Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista. Helsingissä osallisuuden periaatteiksi on kirjattu yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen. Osallisuuden kokemus vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaa ja yleisesti yhteiskunnallisia toimintoja ja palveluita kohtaan. Se auttaa hyväksymään yhteisesti luotuja sääntöjä ja käytäntöjä ja ymmärtämään erilaisten näkökulmien perusteluita. Osallisuuden edistäminen liittyy erityisesti tavoitteisiin SDG 10 eriarvoisuuden vähentäminen, SDG 11 kestävät kaupungit ja yhteisöt ja SDG 16 rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, joissa tuodaan esiin yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, asukkaiden osallistaminen kaupungin suunnitteluun sekä osallistava päätöksenteko.
Globaalisti tarkasteltuna kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja vuorovaikutus ovat Helsingissä hyvällä tasolla. Kaupunkilaisten osallisuus on kuvattuna kaupunkistrategiassa ja sille on asetettu useita tavoitteita. Helsingin vuonna 2017 hyväksytyssä osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa tavoitteena on päätöksenteon avoimuuden lisääminen sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmien vahvistaminen palveluiden kehittämisessä.
Helsinkiläisillä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua
Viime vuosina Helsinki on ottanut harppauksia eteenpäin osallisuuden edistämisessä. Asioita tarkastellaan yhä enemmän toimialat ylittävinä kokonaisuuksina, tietoa ja osaamista jaetaan ja toimivia käytäntöjä otetaan yhteiseen kokeiluun. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin tavoitteita ja näkökulmia konkretisoidaan strategiakausittain tehtävässä kaupunkiyhteisessä osallisuussuunnitelmassa. Vuosille 2023–2025 laaditut osallisuussuunnitelmat kytkeytyvät kolmeen tavoitteeseen: osallisuuskokemuksen lisääminen, osallisuusosaamisen – ja ymmärryksen kehittäminen sekä moniäänisyyden vahvistaminen.
Helsingin kaupunki on lisännyt henkilöstön tietoisuutta ja osaamista osallisuudesta ja vuorovaikuttamisesta. Kaupungin intrasivustolle on kerätty tietoa ja menetelmiä kaupunkilaisten kohtaamiseen ja mukaan ottamiseen. Sivuilta löytyy myös tukea osallisuusviestintään ja eri kohderyhmien tavoittamiseen. Samoista teemoista on tuotettu koko kaupungin henkilöstölle suunnattu osallisuuden oppimiskokonaisuus, jota hyödynnetään henkilöstön perehdyttämisessä ja taitojen syventämisessä käytännön työssä. Henkilöstön osallisuusosaamista on kehitetty myös toimialakohtaisesti, esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan teemana on ollut digitaalinen osallisuus.
Kaupunki on selkeyttänyt viestintää kaupunkilaisille osallistumisen mahdollisuuksista kokoamalla tietoa yhteen osallistu.hel.fi-sivustolle. Sivustolta löytyy tietoa erilaisista mahdollisuuksista osallistua kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon sekä tuesta yhdessä tekemiseen.
Kaupunkilaisten mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen ja käyttäjäymmärryksen kerääminen ovat tärkeä osa kaupungin kehittämis- ja osallisuustyötä. Kaupungin tarjoamien palveluiden haasteena on kutsua mukaan ja tarjota palveluita uusille kohderyhmille ja tavoittaa ne, joilla on esteitä palveluun hakeutumisessa ja jotka eivät vielä käytä nykyisiä palveluita. Koko palveluketjun tulee huomioida kaupunkilaisten moninaiset tarpeet ja toiveet, sekä erilaiset esteet käyttää ja osallistua nykyisiin palveluihin. Näiden kohderyhmien tunnistaminen ja osallistaminen on kaupungissa jatkuvan kehittämistyön kohteena.
Palveluita, asiakaskokemusta ja tiloja suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen avulla. Uusimpia kohteita, joissa on tehty paljon yhteiskehittämistä ovat Kalasataman kirjasto sekä Stoan kulttuurikeskuksen laajennus ja visiotyö. Palveluiden asiakaskokemuksen kehittämisestä hyvänä esimerkkinä ovat kaikkiin kirjastoihin luodut turvallisen tilan periaatteet. Kaupungin eri palveluissa toimii kokemusasiantuntijoita ja niissä järjestetään vertaistoimintaa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on käynnistänyt kehittämistyön, jonka tavoitteena on tehdä kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnasta helposti käynnistettävää ja koordinoitavaa.
