Kestävä kaupunki turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti ja ottaa samalla huomioon luonnonvarojen rajallisuuden ja koko planeettamme kantokyvyn. Taloudellinen toiminta tulisi rajata siten, että luonnon monimuotoisuus ei kärsi samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kaupungit toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalisesti kestävässä kaupungissa ehkäistään huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle ja vähennetään eriarvoisuutta muun muassa monipuolisten palvelujen avulla.
Haasteena korkean hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden yhdistäminen
Helsingissä tärkeitä kestävän kehityksen teemoja ovat muun muassa vähähiilisyys, älykäs kaupunki, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys.
Kestävän kehityksen haasteena on, ettei korkeaa hyvinvointia ole pystytty toteuttamaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kaupunkien kestävyyttä yritetään parantaa kehittämällä uusia ratkaisuja, muuttamalla vanhoja toimintatapoja kestävämmiksi, monistamalla hyviä käytäntöjä sekä vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä.
Kestävän ympäristön haasteet ovat kiireellisiä, sillä ilmastonmuutos on valtava kriisi, joka vaatii jo nopeita toimenpiteitä. Vallitseva koronapandemia kuitenkin osoittaa, että myös sosiaalinen kestävyys voi olla hauras, kun normaali arki monien ihmisten kohdalla järkkyy maailmanlaajuisen terveyskriisin seurauksena.
Agenda 2030
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 toimii kestävän kehityksen ohjaavana viitekehyksenä. YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä.
Suomi on ollut yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi käytännön työkaluista, jonka avulla Suomi on koonnut eri alojen toimijoita mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita.
Helsinki raportoi toisena kaupunkina maailmassa YK:lle
Helsinki sitoutui toisena kaupunkina maailmassa New Yorkin kaupungin luomaan kestävän kehityksen tavoitteiden paikallisen raportoinnin malliin. Vuodesta 2018 olemme New Yorkin kaupungin ja muiden kumppaniemme kanssa pyrkineet edistämään raportoinnin laajaa käyttöönottoa maailmassa ja jo yli 200 kaupunkia maailman joka kolkalta on liittynyt mukaan.