Maailman tarkinta ilmanlaatudataa kehitetään Helsingissä uuden sukupolven sensoriverkoston ja tietomallinnuksen avulla – Kaupunkilaiset mukana kehitystyössä

Helsingin kaupungin johtamassa Healthy Outdoor Premises for Everyone HOPE -hankkeessa on kehitetty uudenlaista tapaa mitata paikallisia ilmansaasteita kaupunkilaisten mukanaan kantamilla mittalaitteilla. Hanke on osa Helsingin yliopiston Megasense-ohjelmaa, ja taustalla on kokenut kumppaniverkosto, joka tuo yhteen Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin, Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) osaamisen.

Vaikka ilmanlaatu Euroopassa on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, silti lähes jokainen eurooppalainen kärsii ilmansaasteista, kertoo European Environment Agency:n (EEA) raportti vuodelta 2020. Globaalista tilanteesta puhumattakaan – ilmansaasteisiin kuolee vuosittain noin 7 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti (WHO).

Suomi on puhtaan ilman näkökulmasta maailman kärjessä (WHO), mutta tästä huolimatta vuosittain jopa 2 000 ihmistä kuolee ilmansaasteiden aiheuttamiin sydän-, verisuoni-, ja hengitystiesairauksiin. Ilmansaastepitoisuudet saattavat nousta hetkellisesti ja paikallisesti myös Helsingissä yli WHO:n raja-arvojen.

”Ilmanlaatu on Helsingin seudulla yleisesti hyvä, mutta ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Olennaista on kehittää yhteistyötä ilmanlaadun parantamiseksi sekä lisätä kaupunkilaisten ymmärrystä ilmanlaadusta oman ja muiden terveyden edistämiseksi”, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Jätkäsaari, yksi Helsingin uusista asuinalueista, toimii monenlaisessa hanketoiminnassa kohdealueena, myös HOPE-hankkeessa. Kuva: Antti Pulkkinen

Kaupunkilaiset mukana ilmanlaadun mittauksessa

Helsingissä paikallisia ilmansaastepitoisuuksia mitataan HSY:n ylläpitämän kiinteän mittalaiteverkoston lisäksi kaupunkilaisille jaettavilla kannettavilla sensoreilla, joiden avulla saadaan katettua useita erilaisia arjen kulkureittejä.

EU:n tukema HOPE-hanke on osallistanut ilmanlaatumittauksiin lähes 150 kaupunkilaista sekä kaksi koulua ja päiväkotia pilottialueilla Jätkäsaaressa, Vallilassa sekä Pakilassa. Viimeinen hankkeen mittauskampanja yhdessä kaupunkilaisten kanssa käynnistyi Vallilassa ja Jätkäsaaressa huhtikuussa 2021 jatkuen kesän yli.

Helsingin yliopiston kehittämä sovellus tuo henkilökohtaiset ilmanlaatutiedot helpommin ymmärrettävään muotoon. Tutustu sensoreihin videolla.

”Monipuoliset ilmanlaatumittaukset pääkaupunkiseudulla ovat testialusta uusille havainnoille. Kaupunkilaisten mukana henkilökohtaista altistusta mittaavat liikkuvat sensorit auttavat tutkijoita löytämään ns. ”hotspotteja”, joissa ilmanlaatu on huomattavasti huonompi. Yhteistyössä kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa Helsingin ilmanlaadusta saadaan entistä tarkempi kuva”, sanoo professori Tuukka Petäjä Helsingin yliopistosta.

Terveydelle haitallisista ilmansaasteista tarkempaa tietoa uudella ilmanlaatuindeksillä

Ilmanlaatuindeksi on maailmanlaajuisesti standardisoitu mittari ilmansaasteiden terveysvaikutusten arvioinnissa (WHO 2017). Helsingin yliopiston kehitystyö on mahdollistanut uusien ilmanlaatua paremmin kuvaavien parametrien sisällyttämisen ilmanlaatuindeksiin.

”Uusi ilmanlaatuindeksi kuvaa tarkemmin erityisesti terveydelle haitallisia ilmansaasteita, kuten mustan hiilen tai keuhkodeposoituvien pienhiukkasten pitoisuuksia. Näiden päästölähteet ovat usein hyvin paikallisia”, sanoo ryhmäpäällikkö Hilkka Timonen Ilmatieteen laitokselta.

Päivitettyä ilmanlaatuindeksiä (AQI 2.0) kokeillaan nyt käynnissä olevissa Vallilan ja Jätkäsaaren mittauskampanjoissa. AQI2.0 on myös skaalattavissa muille alueille, mikä vastaa kansainväliseen tarpeeseen ilmansaasteiden terveysvaikutusten arvioinnista.

“Suomalainen ilmakehätutkimus ja mittausosaaminen on kansainvälisesti huippuluokkaa. Uuden teknologian ja monipuolisen tieteellisen ymmärryksen avulla voimme ratkaista yhteiskunnan haasteet ja rakentaa kestävää tulevaisuutta”, sanoo akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

Pyöräily tai kävely sekä julkisen liikenteen käyttäminen ovat tehokkaita keinoja ilmanlaadun parantamiseksi. Kuva: Jussi Hellsten

Ilmanlaadun mittaus kannustaa kaupunkilaisia kestäviin valintoihin

“Asukkaiden osallistaminen ja kannustaminen pohtimaan oman asuinympäristön ilmanlaatuun sekä laajemminkin päästöihin vaikuttavia arjen valintoja on hankkeen ytimessä. Kaupungin ennalta ehkäisevät toimenpiteet yhdessä asukkaiden kestävien valintojen kanssa vaikuttavat tehokkaimmin paikalliseen ilmanlaatuun“, sanoo HOPE-hankkeen projektipäällikkö Jussi Kulonpalo Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta.

HOPE-hankkeen pilottialueiden asukkaille on koottu aluekohtaisia vaihtoehtoja paikallista ilmanlaatua parantavista arjen teoista. Oma Ilmanlaatu -kokeilussa osallistuvan budjetoinnin myötä Helsingin kaupunki tukee asukkaiden valintoja tehostamalla katujen puhdistusta sekä pölynsidontaa ja tarjoamalla mm. kaupunkipyörän kausimaksun, opastusta puhtaampaan puunpolttoon sekä auton talvirenkaiden valintaan.

UseLess Company Oy:n kehittämällä Oma Ilmanlaatu -sovelluksella kuka tahansa voi selvittää oman ilmanlaatujalanjälkensä sekä lukea vinkkejä parempiin valintoihin puhtaamman ilman puolesta.

EU:n Urban Innovative Actions -ohjelman rahoittamassa HOPE-hankkeessa ovat mukana Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Vaisala Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Ilmatieteen laitos, UseLess Company Oy sekä Forum Virium Helsinki.