Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteistä, kestävään kehitykseen perustuvaa, eri väestöryhmien voimavaroja vahvistavaa tukea ja toimintaa, jonka avulla korjataan elinoloja ja muita rakenteellisia puitteita, sekä tuetaan ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hallita terveyttään ja hyvinvointiaan. Tätä työtä ohjaa Helsingin hyvinvointisuunnitelma valtuustokausittain määriteltyjen painopisteiden kautta.
Hyvinvointisuunnitelman näkökulma terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen on hyvin laaja ja se liittyy erityisesti SDG-tavoitteisiin 10 (eriarvoisuuden vähentäminen), 2 (ei nälkää) ja 3 (terveyttä ja hyvinvointia), mutta linkittyy moneen muuhunkin tavoitteeseen. Myös kulttuurihyvinvointi on nostettu esiin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Oma terveys vaikuttaa voimavaroihin
Jokaisella helsinkiläisellä – niin nuorella, ikääntyneellä kuin toimintarajoitteisella – tulisi olla mahdollisuus elää kokemusrikasta ja laadukasta elämää ja saada siihen tarvittava tuki ja palvelut kaikissa elämänvaiheissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä vaikutetaan siihen, että kaupunkilaisten elämä sujuu mukavasti, koettu hyvinvointi, elämänlaatu ja terveys paranevat sekä arjen ympäristöt ovat hyvää ja liikkuvaa elämää tukevia.
Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista vaikuttaa yksilön voimavaroihin ja heijastuu muun muassa elämänlaatuun, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja arjessa pärjäämiseen. Esimerkiksi yksinäisyyttä kokevista kaupunkilaisista vain 17 prosenttia arvioi elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Sama yhteys näkyy onnellisuuden kokemuksissa, sillä yksinäisistä vain 9 prosenttia koki onnellisuutta, kun taas yli puolet ei-yksinäisistä oli kokenut onnellisuuden tunteita viimeisen kuukauden aikana.
Haasteita ylipainoisuus ja mielen hyvinvointi
Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Vähäisen liikkumisen lisäksi lihavuus, tupakointi sekä alkoholin liikakäyttö ovat yhteydessä sairastavuuteen ja työkyvyn heikentymiseen. Koetulla toimeentulolla on yhteys liikkumiseen, eli erittäin hyväksi perheen taloudellisen tilanteen kokevat nuoret ja melko helpoksi tai helpoksi oman toimeentulonsa kokevat helsinkiläiset liikkuvat enemmän kuin muut väestöryhmät.
Ylipainoisuus on merkittävä kansanterveyshaaste. Lasten, nuorten ja työikäisten ylipainoisten osuus on kasvussa. Ylipaino on yksi riskitekijä erilaisten kansanterveystautien taustalla. Elintapoihin liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet kuten painonhallintaan, suun terveydenhuoltoon, koulujen ruokaraatitoimintaan tai neuvola päiväkodissa -toimintamalliin liittyvät työt ovat osittain keskeytyneet keväällä 2020 koronapandemian vuoksi. Valtuustokauden aikana on kuitenkin luotu pohjaa ja kokeiltu hyviä käytäntöjä, joiden implementointia ja arviointia voidaan jatkaa edelleen. Helsinkiläisten mielen hyvinvointi oli väestötutkimusten mukaan jo ennen koronapandemiaa heikommalla tasolla kuin koko maassa tai muualla pääkaupunkiseudulla. Uuden mielenterveysstrategian näkemykset myös positiivisesta mielenterveydestä voimavaroja vahvistamalla tulisi nostaa näkyvämmäksi.
Lähiluontokohteet helposti saavutettaviksi
Kaupunkiympäristön ja esimerkiksi viheralueiden saavutettavuus on oleellinen tekijä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Viheralueiden läheisyys edistää liikkumista ja siten hyvinvointia ja terveyttä.
Viheralueiden saavutettavuutta ja käyttöpainetta mittaava työkalu ympäristön suunnitteluun on valmistunut valtuustokauden aikana. Työkalun avulla voidaan arvioida puistojen riittävyyttä maankäytön suunnittelun yhteydessä, sekä tarvetta puistojen kunnostamiseen ja kulutuskestävyyden parantamiseen.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta lähiluontokohteita tulisi turvata kaikkien asukkaiden helposti saavutettaviksi. Heikommassa asemassa olevien esimerkiksi vanhusten, liikuntarajoitteisten tai pienitulosten ei ole niin helppoa siirtyä kauempana sijaitseville luonnonsuojelualeille.
Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingissä kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Helsinki on hyväksytty helmikuussa 2021 Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin.
Malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat.
