Kaupunginvaltuusto hyväksyi Asumisen ja maankäytön toteutusohjelman, AM-ohjelman 2024, elokuussa 2024. Ohjelmaa valmisteltiin poikkeuksellisen epävarmassa asuntorakentamisen suhdanteen ja asuntopolitiikan tilanteessa, jossa Helsingin kaltaisten suurten kaupunkien asema asuntokysymysten ratkaisussa on korostunut.
AM-ohjelman visiona on, että Helsinki kasvaa sosiaalisesti kestävästi. Monipuoliset ja laadukkaat asumisen vaihtoehdot toimivat kaupungin elinvoima- ja vetovoimatekijöinä, ja jokaisella helsinkiläisellä on mahdollisuus hyvään asumiseen. Helsinki tarjoaa perheille toimivia asumisen ympäristöjä ja asuinalueita kehitetään määrätietoisesti eikä alueellinen segregaatio lisäänny. Asuntorakentaminen toteutuu luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot huomioiden. Sosiaalisen kestävyyden ja kasvun näkökulmat korostuvat AM-ohjelmassa 2024 aiempaa, neljän vuoden takaista ohjelmaa enemmän.
Asumisen kohtuuhintaisuus haastaa edelleen
Koronaviruspandemian hellitettyä alkoivat asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa näkyä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Energiakustannusten ja rakennusmateriaalien hintojen nousu kasvatti asumisen ja rakentamisen kustannuksia. Samanaikaisesti korkotaso lähti nopeaan kasvuun historiallisen pitkän nollakorkojakson jälkeen. Inflaatio kasvoi merkittävästi, ja kuluttajaluottamus painui alhaiselle tasolle. Useat kotitaloudet lykkäsivät asunnonostoaikeitaan epävarmassa tilanteessa. Vilkkaassa asuntokaupassa nähtiinkin lähes äkkipysähdys vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.
Talouskasvun hidastuessa ja asuntomarkkinoiden hiljentyessä rakennusala ajautui kriisiin myös Helsingissä. Erityisesti korkojen nousu vähensi sijoittajakysyntää, ja rakennusalan rahoituksen saanti vapaarahoitteisiin kohteisiin vaikeutui merkittävästi. Uusien kohteiden runsas valmistuminen yhdistettynä heikkoon kysyntään on lisännyt myymättömien uudisasuntojen ja tyhjien vuokra-asuntojen varantoa. Tilanne on heijastunut erityisesti rakennuslupien ja uusien asuntoaloitusten määriin. Lisäksi helsinkiläisten asumisen järjestämistä haastavat hallitusohjelman (kesäkuu 2023) linjaukset ja toimeenpano, kuten asumistuen kokonaisuudistus, tulorajojen käyttöönotto valtion tukemissa pitkän korkotuen vuokra-asunnoissa, erityisryhmien asuntokohteiden investointiavustusten loppuminen sekä korkotukilainojen myöntämisen lopettaminen asumisoikeusuudistuotannolle.
AM-ohjelman keskeinen sisältö on asuinalueiden hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan monipuolisen asuntokannan luominen. Monipuolinen asuntokanta tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin vastaavia asumisen vaihtoehtoja sekä ehkäisee osaltaan alueellista segregaatiota ja huono-osaisuuden keskittymistä. Monipuolinen asuntokanta mahdollistaa myös asumispolkujen jatkuvuuden alueen sisällä sitouttaen asukkaita pitkäaikaisesti asuinalueeseensa. Helsinki jatkaa eri keinoin asuinalueiden monipuolisten asumisvaihtoehtojen varmistamista kuluvalla AM-ohjelmakaudella. Merkittävimpänä uutena avauksena AM-ohjelmassa 2024 linjataan uuden Vuokralla omaksi -mallin pilotoinnista. Kyseessä on uusi asumisen malli, joka sijoittuu omistus- ja vuokra-asumisen väliin ja on kohdennettu osin samalle kohderyhmälle kuin asumisoikeusasuminen. Omistus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuvien asumisen mallien merkitys on suuri sekä asukkaille mutta myös alueille, joiden asunto- ja asukasrakennetta mallit monipuolistavat.
Helsinki on sitoutunut vähentämään asunnottomuutta ja linjannut kaupunkistrategiassa tavoitteeksi asunnottomuuden poistamisen vuoteen 2025 mennessä. Asunnottomien määrä onkin laskenut tasaisesti asunnottomuutta vähentävien toimenpiteiden ansioista viimeisten kymmenen vuoden ajan. Helsingin kaupunki on pystynyt asumisneuvonnalla vaikuttamaan tehokkaasti asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen. Lisäksi asunnottomuus on vähentynyt, koska asunnottomille on kyetty järjestämään sekä tuettua että itsenäistä vuokra-asumista. Myös asuntomarkkinoilla on viime vuosina ollut tarjolla paljon vuokra-asuntoja eivätkä vuokrat ole merkittävästi nousseet, mikä on helpottanut asunnon saamista. On tärkeää, että asunnon saamisen jälkeen jatketaan asiakkaan tukemista esimerkiksi asumisneuvonnalla ja aikuissosiaalityöllä asumisen jatkumisen turvaamiseksi. Hyvästä kehityksestä huolimatta asunnottomuuden vähentäminen vaatii jatkossakin määrätietoisia toimia.
