Helsinki kehitti päättymässä olevassa, viisivuotisessa ympäristöministeriön koordinoimassa Kestävä kaupunki -ohjelmassa kestävän kehityksen budjetointia, kestävyyden indikaattoreita, kaupunkivihreän lisäämistä sekä kestävää kaupunkisuunnittelua. Ohjelman tarkoituksena on ollut vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden kestävän kehityksen toimijoiden kanssa.
Ohjelman pääteemat ovat olleet vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys. Uusia ratkaisuja on etsitty näitä teemoja yhdistäviin ja niiden väliin jääviin haasteisiin. Ohjelman tavoitteena ovat olleet ratkaisut, jotka ovat samanaikaisesti sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestäviä. Kehittämistyötä ohjelmassa on tehty sekä käytännön kaupunkikehittämisessä että strategisen johtamisen tasolla.
Kestävän kehityksen budjetointi
Kestävän kehityksen budjetointi -kehitystyössä tavoitteena oli tunnistaa kestävän kehityksen ja talouden linkityksiä sekä kytkeä kestävä kehitys kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Helsinki tarkasteli jo käytössä olevan ilmastobudjetoinnin lisäksi kestävän kehityksen budjetointia kokonaisuutena, erityisesti talousarviotavoitteiden asettamista sekä vaikuttavuus- ja kestävyysnäkökulmaa.
Toimialojen talousarviotavoitteiden suhteesta kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kaupunkistrategian keskeisiin kestävyystavoitteisiin vuosina 2022 ja 2023 tehtiin taustaselvitys. Vaikuttavuuskoulutus järjestettiin toimialojen talousarviotavoitteita tekeville asiantuntijoille, mikä kehitti tavoitteiden ja mittarien laatua ja vaikuttavuutta. Kaupunkiyhteisten tavoitteiden painopistettä laajennettiin sosiaalisen ja taloudellisen lisäksi myös ekologiseen kestävyyteen.
Tulevaa kehittämistyötä tarvitaan vielä kaupunkiyhteisten tavoitteiden asettamiseksi, tavoitemittareiden ja strategiamittareiden kommunikointiin sekä vaikutusten arviointiin kestävän kehityksen näkökulmasta.
Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit
Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorityössä tavoitteena oli aiemmassa kehitystyössä laadittujen kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreiden käytännön testaus erikokoisissa kaupungeissa ja kunnissa sekä niiden integrointi kuntien johtamisen, suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Kehitystyön tavoitteena on ollut tarkennettu suositus käytettävistä indikaattoreista, indikaattoreiden metadatakuvaukset ja suunnitelma indikaattoritiedon käyttötavoista ja -kohteista sekä ohjeistus indikaattoreiden tiedonkeruusta.
Tavoitteena on ollut myös tietokanta, johon kerätään testauksen tuloksena saatu indikaattoridata, määrittelyt kuntien päätöksentekodokumenttien, joihin kukin indikaattoritieto ohjataan ja raportoidaan sekä suositus siitä, miten saadaan laajennettua kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoritiedon keruun laajentaminen koskemaan mahdollisimman laajasti koko kuntakenttää. Tavoitteena oli myös ehdotus siitä, miten taataan indikaattoritiedon keruun jatkuvuus ja kestävä rahoitus tiedonkeruulle, tallentamiselle ja tiedon esillepanolle sekä käyttämiselle osana päätöksentekoa.
Rakennetun ympäristön toimijat yhteisten haasteiden edessä
Kestävä kaupunki -ohjelman viimeisenä vuonna ympäristöministeriö aloitti kaupunkien kehittämisen moninaisiin kestävyyshaasteisiin keskittyvän haastekimpputyön, jonka keskeisenä ajatuksena oli toimijoiden kesken ensin tunnistaa merkittävimmät nyt ja tulevaisuudessa kaupunkeja haastavat kestävyysnäkökulmat sekä tämän jälkeen löytää yhdessä ratkaisuja näihin teemoihin. Haastekimppuja oli työssä mukana kolme: kaupunkien sosiaalisen kestävyyden kysymykset, kaupunkivihreään ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haasteet sekä kaupunkisuunnitteluun kytkeytyvät kestävyyskriisien aiheuttamat moninaiset haasteet. Helsingin kaupunki osallistui työssä kahteen viimeksi mainittuun.
Tiivistyvissä kaupungeissa lähiluonnolle on paljon kysyntää, ja pienetkin viheralueet ovat kovassa käytössä. Kaupunkiluonto on tärkeä muun muassa terveyden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Haasteiden taklaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, vankkaa tietopohjaa, yhteisiä linjauksia ja riittävää keinovalikoimaa erilaisten kaupunkien tarpeisiin.
Kaupunkivihreää koskevassa kehittämistyössä kohteina olivat viheralueiden luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja hoidon kehittäminen, kaupunkiluonnon lisääminen, säilyttäminen ja hoito, vihreän lisääminen katutilassa ja kortteleissa tiiviissä kaupunkirakenteessa sekä viherympäristön arvon tunnistaminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Työssä muun muassa vertailtiin kaupunkien työkaluja ja käytäntöjä lähivihreän saavutettavuuden ohjeistamiseen ja arviointiin sekä kehitettiin yhdessä kaupunkivihreän säilyttämisen ja kehittämisen tärkeysjärjestyksen huoneentaulu edistämiskeinoineen.
Kaupunkisuunnitteluun keskittyneessä haastekimpussa käytiin pääosin strategisen tason keskustelua kaupunkisuunnittelun tavoitteista ja toisaalta planetaaristen rajojen muodostamista raja-arvoista kaupunkisuunnittelulle, erityisesti ilmastotavoitteet ja luontokato huomioon ottaen. Yhteisissä keskusteluissa kaupunkien edustajien ja hankkeen vetäjien kanssa jaettiin huoli nykyisten käytäntöjen riittämättömyydestä käsillä olevien kestävyyskriisien ratkaisemisessa. Tätä taustaa vasten ryhmässä pohdittiin melko radikaalienkin toimien implementointia tilanteen parantamiseksi, kuten ilmasto- ja luontovaikutuksiltaan neutraalia yleiskaavoituksen tavoitteistoa ja koordinoitua aikalisää kaavoitusta tekeviin organisaatioihin kestävyystavoitteiden vaikuttavamman integraation tekemiseksi.
Lisätietoa Kestävä kaupunki -ohjelmasta ympäristöministeriön verkkosivuilla