Helsingissä on tunnistettu alueelliset erot koulujen lähtökohdissa sekä niistä johtuvat haasteet. Kaikkien koulu: Helsingin kaupunkiyhteinen koulusegregaation vähentämisen toimintamalli -hankkeen avulla pyritään vähentämään koulujen välisiä eroja.
Vuoden 2022 alussa käynnistynyt hanke pyrkii kehittämään koko kaupungille yhteisen toimintamallin koulujen välisten erojen tasaamiseksi. Kaksivuotinen hanke vahvistaa kaupungin sisäistä yhteistyötä eri toimialojen välillä sekä luo entistä vahvemman tietopohjan palveluverkkojen kehittämiseksi.
Hanketta luotsaa projektipäällikkö Jenni Väliniemi-Laurson Kaupunginkansliasta. Hän koordinoi eri toimialojen asiantuntijoita saman pöydän ääreen.
“Yhteistyötä toimialojen välillä tehdään paljon, mutta tämän hankkeen myötä pyrimme löytämään parhaat, toimivimmat ja ketterämmät käytänteet toimia koulujen parhaaksi. Nyt luomme myös yhteiset mittarit päätöksenteon tueksi”, Väliniemi-Laurson sanoo.
Hanke yhdistää eri toimialojen tiedot ja taidot
Hanketta on valmisteltu yhdessä Lähiöohjelman sekä valtakunnallisen Oikeus oppia – varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon -kehittämisohjelman kanssa. Sen lisäksi käyttöön otetaan kesällä päättyvän, ihmislähtöisiä palveluverkkoja kehittävän DigiPAVe2.0 -ohjelman parhaita käytäntöjä.
Kolmeen osaan jaetun hankkeen työpaketeista ensimmäinen koskee koulujen eriytymistä seuraavan mittariston luomista. Helsingin kaupungin tietopääoma on Jenni Väliniemi-Laursonin mukaan yksi Suomen parhaimpia. Nyt eri toimialoille hajaantunutta dataa ja hyviä käytänteitä kootaan yhteen. Hankkeessa tuotetaan myös täysin uutta tutkimustietoa.
“Tieto luo pohjan kaikelle, mitä me teemme. Tiedon avulla päätöksiä ja koulujen työtä tukevaa rahoitusta on helpompi suunnata oikein sekä suunnitella entistä parempaa palveluverkkoa”, Väliniemi-Laurson kertoo.
Toinen työpaketti käsittääkin koulujen myönteisen erityiskohtelun määrärahojen jaon uudistamista. Tätä projektia vetää Kaupunkitietoyksikön johtava asiantuntija Venla
Bernelius, joka on tutkinut pitkään koulumaailmaa, erityisesti alueellisen eriytymisen näkökulmasta. Nyt Bernelius pääsee pohtimaan moniammatillisen työryhmän kanssa sitä, miten myönteisen erityiskohtelun resurssit kohdennettaisiin mahdollisimman tarkkaan.
“Kaupunki on niin iso organisaatio, että eri osa-alueiden tieto ja osaaminen eivät aina kohtaa. Nyt tarkoitus on, että eri alojen ihmiset kaupungin sisällä yhdessä suunnittelevat toimenpiteitä, joilla asuinalueita ja kouluja tuetaan samanaikaisesti”, sanoo Bernelius.
Kaikkien koulu -hanke tukee kaupunkiuudistuksen tavoitteita
Hankkeen kolmas työpaketti koskee palveluverkon ja koulupiirien kehittämistä osana kaupunkiuudistusta. Kaupunkiuudistus on uudenlainen tapa kehittää kaupunginosia, joiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä halutaan lisätä. Vuonna 2020 käynnistynyt kaupunkiuudistus on osa uutta asumisen ja maankäytön toteutusohjelmaa. Pilottikohteita ovat Malmi, Malminkartano-Kannelmäki sekä Mellunkylä.
“Haluamme luoda myönteisen kierteen, sillä lähikoulu on iso tekijä lapsiperheiden muuttopäätöksissä. Koulujen ja asuinalueiden vetovoima vahvistavat toisiaan. Hanke tähtää siihen, että kaikilla Helsingin alueilla vanhemmat voivat luottaa siihen, että oma lähikoulu on kaikille hyvä lähikoulu”, kertoo Venla Bernelius.
Helsinki ei ole yksin etsimässä ratkaisuja koulujen alueellisen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyi koordinoimaan työtä valtakunnallisella tasolla, sillä naapurustojen avuntarve on tunnistettu ympäri Suomen. Hankkeessa on mukana useita kaupunkeja ja kuntia, ja innovaatioita ja oivalluksia jaetaan kaupunkiseutujen kesken.
“Kun meillä on yhteinen, tietoon pohjautuva näkemys, pystymme tarjoamaan kaupunkina monipuolista tukea koko koulupolulle”, Bernelius toteaa.
Lue lisää Kaikkien koulu -hankkeesta
Lue lisää kaupunkiuudistuksesta
Kuva: Maija Astikainen