Helsingin työikäinen väestö on Suomen ja Euroopankin mittakaavassa korkeasti koulutettua. Etenkin nuoret helsinkiläisnaiset ovat muuta väestöä koulutetumpia. Viime vuosikymmeninä korkeakoulutettujen osuus on kasvanut varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä. Helsingissä koulutustaustojen erot näkyvät myös alueellisesti: erityisesti korkeakoulutettu väestö on vahvasti keskittynyt tiettyihin kaupunginosiin. Tiedot selviävät kaupunginkanslian uudesta julkaisusta Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2019.
Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten koulutusrakennetta verrattuna muuhun Helsingin seutuun, suurimpiin kaupunkeihin ja koko maahan. Julkaisussa luodaan myös katsaus siihen, miten Helsingin seutu pärjää koulutustasollaan suhteessa kansainvälisiin vertailualueisiin. Huomiota kiinnitetään väestön koulutustason nykytilaan ja kehitykseen sekä väestöryhmien ja Helsingin alueiden välisiin eroihin kouluttautumisessa.
Helsinkiläisnaiset koulutetumpia kuin miehet
Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Etenkin nuoret helsinkiläisnaiset ovat muuta väestöä koulutetumpia. Naiset jättävät miehiä harvemmin kouluttautumisen pelkän peruskoulun varaan: vuoden 2019 lopussa 87 prosentilla 25–64-vuotiaista helsinkiläisnaisista oli peruskoulun jälkeinen tutkinto, kun taas saman ikäisillä miehillä vastaava luku oli 80 prosenttia.
Helsinkiläisnaiset ovat myös kouluttautuneet miehiä pidemmälle. Helsinkiläisistä 25–44-vuotiaista naisista 60 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto, kun taas saman ikäisistä miehistä korkeakoulutettuja oli 45 prosenttia.
Helsingissä ja koko maassa 40–49-vuotiaat naiset ovat korkeakoulutetuin ikäluokka. Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia koulutetummat sukupolvet ovat ikääntyneet. Korkeakoulutettujen osuus alle 30-vuotiaista kääntyi kasvuun vuonna 2008, mikä heijastunee väestön koulutustason kehitykseen jatkossa.
Vaikka helsinkiläiset ovat korkeammin koulutettuja kuin suomalaiset keskimäärin, Helsingissä asuu myös muuta Suomea enemmän vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevia. Matalasti koulutettujen korkeampaa osuutta selittää osittain Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö, jonka koulutuksesta ei ole täysin kattavaa tietoa tutkintorekisterissä.
Uudenmaan nuorten aikuisten koulutustaso matalampi kuin pohjoismaisilla vertailualueilla – työikäisten koulutustaso kuitenkin Euroopan kärkeä
Helsinki on myös Euroopan mittapuulla korkeasti koulutettua aluetta. Uudenmaan 25–64-vuotiaista yli puolet (55 %) on korkeakoulutettuja, mikä on huomattavasti enemmän, kuin Euroopassa keskimäärin (32 %). Uusimaa sijoittuukin eurooppalaisessa vertailussa korkeakoulutettujen työikäisten osuudessa sijalle 6.
Nuorten korkeakoulutettujen vertailussa Uudenmaan sijoitus kuitenkin tippuu kauemmas Euroopan kärjestä, jääden sijalle 22 korkeakoulutettujen 30–34-vuotiaiden osuudessa. Myös pohjoismaisilla vertailualueilla 30–34-vuotiaat ovat selvästi korkeammin koulutettuja kuin saman ikäiset Uudellamaalla.
Helsingin alueiden väliset erot korkeakoulutettujen osuudessa eivät ole kaventuneet
Helsingin eri alueilla asukkaiden koulutustaustat poikkeavat toisistaan. Etenkin korkeakoulutettu väestö Helsingissä keskittyy vahvasti alueellisesti. Korkeakoulutettujen osuudet vaihtelivat 21 prosentista 71 prosenttiin Helsingin eri peruspiirien välillä vuoden 2019 lopussa.
Korkeimmin koulutetun väestön alueita Helsingissä olivat Kuusisaari, Vattuniemi, Paloheinä, Viikinranta ja Tammisaari. Matalimmaksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus sen sijaan jäi Jakomäessä, Kontulassa, Kallahdessa, Vesalassa ja Kivikossa.
Matalasti kouluttautuneet sijoittuvat tietyille alueille riippumatta siitä, tarkastellaanko koko väestöä vai vain kotimaankielisiä asukkaita. Vaikka erot alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat 2010-luvulla kaventuneet, ei alueiden välinen kuilu korkeakoulutettujen väestöosuudessa ole viime vuosina pienentynyt.
Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2019 (pdf) (Jenni Erjansola)
Tiivistelmä