Kaupunkiuudistus vakiintunut toimintamallina
Kaupunkiuudistus on AM-ohjelmakaudella 2020–2023 käynnistynyt toimintamalli, jonka tavoitteena on kaupunkikehittämisen keinoin edistää kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä. Kaupunkiuudistusta tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa alueiden erityispiirteet huomioiden. Kaupunkiuudistuksessa on kyse pitkäjänteisestä aluekehittämisestä ja kaupunkistrategian mukaisesta myönteisen erityiskohtelun osoittamisesta nimetyille alueille. Osa kaupunkiuudistuksen vaikutuksista näkyy alueilla nopeasti esimerkiksi palveluiden parantumisena, mutta suurimmat vaikutukset heijastuvat alueille vasta useampien vuosien kuluttua. Tämän takia kaupunkiuudistuksen pitkän aikavälin tavoitevuodeksi on asetettu vuosi 2035. AM-ohjelmakaudella 2024–2027 kaupunkiuudistusalueina jatkavat Kannelmäki-Malminkartano, Malmi, Mellunkylä ja Meri-Rastila. Tämä siksi, että selkeän muutoksen aikaansaaminen alueilla vaatii systemaattista kehittämistä ja merkittäviä panostuksia, ja ympäristön uudistamisen prosessit ovat pitkiä.
Kaupunkiuudistusalueille on toiminnan alkuvuosina kohdennettu investointeja ja peruskorjattu muun muassa leikkipuistoja ja lähiliikuntapaikkoja. Lisäksi on parannettu kaupungin sisäistä yhteistyötä ja kehitetty uudenlaisia poikkihallinnollisia malleja esimerkiksi asuntorakentamisen, koulupalveluiden sekä lasten ja nuorten palveluiden alueverkostojen osalta. Asukasosallisuuden vahvistamiseksi kaupunki on järjestänyt kaupunkiuudistusalueilla dialogisia asukaskahveja, joissa on keskusteltu asukkaiden esiin nostamien teemojen mukaisesti alueiden kehittämistarpeista. Kaupunkiuudistus on vakiintunut kaupunkiyhteiseksi toimintamalliksi, johon kaikki toimialat ovat sitoutuneita. Kaupunkiuudistusalueille laadittiin vuoden 2022 aikana talousarvioon pohjautuva kokonaisvaltainen toimenpide- ja investointisuunnitelma alueille vuosina 2022–2025 kohdennettavista hankkeista. Hankesalkku sisältää kaikilta toimialoilta keskeiset toimenpiteet, ja niillä vastataan kaupunkiuudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Lisäksi hankesalkku sisältää kaikkien kaupunkiuudistusalueiden kokonaissuunnitelmat, jotka kuvaavat alueiden pitkän tähtäimen kehityssuuntaa. Hankesalkku täydentyy vuosittain, kun kaupunki kohdentaa alueille uusia toimenpiteitä. Samalla arvioidaan toimenpiteiden ja suunnitelmien vaikuttavuutta.
AM-ohjelmakaudella 2024 kaupunki jatkaa määrätietoisesti kaupunkiuudistusta. Vuonna 2024 kaupunkiuudistusalueille nimettiin palveluiden kaupunkiyhteisestä kehittämisestä vastaavat projektinjohtajat. Tulevina vuosina kaupunkiuudistuksessa panostetaan alueilta nouseviin tarpeisiin vastaamiseen joustavasti poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja näkyvien muutoksien aikaansaamiseen asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi.
Onnistumiset:
- AM-ohjelma 2024 hyväksyttiin, mikä tarkoittaa yhteistä asuntopoliittista tahtotilaa erityisesti sosiaalisesti kestävän kasvun varmistamiseksi.
- Kaupunkiuudistus on toimintamallina vakiintunut, ja sitoutuminen siihen on kaupunkiorganisaatiossa vahvistunut.
- Kaupunki on tehnyt päätöksen Vuokralla omaksi -mallin pilotoinnista, millä osaltaan vastataan muuttuneeseen asumisen toimintaympäristöön.
Kehityskohteet:
- Kaupunkiuudistustyötä jatketaan ja toimintatapoja kehitetään vaikuttavuuden lisäämiseksi. Näkyvien muutosten aikaansaaminen vaatii resurssien kohdentamista ja joustavaa reagointia alueilta nouseviin tarpeisiin.
- Uusia asuntopoliittisia keinoja löydetään muuttuneessa toimintaympäristössä asuinalueiden eriytymisen ja asumiskustannusten hillitsemiseksi.
Ohjelmat ja verkkosivut:
Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma
Kaupunkiuudistus
Uutta Helsinkiä rakentamassa
