. Tämä näkyy alueellisesti eriytyneinä palvelutarpeina. Myös koulujen ja päiväkotien oppilas- ja lapsirakenteissa on huomattavia alueellisia eroja.
Lisäksi alueelliset erot heijastuvat koettuun turvallisuuteen. Eriytymiskehityksellä on tutkimusten mukaan vaikutuksia myös muuttovalintoihin sekä asuntojen hintojen ja koulujen oppimistulosten eriytymiseen. Kaupungin sisäinen muuttoliike voi voimistaa eriytymiskehitystä, mikäli asunnonvaihtajat alkavat tehdä valintojaan korostetusti alueiden ominaisuuksien perusteella, toisia alueita suosien ja toisia karttaen.
Kaupunkiuudistus
Positiivinen muutos lisää hyvinvointia ja saa aikaan kestävää kasvua. Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on sekä säilyttää että kehittää omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita. Lue lisää
Omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita
Helsingin kaupunkistrategian myötä vanhojen alueiden täydennysrakentamisen merkitys ja arvo täysin uusien asuinalueiden rinnalla on kasvanut viime vuosien aikana. Positiivinen muutos lisää hyvinvointia ja saa aikaan kestävää kasvua kaupungille.
Helsinki on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä. Kestävä kaupunkikehitys tarkoittaa Helsingissä energiatehokasta, tiivistä kaupunkia, jota rakennetaan raideyhteyksien varaan ilmastoviisaasti ja kiertotaloutta hyödyntäen. Se tarkoittaa myös sosiaalisesti kestävää kaupunkia, jossa asuinalueiden eriytyminen pysäytetään aktiivisella kaupunkiuudistuksella.
Helsinki käynnistää uudenlaisen poikkitoimialaisen kaupunkiuudistuksen mallin, jonka pilottialueiksi on valittu Malminkartano–Kannelmäki, Malmi sekä Mellunkylä. Näillä alueilla rakennettu ympäristö on merkittäviltä osin tullut elinkaaressaan vaiheeseen, jossa uudistaminen on ajankohtaista. Valintaan vaikutti lisäksi alueiden sijainti hyvien raideyhteyksien varrella.
Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on kohentaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta kokonaisvaltaisesti yli toimialarajojen sekä mahdollistaa laadukas täydennysrakentaminen. Kaupunkiuudistus on työkalu, jolla Helsinki pyrkii toteuttamaan tätä strategista tavoitetta ja näin mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin. Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on sekä säilyttää että kehittää omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita, jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja asumiseen, ulkoiluun ja viihtymiseen.
Onnistumiset
- Kaupunkiuudistus-mallin kokemukset ja leviäminen uusille alueille.
- Helsinki on yleisesti onnistunut kohtuullisen hyvin eriytymiskehityksen torjumisessa.
Kehityskohteet
- Kaupungin kasvu uhkaa lähiviheralueita, jotka ovat erityisesti heikossa asemassa oleville tärkeitä.
- Asumisen hinta kasvaa jatkuvasti Helsingissä.
- Alueiden väliset erot ovat kasvaneet ja etninen eriytyminen on jyrkentynyt viimeisen 10 vuoden aikana.
