Siirry suoraan sisältöön

Ilmasto

Ilmastonmuutoksen hillintään on viime vuosina panostettu paljon ja merkittäviä energian tuottamisen vähennyksiä on saavutettu.
SDG-tavoite 13: Ilmastotekoja
SDG-tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa


Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoite aikaistettiin kaupunkistrategiassa vuoteen 2030 ja Hiilineutraali Helsinki -ohjelma on päivitetty vastaamaan siihen. Koska aikaa on hyvin rajallisesti, vaikuttavuus on nostettu ohjelman keskiöön ja on pyritty asettamaan vaikuttavia, suoraan ja nopeasti päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

Helsingin suorien päästöjen merkittävimmät päästölähteet ovat lämmitys, liikenne ja sähkö. Toimenpideohjelmassa keskitytään erityisesti näiden sektoreiden päästövähennyksiin. Lisäksi epäsuorat Scope 3 -luokan päästöt huomioidaan aiempaa tavoitelähtöisemmin. Näiden epäsuorien päästöjen osalta painopiste on vaikuttavuuden ja kaupungin strategiakirjauksen perusteella rakentamisen päästöissä, joihin kaupunki pystyy vaikuttamaan myös omilla toimillaan.

Helsingin kasvihuonekaasut ovat vuodesta 1990 vähentyneet 33 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Merkittävimpiä syitä päästöjen vähentymiseen ovat pitkällä aikavälillä kivihiilen korvaaminen maakaasulla energiantuotannossa, energiatehokkuuden paraneminen rakennuskannassa ja uusiutuvan energian lisääntyminen. Helen Oy luopuu kivihiilen käytöstä kokonaan osana Helenin hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2030. Kivihiilen käyttö loppuu Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksessa vuosien 2023–2025 aikana, mikä tulee alentamaan merkittävästi lämmityksen päästöjä. Lämpöä tuotetaan jatkossa lämpöpumpuilla, hukkalämmöillä, sähkökattiloilla ja kestävällä bioenergialla. Energian varastointi on myös tärkeässä roolissa. Sähköä tuotetaan pääosin ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla. Liikenteelle on asetettu 69 prosentin päätösvähennystavoite vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti ja ennusteiden mukaan tavoitteeseen ei olla pääsemässä. Tämän vuoksi liikenteen osalta on tehty selvitys uusista toimenpiteistä, joita tavoite edellyttäisi ja niiden valmistelua jatketaan vuoden 2023 aikana.

Helsinki on aloittanut myös määrittelemään rajallisen ja muuttuvan maailman reunaehtoja hiilinegatiivisen kaupungin suunnitteluun. Hiilinegatiivisuustavoitteeseen pääseminen vaatii, että hiilinielujen määrää pystytään kasvattamaan ja päästöt pystytään painamaan alas. Jotta tässä onnistutaan, muutoksia vaaditaan myös nykyiseen tapaan suunnitella kaupunkia, koska tulevaisuuden hiilinegatiivista kaupunkia suunnitellaan jo nyt ja osa vaikutusketjuista vie aikaa.

Asukkaille suunnattua kulutuksen päästöihin liittyvää vaikuttamis- ja viestintätyötä tekee kaupungin strategisen ohjauksen pohjalta ensisijaisesti HSY. Ilmastotyö näkyy myös tytäryhteisöissä. Omistajastrategioiden mukaisesti suurin osa kaupungin tytäryhtiöistä on laatinut tai on laatimassa hiilineutraaliussuunnitelmia, joiden kautta ne osaltaan toteuttavat kaupungin hiilineutraaliustavoitetta.

Tavoitteena sään ääri-ilmiöihin varautunut Helsinki

Ilmastonmuutos edellyttää sopeutumista sen mukanaan tuomiin vaikutuksiin. Helsingin tavoitteena on sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin varautuminen, mikä vaatii varautumista niin lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin kuin voimakkaisiin sateisiin ja tulevina vuosikymmeninä jopa vedenpinnan nousuun. Tämä edellyttää sitä, että varautuminen on huomioitava kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kaupungissa lisätään puiden ja vehreyden määrää, paahteisia olosuhteita kestäviä niittyjä ja hulevesiä hallitsevia viherrakenteita, kuten puistoja ja viherkattoja. Toimiva viherrakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan, tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiöitä. Haavoittuvimpien väestöryhmien kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen huolehditaan tarvittavilla toimenpiteillä esimerkiksi sairaaloissa, laitoksissa ja senioriasumisessa.

Sopeutumisen toimenpiteet ovat viime vuosina painottuneet hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen, viherrakenteen vahvistamisen kehittämiseen, viherkertoimen käytön edistämiseen kaavoituksessa ja työkalun kehittämiseen, kaupungin omien kiinteistöjen kuten koulujen ja hoivakotien kesäajan viilennyksen parantamiseen sekä ilmastonkestävän peruskorjauksen ja ilmastonmuutoksesta johtuvien riskien hallinnan parantamiseen. Sopeutumistyö on ollut melko pirstaleista, minkä vuoksi sille aletaan laatia kokonaissuunnitelmaa. Ensin aloitetaan rankkasadesuunnitelman laatiminen, sen jälkeen vuorossa ovat hellesuunnitelma sekä kriisi- ja riskitilanteen haittojen vähentäminen. Sopeutumistyötä haastaa erityisesti ilmastonmuutoksen nopeus, mutta myös kaupungin kasvutavoitteet, mikä vaatii tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamista.

Päästökehitys sektoreittain (kt CO2 ekv.)

Onnistumiset:

  • Hiilineutraaliustavoite aikaistettiin vuodesta 2035 vuoteen 2030.
  • Ilmastotyön vaikuttavuutta on lisätty merkittävästi.
  • Energiarenessanssi-tiimi on edistänyt taloyhtiöiden energiatehokkuutta.
  • Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen sulkeminen keväällä 2023.

Kehityskohteet:

  • Energiantuotannossa on lisättävä fossiilisia polttoaineita korvaavia ratkaisuja.
  • Liikenteessä tulee ottaa käyttöön uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kaupungin kasvu vaatii yhteensovittamista.

Ohjelmat ja verkkosivut:

Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma  PDF
Toimenpideohjelmat strategian tukena: Opas päästövähennysohjelman laatimiseen  PDF
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset  PDF
Helsingin kaupungin hulevesiohjelma  PDF
Helsingin ilmastotyö -verkkosivusto