Taide ja kulttuuri auttavat kohtaamaan ja muuttamaan tulevaisuuden

Kulttuuri ja taiteella on roolinsa Helsingissä: ne luovat ja vahvistavat yhteisöjen ja yksilöiden identiteettiä ja merkityksiä ja toimivat kompassina tulevaisuuteen. Kulttuurin avulla vahvistamme niin yksilöiden kuin yhteisöjen hyvinvointia. Helsingissä kulttuurin tarjonta on muuta maata runsaampaa ja kulttuurin alueellinen saavutettavuus on Helsingissä todella hyvä (Suomen virallinen tilasto 2021). Kulttuuritarjonnan runsaus liittyy kaupungin kokoon ja pääkaupunkistatukseen. Vuonna 2023 Helsingin kaupungin kulttuuripalveluiden tarjonta elpyi jo lähelle koronaviruspandemiaa edeltänyttä aikaa. Kaupunginorkesteri, kulttuurikeskukset, kaupunginmuseo sekä muu kulttuuripalveluiden toiminta houkuttelivat kävijöitä palaamaan kulttuuritapatumien pariin. Vuonna 2023 ne tavoittivat yhteensä 1,2 miljoonaa kävijää, mikä on noin 1,8 käyntiä helsinkiläistä kohti, kun luku ennen koronapandemiaa vuonna 2019 oli noin 2,5 käyntiä jokaista helsinkiläistä kohti. Kirjastojen kävijämäärät kasvoivat vuonna 2023 24 prosenttia edellisvuodesta.

Helsinkiläiset ovat pääkaupunkiseudun muita asukkaita ahkerampia kulttuurin kuluttajia, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat suuret myös pääkaupungissa, selviää vuonna 2021 toteutetussa Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä. Kun joka toinen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista käy vähintään kerran kuukaudessa taide- tai kulttuuritilaisuudessa tai -tapahtumassa, on vastaava osuus perusasteen koulutuksen saaneilla vain 15 prosenttia. Sen sijaan tulotaso ei ole yhteydessä kulttuurin kuluttamiseen. Ryhmämuotoinen kulttuurin harrastaminen on itse asiassa pienituloisilla jopa yleisempää kuin parempituloisilla. Muu tutkimusnäyttö on nostanut kulttuuripalveluiden ulkopuolelle jäävinä ryhminä erityisesti matalasti koulutetut ja pienituloiset nuoret, sekä miehet, jotka käyvät kulttuuritilaisuuksissa naisia harvemmin.

Kasautuva tutkimusnäyttö viittaa siihen, että taiteella ja kulttuurilla olisi kausaalisia hyvinvointivaikutuksia. Vaikutusmekanismeja on useita, ja osin vaikutukset kulkevat terveyskäyttäytymisen kautta, sillä kulttuuria harrastavien elintavat ovat kulttuuria välttäviä terveemmät. Tulosten valossa terveydentilan heikkeneminen edellisen vuoden aikana vähensi sekä kulttuuritapahtumissa käymistä että kulttuurin ryhmäharrastusta. Tulokset kertovat siitä, että taidetta ja kulttuuria tulisi olla tarjolla myös – ja ehkä erityisesti – erilaisten hyvinvointihaasteiden kanssa kamppaileville.

Helsingin kaupunki toimii yhteistyössä kulttuurin tekijöiden ja taiteilijoiden kanssa jakaen vuosittain noin 18 miljoonaa euroa tukea taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Lisäksi kaupunki avustaa taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia. Kaupunki on kohdentanut valtionperintörahoja vuonna 2024 yhteensä kaksi miljoonaa euroa ikääntyneiden liikkumisen ja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Avustetuissa hankkeissa vahvistetaan iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Avustusten myöntämisen kriteereissä on mukana sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden että ekologisuuden huomioiminen toiminnan järjestämisessä.

