Ennen koronapandemiaa Helsingin kaupungin omat kulttuuri-instituutiot tavoittivat noin 1,43 miljoonaa kävijää vuodessa (noin 2,5 käyntiä/helsinkiläinen). Kaupungin tuottaman palvelun osuuden arvioitiin olevan Helsingissä noin 25 koko kulttuurisektorin palvelutuotannosta. Kahdeksassa kaupungin kulttuurikeskuksessa järjestettiin noin 2000 tapahtumaa vuosittain, Helsingin kaupunginorkesterilla oli noin 50 sinfoniakonserttia ja Helsingin kaupunginmuseon ja taidemuseon kuudessa museossa nähtiin 23–25 näyttelyä vuosittain. Helsingin kaupunki jakaa vuosittain noin 17 miljoonaa euroa tukea taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen sisältäen taiteen perusopetuksen. Avustusten myöntämisen kriteereissä on mukana sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden että ekologisuuden huomioiminen toiminnan järjestämisessä.
Pandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset vaikuttivat voimakkaasti kulttuuritapahtumiin, joita ei käytännössä pystytty järjestämään kuin ajoittain ja supistetuille osallistujamäärille vuosien 2020–2021 sekä alkuvuoden 2022 aikana. Kulttuuriala toipuu tauosta hitaasti ja vuonna 2023 keskitytäänkin monella kulttuurin alalla yleisen tulevaisuudenuskon ja toiminnan rakenteiden vahvistamiseen sekä yleisön luottamuksen palauttamiseen koronaa edeltävälle tasolle. Kaupunki panosti vuosina 2021–2022 merkittävästi kulttuurialan elvyttämiseen.
Helsingin kaupunki on tunnistanut kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämisen kaupunkilaisten hyvinvointia lisääväksi painopisteeksi. Toimenpiteitä on suunniteltu ja toteutettu vuosina 2021–2023 erityisesti kulttuurisen moninaisuuden ja inklusiivisuuden, lasten ja ikäihmisten sekä haavoittuvassa asemassa olevien helsinkiläisten näkökulmasta. Kulttuurisen kestävyyden edistäjänä toimii erinomaisesti kaupungin laajalle levittynyt kirjastolaitos, joka palvelee monipuolisesti kaikkia helsinkiläisiä.
Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen
Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämistä ohjaavat inklusiivisuuden ja moninaisuuden periaatteet, jotka sisältävät sekä ihmisten moninaiset taustat että toimintarajoitteet. Taide- ja kulttuuritoiminnan suunnittelussa on ymmärretty, että kaikkien erityisryhmien tarpeisiin ei pystytä yhtaikaa vastaamaan täsmällisesti, vaan oleellisinta on löytää sellaiset toiminnan tavat, mitkä eivät sulje ketään pois. Inklusiivisuutta lisääviä toiminnan tapoja haetaan ennen kaikkea erityisryhmien toimijuuden ja osallisuuden lisäämisen kautta. Erityisesti Helsingin kaupungin hallinnoiman kulttuurikeskus Caisan toiminta tukee kulttuuritoiminnan moninaisuuden ja inklusiivisuuden vahvistamista kaupungissa. Helsingin kaupunki kiinnittää huomiota myös ruotsin kielen aseman ja kaksikielisen kulttuurin vaalimiseen sekä alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Kulttuurin keinoin vahvistetaan Helsingin eri alueiden identiteettiä.
Lapset ja ikäihmiset fokuksessa
Lastenkulttuurin edistämisessä Helsingin kaupunki pyrkii suuntaamaan omaa toimintaansa siten, että se pystyisi varmistamaan kaikkien lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet taiteen ja kulttuurin kokemiseen. Kaupunki toteuttaa myös Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia. Toiminnan keskiössä on lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo, josta organisoidaan muun muassa kaikille kaupungin alakouluille suunnattu 5×2-toiminta, joka tutustuttaa vuosittain noin 6 200 lasta taiteen tekemiseen ammattitaiteilijoiden johdolla.