Asiakasraadit ja yhteiskehittäjäryhmät ovat vakiintumassa kaupungin palveluissa ja niitä on hyödynnetty esimerkiksi kirjastojen, terveysasemien ja vammaispalveluiden kehittämistyössä. Kaupungin palveluita kehitetään vuorovaikutuksessa käyttäjien ja sidosryhmien kanssa erilaisissa yhteistyöfoorumeissa, kuten nuorisojärjestöjen Helsinki-teamissa, liikuntaseurojen seuraparlamentissa ja kirjastojen Kirjastoheimossa. Merkittävä sidosryhmä ovat avustusten piirissä olevat järjestöt, yhteisöt ja taiteilijat, joiden kanssa yhteistyötä kehitetään jatkuvasti.
Merkittävissä kaupunkiympäristöön liittyvissä suunnittelu- ja toteutushankkeissa kaupunkilaisia kuullaan erilaisin digitaalisin menetelmin ja asukastilaisuuksissa. Isommissa hankkeissa kootaan kaupunkilaisista raati, joka tapaa useaan kertaan asiantuntijoiden kanssa suunnittelun tai hankkeen toteutuksen aikana ja tekee kehittämisehdotuksia. Raatiin valitaan mahdollisimman monipuolinen kaupunkilaisten joukko.
Osallisuus tulee lähelle kaupunkilaista omalla asuinalueella
Helsinki tukee kaupunkilaisten osallistumista alueellisesti ja kaupungissa toimii useita ammattiryhmiä, jotka tukevat kaupunkilaisten osallistumista eri asuinalueilla.
Kaupungissa on viisi yhdyskuntatyöntekijää, joihin kaupunkilainen voi ottaa yhteyttä, kun haluaa parantaa oman asuinalueensa viihtyvyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Seitsemän stadiluotsia tukevat kaupunkilaisia sekä eri toimijoita osallistumis- ja vaikuttamisasioissa sekä yhdessä toimimisessa alueelliset tarpeet huomioiden. Stadiluotsit toimivat seitsemällä suurpiirillä, ja työn painopisteinä ovat alueellinen verkostoyhteistyö, kaupunkilaisten osallisuutta tukevien toimintamallien kokeilut sekä yhdenvertaisten osallistumisen mahdollisuuksien tukeminen. Noin 20 alue- ja osallisuusohjaajaa vastaa nuorten kuulemisesta ja osallistumisesta palveluiden suunnitteluun ja nuorten omien vaikuttamistoimenpiteiden edistämisestä, lisäksi aluekirjastoissa on osallisuudesta vastaavia työntekijöitä. Kaupungissa toimii myös kolme yritysluotsia, jotka tukevat yrityksiä löytämään oikeat yhteistyökumppanit ja verkostot ja auttavat myös lupa-asioissa.
Helsingin kaupunki ylläpitää yhdeksää alueellista yhteisötaloa eri puolilla kaupunkia. Yhteisötalot toimivat alueensa avoimina matalan kynnyksen olohuoneina ja harrastuspisteinä, jonne kaikki ovat tervetulleita.
Helsingissä tuetaan kaupunkilaisten arjen sujumista ja kiinnittymistä kaupunkiin antamalla erilaisia neuvontapalveluja. Kaupungin yleisneuvonta Helsinki-info tarjoaa neuvontapalveluja kolmessa toimipisteessä eri puolilla kaupunkia sekä lisäksi puhelimella ja chatissa. Neuvontatyötä tekeville on kehitetty erilaisia työkaluja osaamisen tueksi sekä tiivistetty monikielisen viestinnän ja neuvonnan yhteistyötä useammassa hankkeessa. Helsingissä toimi vuosina 2020–2024 Avoin ovi palveluihin -hanke, joka keskittyi neuvontapalvelujen kehittämiseen erityisesti vieraskielisten asiakkaiden näkökulmasta.