Kirjastot kulttuurin selkärankana ja kulttuurikeskukset alueiden sydäminä

Helsingin kaupungin laajalle levittynyt kirjastolaitos palvelee monipuolisesti kaikkia helsinkiläisiä lähes kaikilla asuinalueilla. Kirjastot ovat eräänlainen kulttuurin selkäranka – ne ovat helposti saavutettavia ja maksuttomia kohtauspaikkoja, joista löytyy tiedon lisäksi kulttuurielämyksiä, välineitä erilaiseen harrastamiseen ja tiloja kokoontumiseen. Helsingissä on 37 aluekirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja näiden lisäksi kaksi potilaskirjastoa ja viisi palvelupistettä palvelutaloissa. Kirjasto on kyennyt uusiutumaan kaupungin muutoksen mukana. Helsinkiläisiä palvelee myös muun muassa monikielinen kirjasto ja E-kirjasto, josta löytyy tuhansia kirjoja, lehtiä, elokuvia, musiikkia, kursseja ja tietokantoja. Kirjasto on tärkeä oppimisen ja lukutaidon ylläpitämisen paikka, joka palvelee kaupunkilaisia aina vauvaiästä vanhuuteen.

Kulttuurikeskukset ovat levittäytyneet neljälle Helsingin asuinalueelle. Kantakaupungin alueella toimivat lastenkulttuurin keskus Annantalo ja monimuotoiseen kulttuurin ja taiteeseen keskittyneet Savoy ja Caisa. Alueellisten kulttuurikeskusten tulevaisuuden roolia, tehtävää ja toimintatapaa on rakennettu vuodesta 2023 alkaen visiotyössä, johon on osallistunut noin 2 400 kaupunkilaista. Asukkaiden näkemykset ovat visiotyössä tulevaisuuden suunnittelun perusta. Kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien tarpeena ovat kulttuurikeskukset, jotka toimivat yhteisöllisyyttä vahvistavina kohtaamispaikkoina ja nostavat esiin alueensa tarinoita, ylpeydenaiheita ja kulttuureja. Kulttuurikeskusten tulevaisuuden visioon osallistuneet kaupunkilaiset kaipasivat eri ryhmille selkeästi kohdistettuja kulttuurielämyksiä sekä liikkumista ja luovaa tekemistä, johon osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi.

Nykyistä alueellista kulttuuritarjontaa täydentää myös Helsingin malli, jonka tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa. Kolmannella hankekaudella 2022–2024 toiminta kohdennettiin Tapulikaupunki–Suutarilan, Kontulan, Malmin ja Pihlajamäki–Pihlajiston alueille yhteensä 600 000 euron avustusmäärärahalla. Vuodesta 2024 toimintaa suunnataan yhteistyössä koko kaupungin voimin kehitettäville kaupunkiuudistusalueille Malminkartanoon, Kannelmäkeen, Malmille, Mellunkylään ja Meri-Rastilaan.

Kaupunkiuudistusalueita pyritään kehittämään kokonaisvaltaisesti taidetta ja kulttuuria hyödyntäen: kesällä 2024 Malmitalo järjesti Ala-Malmin puistossa kuukauden mittaisen kaupunkifestivaalin: konsertit, sirkus, työpajat, puistojumpat, kaupunkitanssit, kirpputorit ja piknikit kutsuivat asukkaita iloitsemaan alueesta ja sen tapahtumista yhdessä.

Kulttuurinen monimuotoisuus

Kestävä kehitys edellyttää, että kulttuurinen monimuotoisuus tunnistetaan ja sitä vaalitaan. Tämä liittyy siihen, miten erilaiset kulttuurit voivat kukoistaa ja säilyttää identiteettinsä globalisaation ja muiden muutosten keskellä. Helsingissä kulttuurillista monimuotoisuutta on edistetty kohdentamalla toimintaa lapsille ja ikäihmisille sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville asuinalueille. Myös kulttuurinen moninaisuus ja vähemmistöjen kulttuurien parempi saavutettavuus ovat olleet kulttuuripalveluissa työn kohteena.

