Oppiminen

Helsinki haluaa olla maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia. Kaupunki tarjoaa laadukkaat ja vetovoimaiset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalvelut sekä lukio- ja ammatillista koulutusta ja vapaata sivistystyötä. Kasvavassa Helsingissä tarvitaan jatkuvasti aktiivisia toimenpiteitä, jotta voimme taata saavutettavaa, yhdenvertaista ja tasa-arvoa edistävää koulutusta sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Tavoitteena on, että polku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle toimii Helsingissä sujuvasti. Pätevän henkilöstön saatavuus on olennaista koulutuksen yhdenvertaisen laadun takaamiseksi. Eriarvoisuuden vähentämiseksi Helsingissä kohdennetaan tarveperustaista rahoitusta niille päiväkodeille ja kouluille, joissa tarvetta rahoitukselle on. Kaikenikäisten oppijoiden hyvinvointia ja oppimista tukevat Helsingissä opetushenkilöstön lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit, kouluvalmentajat, monikieliset ohjaajat, liikuntacoachit ja koulu-PT:t eli matalan kynnyksen liikuntaneuvontapalvelu. Hyvinvointia ja oppimista tuetaan myös systemaattisella tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisella.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa

Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja on vahvistettu varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutuksilla. Tavoitteena oli, että vähintään 80 prosenttia kohdetyhmään valituista varhaiskasvatusyksiköistä on osallistunut koulutuksiin. Tavoite on toteutunut, ja 85 prosenttia kohderyhmään valituista varhaiskasvatusyksiköistä on osallistunut koulutuksiin. Perusopetuksen tavoitteena oli, että kouluista vähintään 80 prosenttia käyttää systemaattisesti yhtä tai useampaa tunne- ja vuorovaikutustaidon ohjelmaa. Tavoite on saavutettu.

Kouluille suositeltiin viittä tutkittuun tietoon perustuvaa tunne- ja vuorovaikutusohjelmaa, joista koulut valitsivat systemaattiseen käyttöön yhden tai useamman. Ohjelmien käyttöönottoa tuettiin henkilöstön koulutuksilla, ja koulun omaa kehittämistyötä tuki ulkopuolinen fasilitoija. Koulut loivat valitun ohjelman tai ohjelmien pohjalta opettamiseen niin suomeksi kuin ruotsiksi oman rakenteen, tyypillisesti vuosikellon. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tukee oppimista ja vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla oppilaille ydintaitoja ja itsetuntemusta. Taidot auttavat tunteiden säätelyssä ja helpottavat vuorovaikutustilanteita. Tarkoitus on parantaa oppilaiden keskittymiskykyä ja oppimistuloksia sekä edistää myönteistä ilmapiiriä koulussa. Taitojen harjoitteleminen ehkäisee myös kiusaamista ja konflikteja, mikä luo yhdenvertaisemman ja turvallisemman oppimisympäristön kaikille oppilaille.

Toisen asteen koulutuksessa liikuntacoach-nuorisotyöntekijä-työparien pitämät tunnetaitojen työpajat ovat vahvistaneet myös opiskelijoiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Toisella asteella erilaiset vaikuttamisen paikat ovat tarjonneet opiskelijoille tilaisuuksia kehittyä vuorovaikutusosaajina. Toisen asteen oppilaitoksissa on palattu vuorovaikutus- ja tunnetaitojen pariin painottamalla koko toimintakulttuurissa arvostavaa kohtaamista ja psykologista turvallisuutta. Lukiokoulutuksessa kehitetty toivon pedagogiikka vie periaatteen myös opetuksen tasolle.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan helsinkiläiset oppijat kokivat empatia- ja yhteistyötaitonsa muuta maata paremmiksi.

Kestävän kehityksen Kettu-malli

Jokaisella oppijalla on oikeus saada opetusta keskeisistä tulevaisuuden taidoista ja kestävän kehityksen osaaminen on yksi näistä ydintaidoista. Kestävän kehityksen tavoitteita ja sisältöjä on esillä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa kaikilla koulutusasteilla. Varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle kulkevan opinpolun perustana on ekososiaalisen sivistyksen arvopohja ja uutta luova oppiminen.

Varhaiskasvatuksen kestävään elämäntapaan ohjaava Kettu-malli on laajennettu vuonna 2024 alkuopetukeen. Kettu-mallissa yhdistyvät kestävä kehitys, ilmasto- ja ympäristökasvatus, toimijuus ja vaikuttaminen, tulevaisuudenlukutaito ja uutta luova oppiminen. Lasten näkemykset ovat mallin ytimessä ja Kettu-malleja on kehitetty yhdessä lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöä koulutettiin kestävän kehityksen, kestävyyskasvatuksen ja Kettu-mallin teemoista.

Kestävä kehitys Helsingin kaupungin lukioissa ja Stadin ammattiopistossa

Lukioiden henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa kehitettiin oppiainerajat ylittävä Hiilineutraali Helsinki -opintojakso. Se on pakollinen ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja toteutuu kaikissa lukioissa. Stadin ammattiopistossa otettiin käyttöön kestävän tulevaisuuden ohjelma. Ohjelma vastaa opiskelijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin, ja Stadin AO:n kestävän kehityksen opintopolku ohjaa kestävän tulevaisuuden opinnot osaksi omia opintoja. Tavoitteena on, että kaikilla aloilla toteutetaan valinnaisia kestävän tulevaisuuden opintoja. Alakohtaisia ja yhteisien tutkinnon osien opetusmateriaaleja on tuotettu sekä osaamisen tunnistamista ja työpaikkaohjaajien ja arvioijien perehdytystä kehitetty.

