Helsinki edistää kasvatuksen ja koulutuksen yhdenvertaisuutta kaikilla asuinalueilla. Tavoitteena on, että polku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle toimii sujuvasti. Pätevän henkilöstön saatavuus on olennaista koulutuksen yhdenvertaisen laadun takaamiseksi. Eriarvoisuuden vähentämiseksi Helsingissä jaetaan tarveperustaista rahoitusta niille päiväkodeille ja kouluille, jotka toimivat haastavammilla alueilla. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista tukevat Helsingissä opetushenkilökunnan lisäksi kouluvalmentajat, monikieliset ohjaajat sekä koulu-PT:t eli matalan kynnyksen liikuntaneuvontapalvelu.
Opetuksessa tähdätään siihen, että oppilas saa tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussa ja opiskelee lähialueensa muiden oppilaiden kanssa. Kaupunki tarjoaa koulutusmahdollisuudet kaikille helsinkiläisnuorille ja ammatillista osaamista työelämän tarpeisiin. Oppimisessa hyödynnetään koko kaupunkia oppimisympäristönä. Päiväkotiryhmät ja koululuokat tekevät opintoretkiä taide-, kulttuuri-, työelämä- ja elämyskohteisiin. Kaupunki tarjoaa ryhmille maksuttoman liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on yksi keskeinen teema varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä. Velvoite yksikkökohtaiseen toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun laajenee valtakunnallisesti koskemaan myös varhaiskasvatusta. Helsingissä yksikkökohtaista suunnittelua jo toteutetaan myös varhaiskasvatuksen puolella. Lisäksi esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin toisella kierroksella toteutukseen äänestettiin sateenkaarityöpajojen järjestäminen 6.–9.-luokkalaisille kaikissa Helsingin kouluissa. Työpajat toteutetaan vuoden 2023 aikana Seta ry:n kanssa ja niissä keskitytään moninaisuuteen ja jokaisen oikeuteen olla oma itsensä.
Kestävä kehitys on huomioitu läpäisyperiaatteella Helsingin kaupungin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kehitettiin kestävän tulevaisuuden opinpolku lukuvuoden 2020–2021 aikana. Sen myötä kaikenikäiset oppijat ovat vuorovaikutuksessa kestävän kehityksen teemojen kanssa omassa päiväkoti- ja kouluarjessa sekä toisen asteen opinnoissa. Opinpolun perustana on ekososiaalisen sivistyksen arvopohja ja uudistava eli transformatiivinen oppiminen. SDG 4 Hyvä koulutus onkin yksi niistä tavoitteista, joka jo nyt toteutuu Helsingissä melko hyvin.
Helsinki haluaa olla maailman vaikuttavin paikka oppia. Kaupunki tarjoaa laadukkaat ja vetovoimaiset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalvelut. Kasvavassa Helsingissä tarvitaan jatkuvasti aktiivisia toimenpiteitä ja investointeja, jotta kaikille voidaan taata avoin, yhdenvertainen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Teemana oppiminen liittyy vahvasti siis myös SDG 10:een (Eriarvoisuuden vähentäminen) ja SDG 5:een (Sukupuolten tasa-arvo) SDG-tavoitteen 4 (Hyvä koulutus) lisäksi.
Opinpolku lähtee varhaiskasvatuksesta, jossa tutustutaan kestävään elämäntapaan seitsemän ketun kanssa. KETTU-mallissa yhdistyvät ilmasto- ja ympäristökasvatus, tulevaisuudenlukutaito ja uutta luova oppiminen. Esimerkiksi Retki-ketun kanssa vahvistetaan luontosuhdetta, Taiteilija-ketun kanssa luodaan erilaisia tulevaisuuksia ja Keksijä-ketun kanssa tutkitaan kiertotaloutta. Malli kehitettiin yhdessä lasten kanssa, koska osallisuuteen ja vaikuttamiseen kasvaminen on keskeinen lähtökohta kaikenikäisten oppijoiden kanssa. Perusopetukseen on kehitetty Tulevaisuusaamut yhdessä oppilaiden kanssa ja niiden toteuttamiseen annetaan henkilöstölle täydennyskoulutusta.