Kulttuuripalveluiden tavoitteena on ollut kehittää sisällöntuotantoa moninaisuuden näkökulmasta. Henkilöstön kanssa tehty ja käsitelty palveluiden kohderyhmäanalyysi on lisännyt ymmärrystä muun muassa toiminnassa huomioiduista vähemmistöistä ja toisaalta sen ulkopuolelle jäävistä ryhmistä. Kulttuuripalveluissa vähemmistönä olevien ryhmien toimijuutta ja osallistumista pyritään vahvistamaan, jotta kulttuuripalvelut tavoittaisivat ja edustaisivat yhä paremmin helsinkiläisiä. Erityisesti Helsingin kaupungin hallinnoiman kulttuurikeskus Caisan toiminta tukee kulttuuri- ja taidetoiminnan moninaisuuden ja inklusiivisuuden vahvistamista kaupungissa. Kaupunki kiinnittää huomiota myös ruotsin kielen asemaan ja kaksikielisen kulttuurin vaalimiseen sekä alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Kirjastot tarjoavat monikielisen kirjaston kokoelman avulla kirjoja, äänikirjoja ja lehtiä yli 80 kielellä lapsille, nuorille ja aikuisille. Monikielisen kirjaston aineistoa voi lainata oman lähikirjaston kautta. Kulttuurin avulla vahvistetaan Helsingin eri alueiden identiteettiä.

Stoan kirjastossa toimineen Demokratiakahvila-hankkeen (2021–2023) kokeilujen myötä Eid-juhla on vakiinnuttanut paikkansa osana Itäkeskuksen Stoan kulttuurikeskuksen tapahtumaohjelmistoa. Lisäksi kulttuureja juhlistavien tapahtumat huomioitiin Kulttuurikeskus Stoan palvelumuotoilussa yhdeksi talon toiminnan päätavoitteista ja tulevan remontin suunnittelussa. Hankkeen aikana käynnistettiin Itäkeskuksen kirjastossa joka toinen viikko kokoontuva selkokielinen lukupiiri ja Suomen kieliapua -toiminta aikuisille. Näiden toiminta jatkuu myös hankkeen jälkeen. Molempien tavoitteena on tukea suomen kielen oppimista. Hankkeen toiminnan myötä vahvistui ymmärrys siitä, että moninaisten asukkaiden palveleminen edellyttää moninaista henkilökuntaa – esimerkiksi kirjastohenkilökunnan olisi hyvä heijastella alueen kulttuurillista ja kielellistä väestöpohjaa. Tämä samaistumisen mahdollisuus tekee kirjastosta monille asukkaille entistä kutsuvamman. Monikulttuuristen palvelujen kehittämiseen on tärkeä luoda rakenteita, joita voidaan johtaa ja laajentaa kaikkiin kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin.

Lapset huomion kohteena

Lastenkulttuurin edistämisessä Helsingin kaupunki pyrkii suuntaamaan omaa toimintaansa siten, että se pystyisi varmistamaan kaikkien lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet taiteen ja kulttuurin kokemiseen. Kaupunki toteuttaa myös UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia. Toiminnan keskiössä on lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo, josta koordinoidaan muun muassa kaikille kaupungin alakouluille suunnattu 5×2-toiminta, joka tutustuttaa vuosittain noin 4 400 lasta taiteen tekemiseen ammattitaiteilijoiden johdolla kaupungin kulttuurikeskuksissa.

Taiteen perusopetuksen lisäksi taide-, musiikki- ja kulttuuriharrastamista tukevat nuorisopalveluiden harrastusryhmät ja Harrastamisen Suomen malli. Harrastamisen Suomen malli on vuonna 2023 nuorisolakiin kirjattu toimintamuoto, jolla pyritään tarjoamaan harrastamisen mahdollisuus kaikille 3.–9.-luokkalaisille. Maksuton koulupäivän jälkeinen toiminta tuo harrastukset lähemmäksi myös niitä lapsia ja nuoria, joilla on vähemmän mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastuksia. Harrastamisen Suomen mallin kautta voidaan luoda polkuja pitkäkestoiseen harrastamiseen.

