Kestävä kaupunki turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti ja ottaa samalla huomioon luonnonvarojen rajallisuuden ja koko planeettamme kantokyvyn. Taloudellinen toiminta tulisi rajata siten, että luonnon monimuotoisuus ei kärsi samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kaupungit toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalisesti kestävässä kaupungissa ehkäistään huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle ja vähennetään eriarvoisuutta muun muassa monipuolisten palvelujen avulla. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa jokaisen oikeutta oman kulttuurinsa ilmaisuun ja elämisen arvoisen elämän mahdollistamista kaikille.
Haasteena korkean hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden yhdistäminen
Helsingissä tärkeitä kestävän kehityksen teemoja ovat muun muassa vähähiilisyys, älykäs kaupunki, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys.
Kestävän kehityksen haasteena on, ettei korkeaa hyvinvointia ole pystytty toteuttamaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kaupunkien kestävyyttä yritetään parantaa kehittämällä uusia ratkaisuja, muuttamalla vanhoja toimintatapoja kestävämmiksi, monistamalla hyviä käytäntöjä sekä vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä.
Kestävän ympäristön haasteet ovat kiireellisiä, sillä ilmastonmuutos on valtava kriisi, joka vaatii jo nopeita toimenpiteitä. Vallitseva koronapandemia kuitenkin osoittaa, että myös sosiaalinen kestävyys voi olla hauras, kun normaali arki monien ihmisten kohdalla järkkyy maailmanlaajuisen terveyskriisin seurauksena.
Agenda 2030
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 toimii kestävän kehityksen ohjaavana viitekehyksenä. YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä. Yhteinen toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille maille. Suomi on vahvasti sitoutunut Agendan tavoitteisiin ja julkaisut jo kaksi kansallista raporttia.
Kestävä kehitys on osa Helsingin ydintoimintaa
Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta toteutuu paikallisella tasolla. Kaupunkien rooli tavoitteiden onnistumisessa onkin merkittävä. Erityisesti Suomessa kunnilla on suuri rooli: ne vastaavat monista sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvistä toiminnoista ja palveluista.
Helsinki on sitoutunut Agenda 2030 -tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG), haluaa edistää tavoitteiden toteutumista sekä tuoda esiin kaupunkien roolia SDG-tavoitteiden toteuttamisessa. Helsinki julkaisi ensimmäisen vapaaehtoisen toimeenpanoraporttinsa toisena kaupunkina maailmassa jo 2019.
Helsinki pärjää vertailuissa hyvin
Monilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna Helsinki pärjää hyvin kestävän kehityksen saralla. Helsingin vahvuuksia on, että SDG-tavoitteiden henki ympäristön, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja yhteistyön kunnioittamisesta näkyy jo melko hyvin kaupungin arvoissa ja tekemisessä. Esimerkiksi peruspalvelujen järjestämisen lähtökohta on, että palvelut ovat avoimia ja tarjolla kaikille.
Kestävä kehitys onkin monelta osin osa kaupungin ydintoimintaa eikä sen yhteyttä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin aina edes tulla ajatelleeksi. Helsingillä on valtavasti osaamista, innostusta ja kykyä laittaa kestävän kehityksen tavoitteita käytäntöön, mistä tämän raportin monet tarinat kaupungin eri toimista kertovat.
Kestävän kehityksen näkökulmasta Helsingin vahvuuksia ovat esimerkiksi laadukkaat ja yhdenvertaiset oppimisen, kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut, hyvä terveydenhuolto, toimiva infrastruktuuri ja puhdas luonto sekä toimivan ja älykkään kaupungin kehittäminen.
Haasteina ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden kasvu
Hyvistä lähtökohdista huolimatta Helsingillä on vielä paljon tehtävää SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi. Helsingin haasteet liittyvät erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Sosiaalisen kestävyyden osalta haasteet liittyvät eriarvoisuuden kasvuun, terveyseroihin toimeentuloluokkien ja asuinalueiden välillä sekä mielen hyvinvointiin. Taloudellisen kestävyyden haasteita ovat koetun toimeentulon erojen ja asumisen hintojen kasvu, heikentyvä työllisyystilanne ja siirtymä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.
Yleisesti haasteita kestävyyden edistämiselle aiheuttaa toimenpiteiden pirstoutuminen toiminnan ja talouden suunnittelun kautta useiksi irrallisiksi ohjelmiksi ja kaupungin eri organisaatioiden toimenpiteiksi. Agenda 2030:n SDG-viitekehys haastaa kaupungin laajempaan ja yli valtuustokaudet ylittävään kestävyyden tarkasteluun sekä isompien kokonaisuuksien ja niiden yhteyden hahmottamiseen. Strategisten kokonaisuuksien parempaa koordinointia on kuitenkin kehitetty valtuustokauden aikana esimerkiksi laajojen ja läpileikkaavien hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman ja Hiilineutraali Helsinki -ohjelman osalta sekä pohtimalla miten kaupungin joskus ristiriitaisia tavoitteita voitaisiin sovittaa kestävästi.
Millaisena helsinkiläiset näkevät kestävän kaupungin?