Sosiaalista kestävyyttä edistetään toisella asteella yhteisöllisen opiskeluhuollon lisäksi oppimisen tukea kehittämällä. Esimerkiksi osassa lukioita kielipedagogiset toimenpiteet, kuten Tyttöys voimavarana -opintojakso ja aineenopettajien kielitietoisuuden vahvistaminen, ovat osallistaneet maahanmuuttotaustaisia opiskelijoita. Monikieliset ohjaajat ovat luoneet yhteyden kodin ja oppilaitoksen välille segregaatiota ehkäisevällä tavalla. Nuorten yhdenvertaista oikeutta ja vastuuta oppia on edistetty oppivelvollisuuden tuen palveluissa ja Oppi-tiimin asiantuntijuudella.

Kestävän kehityksen teemat muussa toiminnassa

Kestävää kehitystä edistetään opetuksen ohella myös päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten muussa toiminnassa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaikissa yksiköissä on nimetty ekotukihenkilö, joka omassa työssään edistää ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja ja lisää ympäristötietoisuutta.

Helsingin kaupungin tavoitteena on puolittaa ruokapalveluissa lihan ja nestemäisten maitotuotteiden kulutus vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi punaista lihaa sisältäviä ruokia on korvattu kasvis- ja kalaruoalla koulujen ja päiväkotien ateriasuunnittelussa. Lisäksi kaurajuoma on tuotu päiväkodeissa vapaasti saatavilla olevaksi ruokajuomavaihtoehdoksi ja ruoanvalmistuksessa käytettyjen maitotuotteiden määrää on vähennetty. Oppilaiden kestäviä liikkumisen tapoja on tuettu toimialojen välisellä yhteistyöllä liikenteen ympäristökasvatuksessa ja yläkoulujen liikennekasvatuksen työpajoissa.

Lukutaito

YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4 Hyvä koulutus alla yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat lukutaitoisia. Lukutaidon keskeinen merkitys tunnistetaan myös lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, jossa lukutaidottomuuden poistaminen on keskeinen tavoite. Sosiaalisen kestävyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmista lukutaidolla on yhteiskunnassa suuri rooli: se lisää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. Lukutaito on myös yksi demokratian peruspilareista.

Syksyllä 2024 aloitettiin pilotit 5.-luokkalaisten ympäristö- ja mediakasvatustuokioihin. Lukutaidon vahvistaminen jatkuu keskeisesti vuonna 2025, koska se on kirjattu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sitovaksi tavoitteeksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Onnistumiset:

• Jokaisessa suomen- ja ruotsinkielisessä peruskoulussa on oma rakenne (vuosikello) tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut aktiivisesti tunne- ja vuorovaikutuskoulutuksiin.
• Kestävän kehityksen Kettu-malli on laajennettu varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen.
• Hiilineutraali Helsinki -opintojakso on vakiinnutettu ensimmäisen vuoden lukio-opintoihin.
• Stadin ammattiopiston Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnon osaa on laajennettu ja jalkautettu uusille koulutusaloille.
• On luotu vakiintuneet rakenteet kirjastoyhteistyöhön, täydennyskoulutuksiin, kehittäjäopettajiin sekä tuen tarpeiden arviointeihin.
• Toisen asteen liikuntacoach-nuorisotyöntekijä-työparityöskentelyn avulla on lisätty merkittävästi opiskelijoiden opiskelupäivän aikaista liikkumista ja liikuntamahdollisuuksia, parannettu opiskelijoiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä vähennetty konfliktitilanteita ja oppilaitosten turvallisuuspoikkeamia.

Kehityskohteet:

• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen systemaattisuuden toteutumisen seuranta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Toisen asteen opiskelijoille hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistamisen kiinnittäminen opetukseen ja sen systemaattinen validointi. Toivon pedagogiikan läpivienti toisella asteella.
• Perusopetuksen 3.–9. luokkien ilmasto- ja kestävyysosaamisen ja sen mallien kehittäminen.
• Stadin ammattiopistossa henkilöstön, opiskelijoiden ja toiminnan ennakointikyvykkyyden vahvistaminen sekä tulevaisuustaitojen vahvistaminen.
• Kirjastovierailujen kehittäminen erityisesti 7.-luokkalaisilla, sekä toisen asteen yhteistyö.
• Lukutaidon tason arviointi kattavammin tietyillä eri-ikäisillä Helsingissä. Kattavaa tietoa ja kokonaiskuvaa ei ole kaupunkitasoisesti, vaikkakin omat arvioinnit ja kansalliset oppimistulosarvioinnit antavat kuvaa erityisesti perusopetuksen tietyiltä ikäluokilta.
• Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä sen toteutumisen varmistaminen nykyistä paremmin. Oppivelvollisten erilaisten tilanteiden vuoksi vaaditaan kaupunkitasoista yhteistyötä eri toimialojen välillä, mukaan lukien kansainväliset ja kotoutumisen palvelut.