Kulttuurin kummilapsiksi kutsutaan kaikki helsinkiläiset vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneet lapset. Oma kulttuurikummi järjestää lapsille kehitysvaiheen mukaan räätälöityä toimintaa siihen asti, kunnes lapsi aloittaa koulun. Kulttuurikummeina on noin 30 taide- ja kulttuuritoimijaa. Kesällä 2024 toimintaan oli liittynyt jo noin 18 000 kummilasta. Mukana olevat toimijat työstävät yhdessä keinoja toteuttaa kulttuurisesti vastuullista taide- ja kulttuurikasvatusta.  

Ikäystävälliset kulttuuripalvelut

Helsingin kaupunki haluaa varmistaa, että kaikilla helsinkiläisillä ikääntyneillä on mahdollisuus liikkua ja lähteä liikkeelle, olla aktiivinen kansalainen, kehittää osaamistaan sekä osallistua ja kokea taidetta ja kulttuuria elämäntilanteesta, kuten iästä, fyysisestä kunnosta, taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Kulttuurisen vanhustyön ja ikäystävällisten kulttuuripalveluiden toimintamallit ovat vaikuttaneet siihen, että helsinkiläisillä ikääntyneillä on yhä laajemmat mahdollisuudet osallistua taiteeseen ja kulttuuriin sekä tekijöinä, että kokijoina. Esimerkiksi ikääntyneille kohdennettu etäkulttuurialusta Lämpiö lisää saavutettavuutta, kaupunginmuseon kokoelmista kootut Muistojen matkalaukut sekä kulttuurikeskusten tuottamat alueelliset tapahtumat madaltavat osallistumisen kynnystä. Kaupungin tukemissa hankkeissa on kehitetty muun muassa ikääntyneiden ilma-akrobatiaa ja toteutettu ammattilaisten kanssa nykytanssiteoksia.

Haavoittuvassa asemassa olevien kaupunkilaisten innostaminen kulttuuripalveluiden pariin

Kansallisessa Kestävä kasvu -ohjelmassa on rakennettu systemaattista ohjausmallia, jossa sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset ohjaavat haavoittuvassa asemassa olevia kaupunkilaisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden pariin. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Erityisesti palvelujen muotoilu, siten että ne vastaavat haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin sekä monialaiset rahoitusmallit ovat tulevaisuuden kehittämisteemoja.

Onnistumiset:

• Yksittäiset taiteilijat ja taidelaitokset sekä monet muut kulttuurin toimijat nostavat jatkuvasti julkisessa toiminnassaan esiin kestävän kehityksen kysymyksiä ja tuottavat teoksia, joiden kautta helsinkiläisten ymmärrys näistä teemoista ja kyky löytää luovia ratkaisuja esiin nousseiden haasteiden ratkaisemiseksi lisääntyy.
• Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu tärkeäksi painopisteeksi läpi kulttuurisektorin. Kaupunki on tunnistanut etenkin lapset ja ikäihmiset sekä haavoittuvassa asemassa olevat helsinkiläiset ryhmiksi, joiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen eteen työskennellään.
• Kohderyhmien ääni on vahvistunut, tietoa ja ymmärrystä kohderyhmiin liittyvistä ilmiöistä jaetaan toimialojen välillä sekä muun muassa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Kehityskohteet:

• Erilaisten vähemmistöjen näkymistä ja mukana oloa kulttuuripalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä heille relevanttien sisältöjen näkymistä kulttuuritarjonnassa tulee lisätä.
• Moninaiset kulttuuritaustat huomioon ottavan taide- ja kulttuurikasvatuksen sekä muun kulttuuritoiminnan periaatteista tarvitaan lisää keskustelua ja yhteisen ymmärryksen luomista kulttuurin ja taiteen alan toimijoiden kesken.
• Osaamisen kehittäminen moninaisuuden ja inkluusion kysymyksistä kulttuuripalveluissa kaikilla tasoilla (ylempi johto, esihenkilöt, operatiivinen henkilöstö) koulutusten avulla sekä yhteisen moninaisuusvision avulla.
• Palvelujen muotoilu, siten että ne vastaavat haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin sekä monialaiset rahoitusmallit haavoittuvassa asemassa olevien kulttuuripalveluiden tuottamiseksi tarvitsevat kehitystyötä.