Hyvinvointi ja terveystilanne ikäryhmittäin
Lapset ja nuoret
Vaikka monia varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseviä palveluita on kehitetty, mielenterveyspalveluja ja palveluketjuja on parannettu sekä harrastustoimintaa on edistetty viime vuosina, huolta aiheuttaa lasten ja nuorten yleistynyt yksinäisyys ja mieliala-ailahtelut, lasten lisääntynyt ylipaino ja liian vähäinen liikkuminen, nuorten lisääntynyt kannabiksen käyttö ja huumeiden helppo saatavuus sekä alueelliset erot harrastuneisuudessa ja liikkumisessa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä ja syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää mahdollistaa osallisuuden kokemuksia, tarjota tekemistä ja harrastuksia, varmistaa hyvä oppiminen ja turvalliset kasvu- ja oppimisympäristöt sekä edistää lasten ja nuorten arjen liikkumista. Kaikki nämä toimet edistävät positiivisia mielen hyvinvoinnin kokemuksia.
Aikuiset
Suurin osa aikuisväestöstä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi sekä ovat onnellisia, mutta silti elämänlaadun, terveyden ja onnellisuuden kokemuksissa esiintyy eroja koetun toimeentulon mukaan. Nämä erot voivat puolestaan heijastua väestöryhmien välisiin eroihin elintavoissa, mielen hyvinvoinnissa tai sairastavuudessa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä onkin keskeistä huomioida elämänlaadultaan ja terveydeltään hyvinvoiva kaupunki, mutta samalla hyvinvoinnin ääripäiden korostuminen.
Ikääntyneet
Tämän valtuustokauden aikana on otettu lukuisia kehitysaskeleita ikääntyneille suunnatun viestinnän kehittämisessä sekä digitukipalveluissa. Silti kaikilla ikääntyneillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia sähköisten palveluiden käytön suhteen. Myös ikääntyneiden terveellisissä elintavoissa on parannettavaa ja tarvitaankin kaupunkiyhteisiä toimia ikääntyneiden arkiliikkumisen ja toimintakyvyn edistämiseksi.
Helsinki on panostanut liikkumiseen erityisen paljon
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pääpainopisteenä on nykyisellä strategiakaudella ollut arjen liikkumisen edistäminen, joka on toteutettu liikkumisohjelman kautta. Kaupunkistrategian liikkumisohjelman tavoitteena on eri-ikäisten helsinkiläisten ja kaupungin työntekijöiden arkiliikkumisen lisääminen, istumisen vähentäminen ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuuden pienentäminen.
Liikkumisen edistämiselle on paljon tarvetta ja koronapandemia on vähentänyt arkirutiineissa ja harrastuksissa kertyvää liikettä. Koululaisten kestävyyskunto on ollut laskussa.
Liikkumisvahti
Liikkumisvahti-palvelun avulla haluamme varmistaa, että liikkumisohjelman sovitut 57 toimenpidettä etenevät aikataulussa ja että toimimme tavalla, joka pitkässä juoksussa vaikuttaa helsinkiläisten liikkumismahdollisuuksiin ja -käyttäytymiseen suotuisasti.
liikkumisvahti.hel.fiLiikkumisohjelman saavutuksia
Pienet lapset
- Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa on vahvistettu liikkumisen sisältöjä.
- Lähes kaikki varhaiskasvatusyksiköt ovat liittyneet kansalliseen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan.
- Leikkipuistoyksiköihin on laadittu liikkumisen suunnitelmat.
- Varhaiskasvatushenkilöstöä on koulutettu, päiväkotien tiloja teipattu ja leikkipuistoihin hankittu polkupyöriä.
- Kaupungin päiväkodit saivat 50 000 euron lahjoituksen liikkumisvälineisiin Urlus-säätiöltä.
- Anna arjen liikuttaa lasta -viestintäkampanja toteutettiin pienten lasten huoltajille yhteistyössä neuvoloiden, leikkipuistojen, päiväkotien, lapsiperheiden kotipalvelun ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.
- Liikuntapalveluiden Perhehulinat-konseptia on laajennettu kahdeksalle alueelle vuoden 2020 aikana.
Kouluikäiset ja opiskelijat
- Vuosina 2019─2020 kymmenen koulupihan liikkumisolosuhteita on parannettu erillismäärärahalla.
- Yksilöllistä, matalan kynnyksen neuvontaa yläkouluikäisille on laajennettu yli 20 peruskouluun.
- Helsinki on käynnistänyt yhteistyön The Partnership for Healthy Cities -verkoston kanssa koulumatka-aktiivisuuden lisäämiseksi.
- Anna arjen liikuttaa -kampanja ja liikunnalliset vanhempainillat toteutettiin syksyllä 2020.
- Yläkoululaisille on otettu käyttöön digitaalinen Harrastuspassi.
