Siirry suoraan sisältöön

Koronapandemia vaikutti vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluihin yhä vuonna 2021

07.07.2022

Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttivat kuuden suurimman kaupungin vanhusten palvelujen asiakasmääriin, suoritteisiin ja kustannuksiin myös vuonna 2021. Palveluiden toteutumista ja toteuttamista koronan lisäksi vaikeutti valtakunnallinen henkilöstöpula. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen saavuttaminen oli näissä olosuhteissa aiempaa haasteellisempaa.

Vanhuspalveluiden osalta koronapandemia aiheutti sulkuja päiväkeskuksissa sekä palvelukeskuksissa ja merkittäviä toiminnan supistuksia päivätoiminnassa ja lyhytaikaishoidossa. Koronapandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia vanhusten palveluissa on vaikea arvioida. Esimerkiksi kustannusvaikutusten osalta palveluiden suluista aiheutunutta viiveellä esiin tulevaa palveluvelkaa on vaikea ennakoida. Merkittävin koronapandemian pysyvä vaikutus vanhusten palvelujen järjestämisessä on etäyhteyksien sekä sähköisten palvelujen käytön laajentuminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oli 21,2 prosenttia kuutoskaupunkien 75 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2021. Avopalvelujen asiakkaina oli 58,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaista; ympärivuorokautisen hoidon asiakkaina heistä oli 36,0 prosenttia. Avopalvelujen (kotihoito, omaishoito ja keskiraskas palveluasuminen) peittävyys laski vuodesta 2017 kaikissa kuutoskaupungeissa. Kotihoidon peittävyys laski 2,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2017.

Ikäihmisten palvelurakenne heijastelee tavoiteltua muutosta laitoshoidon osuuden vähentämiseksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden yli 75-vuotiaiden peittävyys laski 0,8 prosenttiyksikköä ja tehostetun palveluasumisen peittävyys kasvoi kuutoskaupunkien tasolla 0,1 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Kuntakohtaisesti tehostetun palveluasumisen peittävyys osassa kuntia kasvoi ja osassa laski.

Palveluiden kustannuksia vertailtiin aiempiin vuosiin

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osalta olivat kuutoskaupungeissa reilu 1,6 miljardia euroa vuonna 2021. Vuoden 2021 rahan arvoon korotetut kokonaiskustannukset nousivat kuutoskaupunkien tasolla edellisvuoteen nähden 2,8 prosenttia. Väestöön suhteutetut 75 vuotta täyttäneiden deflatoidut kustannukset sen sijaan laskivat edellisvuodesta 3,9 prosenttia ja 8,9 prosenttia vuodesta 2017.
Vuoden 2020 kustannukset sisältävät koronakustannukset mutta vuoden 2021 kustannukset eivät niitä sisällä.

Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa vertaillaan kuuden suurimman kaupungin 65 vuotta, 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä viime vuonna.

Raportissa tarkasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito ja terveyskeskusten sairaalahoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito.

Lue lisää:

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelut ja kustannukset vuonna 2021

Kuusikko-työryhmä

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Maija Astikainen (c) City of Helsinki.