Kulttuuriperintöä syntyy ihmisen toiminnan tuloksena ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö kietoutuvat toisiinsa. Arvojen, uskomusten, taitojen ja perinteiden muuttuminen on kulttuuriperinnön keskeinen ominaisuus. Rakkaudella vaalittu kulttuuriperintö on taloudellinen vetovoimatekijä ja sillä on suuri merkitys matkailun kehittämiselle. Kulttuuriperintö on sen vuoksi kehittämisen voimavara myös talouden näkökulmasta.
Kulttuuriperintöä ja sitä koskevaa tietoa tuottavat, käyttävät, hoitavat ja säilyttävät monenlaiset tahot yksityisistä harrastajista julkisen sektorin toimijoihin. Helsingissä kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa kaupungin kirjastoaineistosta, museokokoelmista ja kulttuuriperinnön ylläpitämisestä ja uudistamisesta ja tukee taide- ja kulttuuritoimintaa, joka on huomispäivän kulttuuriperintöä. Erityisesti Helsingin kaupunginmuseon tehtävä on antaa kaupunkilaisille juuret ja auttaa heitä muodostamaan omannäköisensä suhde Helsinkiin ja helsinkiläisyyteen. Kulttuuriympäristön viranomaisena kaupunginmuseo tuo kaavoitusprosessiin ja kaupungin rakentamiseen kulttuuriperinnön näkökulman. HAM Helsingin taidemuseo puolestaan vaalii, esittää ja kehittää taideperintöä.
Kaupunginarkisto hallinnoi ja säilyttää kaupungin arkistokokoelmaa. Koulut ja muut oppilaitokset uusintavat ja välittävät kulttuuriperintöä päivittäisessä työssään. Toimialarajat ylittävää yhteistyötä on paljon päiväkoti-ikäisistä toisen asteen opiskelijoihin sekä työväenopistoon ja Arbikseen.
Kulttuuriperintötieto ja siihen liittyvät palvelut digitalisoituvat samaa tahtia muun yhteiskunnan kanssa. Digitaaliset työkalut ovat avanneet uusia mahdollisuuksia sekä ammatillisille kulttuuriperintötoimijoille että kansalaisille. Helsinkiläinen aineellinen kulttuuriperintö on digitaalisesti hyvin saavutettavissa kansallisen Finna-hakupalvelun kautta. Finna-palvelun kautta aineistot ovat vuodesta 2021 alkaen olleet osa yhteiseurooppalaista Europeana-palvelua ja sitä kautta osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kaupunginmuseon valokuvakokoelma on lisäksi saavutettavissa Helsinkikuvia.fi-palvelun kautta. Vapaasti käytettävät korkearesoluutioiset kuvat luovat edellytyksiä myös yritystoiminnalle.
Kulttuuriympäristöohjelma
Kulttuuriympäristöohjelma on kaupunginmuseon ja kaupunkiympäristön toimialan yhteinen linjaus kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta sekä niiden hoidosta ja hyödyntämisestä Helsingissä. Ohjelma antaa kokonaisnäkemyksen helsinkiläisten kulttuuriympäristöjen arvoista ja yhdessä tekemisen merkityksestä ja niihin liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Valmistelussa on osallistettu ja kuultu kaupungin toimialoja, yrityksiä ja kaupunkilaisia. Ohjelma esitetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi keväällä 2023. Kulttuuriympäristöohjelma keskittyy erityisesti kulttuuriympäristöjen vaalimiseen ja kaupungin muiden tavoitteiden yhteensovittamiseen sekä kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan tukemiseen erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Kestävä kasvun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen yhdistäminen on ratkaisevaa. Ohjelman tavoitteet tukevat monia YK:n Agenda 2030 -tavoitteita erityisesti ekologiseen kestävyyteen ja luontoympäristöihin sekä hyvinvointiin ja kestävään matkailuun liittyen.
Onnistumiset:
- Aktiivisella osallisuudella kulttuuriperinnön tuottamiseen ja uusintamiseen sekä kulttuuriympäristöjen vaalimiseen on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia. Osallistavia työmuotoja hyödynnetään sen vuoksi kaikessa kulttuuriperintötyössä. Adoptoi monumentti -toiminnassa vapaaehtoiset hoitavat arkeologisia kohteita kaupunginmuseon ohjauksessa ja Kuvaussakki dokumentoi kaupunkia valokuvaamalla. Museomummot ja -vaarit välittävät kulttuuriperintöä Lasten kaupungissa. Kaupunginmuseo työskentelee myös usein marginaalisiksi miellettyjen toimijoiden kanssa. Näyttelytuotannossa on vuosina 2021–2022 osallistettu mielenterveyskuntoutujia, ja marraskuussa 2022 avattiin näyttely Horot – seksityöntekijöiden puheenvuoro, jonka aineistot ja käsikirjoitus perustuivat seksityöntekijöiden yhteisön omaan perinnetyöhön.
- Kulttuuriympäristöohjelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä kaupungin sisällä ja kaupunkilaisia osallistaen. Yhdessä tekeminen on lisännyt helsinkiläisten tietoisuutta kulttuuriympäristöistä ja niiden arvoista. Samalla on verkostoiduttu laajasti kulttuuriympäristön moninaisia arvoja ja elinvoimavaikutuksia painottaen sekä korostaen rakennusten säilyttävän korjauksen merkitystä osana kestävää kehitystä. Ohjelman visio on, että Helsinki on vuonna 2050 historiallisesti kiinnostava, kulttuuriympäristöjään arvostava ja kestävästi muuttuva kaupunki, johon jokainen voi juurtua.
Kehityskohteet:
- Alueellisuuden ja moninaisuuden haasteet koskevat yhtä lailla kulttuuriperinnön kestävyyttä kuin kaupunkiorganisaatiota muutenkin.
- Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala kehittää jatkuvasti digitaalisia välineitä ja työskentelytapoja, joilla kulttuuriperinnöstä ja siihen perustuvista elämyksistä voidaan tehdä helpommin saavutettavaa. Kirjastopalvelu tarjoaa monipuolisesti elektronisia aineistoja sekä välineitä, neuvontaa ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöön. Digitaalisten toimintamallien kehittäminen ja järjestelmien ylläpito edellyttävät jatkuvia investointeja. Digitaalisen saavutettavuuden ja tuotto-odotusten yhdistäminen vaatii monipuolista osaamista.
- Kulttuuriperinnön hyvinkin erikoistuneiden osa-alueiden toimijat ovat usein senioreja, joiden osaamisen siirtäminen seuraaville sukupolville on keskeinen haaste. Vapaaehtoistoimijoilla on usein hyvin vähän resursseja.
Ohjelmat ja tutkimukset:
Kulttuuriympäristöohjelma 2023–2028 – Kulttuuriympäristöt helsinkiläisten voimavarana PDF
Taide- ja kulttuurivisio 2030: Työryhmän visio kaupungille ja kaupunkilaisille maaliskuussa 2020 PDF
Helsingin kaupunginmuseo: Afrosuomalaisuutta tallentamassa