Alueellista vuoropuhelua ja kehittämistä on tukenut myös osallistuva budjetointi, jota Helsinki on toteuttanut vuodesta 2018 lähtien. Helsingin osallistuva budjetointi on nimeltään OmaStadi ja se toteutetaan kokonaisuudessaan digitaalisella alustalla. Vuosien 2018–2024 aikana kaupunkilaiset ovat voineet ideoida ja päättää siitä, miten kaupunki käyttää yli 22 miljoonaa euroa. Osallistuvasta budjetoinnista on toteutettu 164 hanketta eri puolille kaupunkia. Helsinki on vuonna 2022 uudistanut osallistuvan budjetoinnin prosessin kokonaan ja onnistunut tavoitteessaan tehdä prosessista yksinkertaisempi osallistua ja toteuttaa sekä kokonaiskestoltaan lyhyempi.
Kaupunkilaiset kokevat omien vaikuttamisen mahdollisuuksiensa lisääntyneen osallistuvan budjetoinnin myötä ja ovat kiinnostuneempia kaupungin toiminnasta ja kiinnostuneempia vaikuttamaan päätöksentekoon. Osallistuva budjetointi OmaStadi on tuonut kaupunkiin monia uusia kaupunkilaisten ideoimia palveluita, erityisesti liikuntapalveluihin. Osallistuva budjetointi onkin lisännyt innovatiivisuutta kaupungin palveluissa ja lisäksi tuonut läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Se on myös tiivistänyt eri toimialojen ja palveluiden keskinäistä yhteistyötä. Esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä voidaan pitää peruskouluikäisten kaikista ikäryhmistä aktiivisinta osallistumista OmaStadiin.
Digitaalinen osallisuus lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä
Helsinki tarjoaa kaupunkilaisten käyttöön digitaalisia alustoja ja työkaluja, joiden avulla he voivat osallistua kaupungin palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Kaupungilla on digiosallisuuden tiekartta, jonka avulla kehitetään, edistetään ja tuetaan digitaalisten osallisuusalustojen käyttöä kaupungissa. Digitaaliset osallisuusalustat ja palautejärjestelmä tuottavat kaupungille dataa, jota voidaan hyödyntää kaupungin palveluiden kehittämisessä.
Osallistuminen digialustoilla edellyttää riittäviä taitoja ja soveltuvia laitteita, eikä kaikilla asukkailla ole niitä käytettävissä. Kaupungin tarjoamat digituen palvelut toimipisteissä ja etädigitukena mahdollistavat sen, että osallistumisen esteitä saadaan madallettua. Digituen keskeisiä tavoitteita ovat maksuttoman digituen saatavuuden laajentaminen ja tunnettuuden lisääminen.
Sovittelu tukee nuoria toimimaan oikeudenmukaisesti
Helsingin kaupunki järjestää laajaa rikos- ja riita-asioiden sovittelua. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton ja vapaaehtoisuuteen perustuva lakisääteinen kuntalaispalvelu rikoksen tai riidan osapuolille. Sovittelun tarkoitus on tuoda muodollisen oikeusprosessin rinnalle tai vaihtoehdoksi ratkaisuja rikokseen tai riitaan. Sovittelutapaamisessa osapuolet voivat puhua välillään tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta sovittelijoiden ohjaamana ja sopia siitä, miten vahingot korvataan.
Helsingin kaupungin sovittelutoiminnan kehittämiskärki kohdentuu alaikäisten sovitteluprosesseihin. Tavoitteena on päästä varhaisessa vaiheessa ratkaisemaan erilaisia konflikteja ja vahingontekoja ja tätä kautta vaikuttaa nuorten kykyyn ja ymmärrykseen toimia omissa yhteisöissään ja yhteisissä tiloissa sovinnollisesti ja oikeudenmukaisesti. Tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa kaupunkitasoinen yhteistyösopimus rikoksilla oireilevien nuorten parissa työskentelevien kanssa, henkilöstön kouluttaminen sekä nuorten työkorvausmahdollisuuksien kehittäminen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tuottanut yhdessä poliisin kanssa laajan materiaalipaketin varhaiskasvatus- ja oppilaitoshenkilöstölle poliisin, lastensuojelun ja sovittelutoiminnan kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Neuvostot edistävät eri väestöryhmien osallisuutta
Vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto edistävät ikääntyneiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta Helsingissä. Neuvostot vaikuttavat kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen.