Opinpolku jatkuu sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa. Lukioiden henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa kehitettiin yhteistyössä oppiainerajat ylittävä ilmastokokonaisuus, jonka nimi on Hiilineutraali Helsinki -opintojakso. Opintojakson nimi tulee Hiilineutraali Helsinki 2030 -päästövähennysohjelmasta. Opintojakso tuli pakolliseksi kaikille ensimmäisen vuoden lukiolaisille elokuusta 2021 lähtien.
Stadin ammattiopistossa on alkanut ohjelma Kestävän tulevaisuuden ammattilaiset, jossa tutkitaan ja kokeillaan, miten kestävää kehitystä voidaan vahvistaa kaikissa koulutusohjelmissa. Oppilaitos tarjoaa koulutusta yli 50 eri ammattiin. Esimerkiksi ravintola-alan ammattilaiseksi valmistuvat voivat vaikuttaa tuhansien ihmisten hiili- ja vesijalanjälkeen ruokalistojen suunnittelussa ja rakennusalan ammattilaiset voivat edistää kestäviä ja energiatehokkaita ratkaisuja.
Kestävää kehitystä edistetään opetuksen ohella myös päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten muussa toiminnassa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaikissa yksiköissä on nimetty ekotukihenkilö, joka oman työnsä ohella edistää ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja ja lisää ympäristötietoisuutta. Koulujen ruokalistoilta on vähennetty punaista lihaa sisältäviä ruokia ja lisätty kasvisten määrää. Ruokapalveluiden tuottajien kanssa on perustettu yhteinen “Vastuullinen ruokaryhmä”, joka kehittää vastuullisia ruokaratkaisuja. Uusien päiväkoti- ja koulurakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan aina huomioon ympäristökriteerit.
Perus- ja toisen asteen opetuksen lisäksi kaupunki tarjoaa monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia kaikenikäisille oppijoille esimerkiksi työnväenopistojen ja kirjastojen kautta. Lisäksi kaupunki järjestää ympäristökasvatustoimintaa. Pääkaupunkiseudun luontokeskusten ja -koulujen järjestämät kurssit ovat suunnattu pääkaupunkiseudun opettajille, päivähoidon henkilöstölle, kasvattajille sekä kuntalaisille. Helsingissä Kaivopuiston edustalla sijaitseva Harakan saari ja siellä sijaitseva luontokoulu tarjoavat upean ympäristön luonto- ja Itämeriopetukseen kasvattajien tueksi.
Onnistumiset:
- KETTU-mallin kautta 1 100 varhaiskasvatusalan ammattilaista osallistui kestävän kehityksen koulutukseen vuonna 2022. KETTU-toimintaan osallistui yli 25 000 helsinkiläislasta vuonna 2022.
- Varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli 82,2 prosenttia vuonna 2022. Osallistumisaste kasvoi 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2022. Osallistumisaste kasvoi alle 3-vuotiaissa.
- Vieraskielisten varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli 77,3 prosenttia vuonna 2022. Osallistumisaste kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2022.
- Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön määräaikainen alueellinen yhdenvertaisuuslisä henkilöstön palkitsemiseen niissä päiväkodeissa, jotka sijaitsevat toimintaympäristöltään haastavilla alueilla. Tavoitteena on ennaltaehkäistä varhaiskasvatuksen alueellista eriarvoistumista sekä vahvistaa päiväkotien henkilöstön veto- ja pitovoimaa.
- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarveperusteisen rahoituksen malli ja indikaattorit on päivitetty. Uusissa malleissa tarveperusteinen rahoitus kohdentuu paremmin niihin yksiköihin, jotka tarvitsevat tukea.
Kehityskohteet:
- Henkilöstön saatavuuden haasteet erityisesti varhaiskasvatuksessa.
- Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, sosiaalinen pahoinvointi näkyy esimerkiksi opiskelijahuollon asiakasmäärän kasvuna.