- Helsingin kouluissa on toteutettu keskiviikkoisin yhteistä harrastusaikaa syyslukukaudesta 2019 alkaen.
- Liikkuva opiskelu -toimintamallia on laajennettu kaikkiin Helsingin lukioihin ja Stadin ammattiopiston kampuksille.
Kaupungin henkilöstö
- Kaikkien työntekijöiden työkoneille on asennettu taukoliikuntaohjelma.
- Kaupunkipyörän käyttömahdollisuus on nostettu henkilöstöeduksi.
- Työterveyshuollon ja liikuntapalveluiden yhteistyöllä on kehitetty niin sanottu liikuntakoutsausmalli, jossa työntekijä saa henkilökohtaista tukea liikunnan ammattilaiselta henkilökohtaiseen elintapamuutokseen.
- Vuonna 2020 lanseerattiin uusi Liikkuvin työpaikka -kilpailu, jossa innostui liikkumaan yli 1 600 työntekijää.
- Kesällä 2020 yrityksille toteutettiin ensimmäistä kertaa innovaatiohaaste, jossa haettiin uusia ratkaisuja henkilöstön liikkumisen lisäämiseksi.
Ikäihmiset
- Kotihoidon asiakkaista yli 70 prosentilla on otettu käyttöön liikkumissopimus. Sopimuksen käyttöä laajennetaan vuonna 2021 kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin.
- Koronapandemian aikana ikäihmisten liikkumiseen on panostettu toteuttamalla YLE:n ja Helsingin kaupungin yhteiset YLE-jumpat.
- Yhteistyössä Harvardin yliopiston ja Bloomberg Philantrophies -säätiön kanssa on toteutettu Ikäihmisten liikkumisen innovaatio-ohjelma.
- Vuonna 2021 ikäihmisten liikkuminen nostettiin kaupungin yhteiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteeksi.
Onnistumiset
- Suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa hyväksi ja on onnellisia.
- Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on avattu Myllypuroon ja Kalasatamaan ja lasten ja nuorten palveluketjuja on kuvattu.
- Sutjakka Stadi – lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman (2015–2020) aikana on tehty monia toimenpiteitä lihavuuden ehkäisyyn mm. neuvoloissa ja kouluissa.
- Liikkumissopimus on ikääntyneiden arkiliikkumisen suunnitelmallista tukemista kotihoitokäyntien aikana. Liikkumissopimuksen on tehnyt 73 prosenttia kotihoidon asiakkaista.
- Helsinki on palkittu Urheilugaalassa sekä Suomen Liikkuvin kunta – että Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinnoilla.
- Ymmärrys arkiliikkumisen tärkeydestä on lisääntynyt. Kampanjoiden, tilaisuuksien, internetsivujen ja materiaalien myötä tavoitettu satoja tuhansia helsinkiläisiä.
Kehityskohteet
- Elämänlaadussa, terveydessä ja onnellisuudessa on eroja koetun toimeentulon mukaan.
- Helsinkiläisten mielen hyvinvointi on heikommalla tolalla kuin koko maassa keskimäärin. Lastensuojeluilmoitukset psyykkisen hyvinvoinnin tai päihteiden käytön takia ovat lisääntyneet.
- Lukuisista toimenpiteistä huolimatta ylipainoisuus ja lihavuus eivät ole vähentyneet Helsingissä toimenpideohjelman aikana, vaan lasten, nuorten ja työikäisten ylipainoisten ja lihavien osuus on kasvussa. Ylipainoisuus on merkittävä kansanterveyshaaste.
- Peruspiirien välillä on suuria eroja lasten ja nuorten harrastuneisuudessa ja liikkumisaktiivisuudessa. Erot ovat olleet kasvussa.
- Koronapandemia on vähentänyt arkirutiineissa ja harrastuksissa kertyvää liikettä. Koululaisten kestävyyskunto on ollut laskussa.
- Projekteja, kokeiluja ja hyviä käytäntöjä on, mutta niiden juurtumisessa on haasteita. Liikkumisen integrointi osaksi toimialojen perustekemistä kesken ja sattumanvaraista.
Teemaan liittyviä kaupunkitasoisia ohjelmia ja julkaisuja
- Stadin HYTE -barometri – hyvinvointikertomus 2018–2021
- Liikkumisohjelman internetsivut helsinkiliikkuu.fi
- Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2019–2021 PDF
Esimerkkejä Helsingin teoista
Lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastukseen
Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä, koska mieluisa harrastaminen parantaa…
Jarrut pois ikäihmisten liikkumiselta
Liikunnasta saataviin hyötyihin pääsee käsiksi lisäämällä liikkumista osaksi jokapäiväistä elämää….
Stadin Safka
Kehitämme helsinkiläistä ruoka-apua ja hyödynnämme helsinkiläisten hyväksi sellaista hävikkiruokaa, joka…