Helsingin nuorisoneuvosto huolehtii siitä, että nuoria kuunnellaan Helsingin päätöksenteossa sekä kaupungin toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Nuorisoneuvosto laatii nuoria koskevista asioista kannanottoja ja lausuntoja, joilla tuodaan esille nuorten ääni kaupungin päätöksenteossa. Helsingin vaaleilla valitulla nuorisoneuvostolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntien ja kaupunginvaltuuston kokouksissa.
Vapaan kansalaistoiminnan tukeminen
Helsinki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus on keskiössä. Kaupunki avustaa helsinkiläisiä järjestöjä, yhteisöjä ja asukasryhmiä vuosittain lähes 40 miljoonalla eurolla. Helsingissä järjestöyhteistyötä edistetään verkostomaisella mallilla. Kaupunki haluaa tiivistää kumppanuutta järjestökentän kanssa ja tehdä säännöllistä yhteistyötä kaupunkitasoisesti. Kaupungin eri toimialat ovat tiivistäneet yhteistyötä järjestöjen kanssa ja esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on laatinut järjestöyhteistyön vuorovaikutusrakenteiden mallin, jossa kuvataan kattavasti erilaisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa tehtävää kumppanuus- ja yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kaupungissa toimii kaupunkitasoinen järjestö- ja avustustoiminnan ohjausryhmä, joka valmistelee ja koordinoi järjestöyhteistyön kokonaismallin toimeenpanoa ja vuorovaikutusta. Järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään Helsingissä järjestöneuvottelukunnassa, joka kokoaa yhteen Helsingissä toimivia järjestöjä ja luottamushenkilöitä sekä kaupungin keskushallinnon ja toimialojen asiantuntijoita. Kaupunki järjestää myös vuosittain avoimia tilaisuuksia järjestöille, joissa edistetään järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja kaupungin työntekijöiden välistä mahdollisuutta verkostoitua ja osallistua kaupungin kehittämistyöhön. Tämän lisäksi järjestämme koulutusta järjestöille vahvistaaksemme järjestöjen omavaraisuutta, yleishyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta.
Lasten ja nuorten osallisuus
Helsinki on sitoutunut edistämään lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia ja on asettanut kaupunginhallituksen hyväksymät kaupunkiyhteiset tavoitteet niiden edistämiseen. Helsinki tarjoaa nuorille monipuolisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja kanavia. Helsingissä toimii vaaleilla valittu nuorisoneuvosto. Nuorten osallistuvaan budjetointiin eli Nuorten budjettiin osallistuu vuosittain noin 10 000 13–17-vuotiasta nuorta. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorille tärkeitä yhteiskunnallisia asioita esille Suomen suurimmissa medioissa. Nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan esimerkiksi Sponssi!-avustuksella. Nuorten aloitekanavan kautta nuoret voivat saada äänensä kuuluviin kaupungin päätöksenteossa. Uusi seurafoorumi tuo lasten ja nuorten äänen esiin liikuntapalveluiden kehittämisessä. Vuonna 2023 käynnistettiin säännölliset Lasten ja nuorten ääni kuuluu! -tapahtumat, joissa apulaispormestarit ja toimialojen johtajat käyvät keskustelua lasten ja nuorten kanssa. Tapaamisten tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta ja kaupungin johdon ymmärrystä lasten ja nuorten kokemuksista ja ajatuksista. Vuonna 2023 valmistui Muistitko lapset ja nuoret? -suunnittelutyökalu, joka tarjoaa kaupungin työntekijöille tukea lasten ja nuorten kuulemiseen ja mukaan ottamiseen.
Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä työ on tärkeä osa lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämistä. Oppijoiden osallisuuden edistämisessä perheet ovat keskeisessä roolissa. Toimiva ja aidosti keskusteleva yhteys kotien, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa tukee oppijoiden hyvinvointia ja on myös voimavara oppimiselle. Kouluille ja oppilaitoksille on tarjolla dialogisuutta vahvistavia koulutuksia sekä tukimateriaalia, joiden avulla yhteisöt voivat yhdessä pohtia, miten nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, myönteinen toiminta ja yhteisöön kiinnittyminen toteutuvat oppijoiden, huoltajien ja työntekijöiden arjessa ja toiminnassa. Stadin ammattiopiston Myllypuron toimipaikan ja Myllypuron alueen peruskoulujen välille rakennettu koulukumppanuus ja sen tapahtumat (mm. Ota opiskelupaikka vastaan -tilaisuus kesällä) ovat tarjonneet huoltajille ja siirtymävaiheessa oleville oppijoille konkreettisen mahdollisuuden tutustua lähiseudun oppilaitoksen henkilöstöön. Tämä on lisännyt turvallisuutta ja luottamusta oppilaitoksia kohtaan, taannut ymmärryksen uusien oppijoiden mahdollisista tuen tarpeista sekä käynnistänyt huoltajayhteistyötä ennen toisen asteen opintojen aloitusta varmistaen kodin ja oppilaitoksen yhteistyön jatkuvuutta. Helsingin lukioissa ja Stadin ammattiopistossa toimivat opiskelijoiden osallisuutta edistävät erilliset foorumit (lukioissa Advisory Board, Stadin AO:ssa Vaikuttajafoorumi).
Tavoitteiden kaupunkiyhteisestä edistämisestä ja seurannasta vastaa Lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmä, jossa on edustajia jokaiselta toimialalta. Kouluissa ja oppilaitoksissa lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista seurataan vuorovuosina toteutettavien kouluterveyskyselyn ja asiakaskokemuskyselyjen avulla sekä erilaisissa hyvinvointikyselyissä. Lisäksi kouluille ja oppilaitoksille on kehitetty työkaluja arjen osallisuuden kokemuksen mittaamiseksi. Työkalujen avulla kartoitetaan lukuvuoden aikana oppijoiden osallisuuden kokemuksia, hyvinvointia ja tuen tarpeita. Osana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -työtä Helsingin eri toimialoilla on vuosien 2023–2024 aikana pilotoitu erilaisia tapoja kerätä ja hyödyntää palautetta ja kokemustietoa lapsilta ja nuorilta.
Onnistumiset:
- Helsinki on kehittänyt erilaisia osallistumismenetelmiä, ja ne ovat laajasti käytössä niin palvelujen kehittämisessä kuin päätöksenteon valmistelussa. Digitaalista osallistumista ja digitukea on kehitetty aktiivisesti.
- Osallistuva budjetointi on saavuttanut vakaan paikan kaupungin osallisuusmenetelmien joukossa ja vahvistanut läpinäkyvyyttä kaupungin päätöksenteossa ja kaupunkilaisten osallistumisen mahdollisuuksia.
- Kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutustyö on entistä tavoitteellisempaa ja johdetumpaa. Kaupunginkanslia ja toimialat ovat tehneet yhdessä osallisuussuunnitelmat, joissa ovat kirjattuina sekä kaupunkiyhteiset että toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet.
- Kaupunkiin on perustettu järjestöneuvottelukunta keväällä 2023 ja kaupungin uusi järjestöyhteistyön malli on antanut selkeän rakenteen ja tavoitteet järjestövuorovaikutukselle.
- Osallisuusviestintä on kehittynyt ja laajentunut. Kaikille kaupungin työntekijöille suunnatut osallisuuden ja vuorovaikutuksen intrasivu sekä koulutuskokonaisuus vahvistavat kaupungin kykyä ottaa kaupunkilaiset mukaan kehittämiseen ja monipuolistavat kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua.
Kehityskohteet:
- Monikanavaisten osallistumisen mahdollisuuksien kehittäminen edelleen yhdistellen digitaalisia ja kasvokkain tapahtuvia osallistumisen tapoja.
- Kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kestävyys- ja ympäristötyöhön.
- Poikkihallinnollinen yhteistyö asukkaiden paikallisen toimijuuden mahdollistamisessa.