Kulttuurin kummilapsiksi kutsutaan kaikki helsinkiläiset vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneet lapset. Oma kulttuurikummi järjestää lapsille kehitysvaiheen mukaan räätälöityä toimintaa siihen asti, kunnes lapsi aloittaa koulun. Kulttuurikummeina on 32 taide- ja kulttuuritoimijaa. Vuoden 2023 alussa mukaan oli liittynyt jo noin 11 500 perhettä. Mukana olevat toimijat työstävät yhdessä keinoja toteuttaa kulttuurisesti vastuullista taide- ja kulttuurikasvatusta.
Ikäihmisille suunnattua saavutettavaa erityisohjelmaa tuotetaan koordinoidusti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kaupungin kulttuuritoimijoiden voimin. Mainittavia ovat muun muassa Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin taidemuseo HAMin yhteistyö palvelukeskusten kanssa, ikäystävälliset orkesterit -toiminta ja Helsingin taidemuseo HAMin senioriraati. Ikääntyneiden kulttuurista yhdenvertaisuutta tuetaan myös avustustoiminnan avulla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala jakaa vuonna 2023 yhteensä 2 miljoonaa euroa ikääntyneiden liikkumisen ja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Avustetuissa hankkeissa vahvistetaan iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja aktiivista toimijuutta.
Haavoittuvassa asemassa olevien kaupunkilaisten tavoittaminen
Monitoimialaisena yhteistyönä kehitetyssä LiiKu-tuessa sote-ammattilainen ohjaa ja tukee asiakasta osallistumaan tätä kiinnostaviin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin sekä omatoimiseen harrastamiseen.
Osallistavalla alueellisella kulttuurityöllä (Helsingin malli) vahvistetaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja myönteistä profiloitumista sekä mahdollistetaan asukkaille osallisuuskokemuksia, jotka tukevat oman äänen ja luovuuden ilmaisua ja voimaantumista.
Kirjastot kulttuurisen kestävyyden toteuttajina
Kirjastolaitos on vahva kulttuurisen kestävyyden toteuttaja niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Kirjastot ovat eräänlainen kulttuurin selkäranka – ne ovat helposti saavutettavia ja maksuttomia kohtauspaikkoja, joista löytyy tiedon lisäksi kulttuurielämyksiä, välineitä erilaiseen harrastamiseen ja tiloja kokoontumiseen. Helsingissä on 37 aluekirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja näiden lisäksi kaksi potilaskirjastoa ja viisi palvelupistettä palvelutaloissa. Kirjasto on kyennyt uusiutumaan kaupungin muutoksen mukana. Helsinkiläisiä palvelee myös muun muassa monikielinen kirjasto ja E-kirjasto, josta löytyy tuhansia kirjoja, lehtiä, elokuvia, musiikkia, kursseja ja tietokantoja. Kirjasto on tärkeä oppimisen ja lukutaidon ylläpitämisen paikka, joka palvelee kaupunkilaisia aina vauvaiästä vanhuuteen.
Onnistumiset:
- Yksittäiset taiteilijat ja taidelaitokset sekä monet muut kulttuurin toimijat nostavat jatkuvasti julkisessa toiminnassaan esiin kestävän kehityksen kysymyksiä ja tuottavat teoksia, joiden kautta helsinkiläisten ymmärrys näistä teemoista ja kyky löytää luovia ratkaisuja esiin nousseiden haasteiden ratkaisemiseksi lisääntyy.
- Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu tärkeäksi painopisteeksi läpi kulttuurisektorin. Kaupunki on tunnistanut etenkin lapset ja ikäihmiset sekä haavoittuvassa asemassa olevat helsinkiläiset ryhmiksi, joiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen eteen työskennellään.
Kehityskohteet:
- Erilaisten vähemmistöjen näkymistä ja mukana oloa kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä heille relevanttien sisältöjen näkymistä kulttuuritarjonnassa tulee lisätä.
- Moninaiset kulttuuritaustat huomioon ottavan taide- ja kulttuurikasvatuksen sekä muun kulttuuritoiminnan periaatteista tarvitaan lisää keskustelua ja yhteisen ymmärryksen luomista kulttuurin ja taiteen alan toimijoiden kesken.
