Siirry suoraan sisältöön

Helsinki jatkaa vastuullista taloudenpitoa – kasvatukseen ja koulutukseen esitetään merkittävää lisämäärärahaa

14.10.2022

Helsingin talousarviota vuodelle 2023 on laadittu Suomen toipuessa globaalista pandemiasta ja Euroopan kärsiessä epävakaasta tilanteesta Venäjän Ukrainassa aloittaman, edelleen jatkuvan hyökkäyssodan vuoksi. Myös sodan myötä nousseella energiakriisillä on vahvat vaikutuksensa kaupungin talouteen.

Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan tänä vuonna vain noin 1,7 prosenttia, ja sodan vaikutusten vuoksi kasvun ennustetaan hidastuvan 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Tässäkin tilanteessa Helsinki pyrkii turvaamaan vastuullisen ja kestävän kasvun sekä palvelujen laadun ja vakauden.

Poliittiset neuvottelut Helsingin kaupungin vuoden 2023 talousarvioesityksestä on saatu päätökseen. Neuvotteluita kävivät kaupunginhallituksessa edustettuina olevat puolueet.

Kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin sekä kaupungin kasvuun esitetään lisäpanostuksia

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahat kasvavat vuoden 2022 tasosta 68 miljoonaa euroa eli jopa 5,1 prosenttia. Lisämäärärahalla vahvistetaan opetuksen perusrahoitusta ja inkluusion tavoitteiden toteuttamista sekä edellytyksiä varmistaa varhaiskasvatuksen laatu. Lisäksi pyritään vastaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden haasteisiin, erityisesti ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla määrärahat kasvavat vuoden 2022 tasosta 8,8 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia. Lisämäärärahoilla muun muassa lisätään resursseja kirjastoille ja kulttuurille, vahvistetaan kaupungin nuorisotyötä sekä parannetaan liikuntapaikkojen kunnossapitoa.

Kaupunkiympäristön toimialalle osoitetaan 4,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, joka painottuu kaupunkiympäristön kunnossapidon ja turvallisuuden sekä perustoiminnan resurssien varmistamiseen. Lisäksi osoitetaan 1 miljoonaa euroa Kruunuvuoren lauttaliikenteen järjestämiseen.

Kaupunginhallituksen käyttövaroihin lisätään erillinen kertaluonteinen energiakustannusten kattamiseen tarkoitettu 5 miljoonan euron määräraha. Määrärahaa kohdennetaan toimialojen tarpeisiin vuonna 2023.

Lisäksi vuonna 2022 käyttämättä jäänyttä, noin 7 miljoonan euron suuruista, tytäryhteisöjen ylimääräisten koronakulujen kattamiseen tehtyä määrärahavarausta uudelleen kohdennetaan energiakustannusten noususta syntyvien tilapäisten kulujen kattamiseen avustettavissa laitoksissa.

Kaupunkiympäristön toimialaan liittyen Helsinki suunnittelee kaupungin rajojen ulkopuolella omistamiensa maiden kehittämistä ja myyntiä Vermossa, Hannusmetsässä ja Leppävaarassa.

Panostuksia henkilöstöön vahvistetaan

Henkilöstön etujen ja palkitsemisen vahvistamiseen suunnataan vuonna 2023 yhteensä 10 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksessä palkkakehitysohjelmaan ohjataan vuonna 2023 yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkakehitysohjelmassa palkankorotuksia kohdennetaan ammattiryhmiin, joissa kaupungilla on haasteita saada osaavaa henkilöstöä. Lisäksi korotuksilla vahvistetaan pienipalkkaisimpien työntekijäryhmien palkkoja. Korotustarpeita kartoitetaan laaja-alaisesti.

Lisäksi 3 miljoonaa euroa kohdennetaan koko henkilöstön työmatkaedun kasvattamiseen erikseen toteutettavan selvityksen pohjalta.

Kaupunki varmistaa koko henkilöstön palkanmaksun toimivuuden kohdentamalla 6 miljoonaa euroa prosessien ja järjestelmän kehittämiseen.

Energiatilanteella vaikutuksia investointisuunnitelmaan

Kaupungin investointisuunnitelman 4,5 miljoonan euron energiatehokkuusinvestointeihin lisätään kertaluontoinen 6 miljoonan euron määräraha vuodelle 2023.

Kaupunkistrategian mukaan kokonaisinvestoinnit mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta. Investointien rahavirran ennakointiin liittyy lyhyellä aikavälillä epävarmuutta, koska yksittäiset hankkeet saattavat viivästyä kaupungista riippumattomista syistä ja tulopuolen kehitykseen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Vuosien 2021–2022 toteumat sekä tulopohjan ja investointien toteutumisasteen ennustamisen vaikeus puoltavat budjetointivaiheen laskennallisesti korkeampaa investointitasoa. Budjettivalmistelussa tarkastellaan investointien ja toiminnan rahavirran alijäämän toteutumista vuosina 2021 ja 2022 sekä vuoden 2023 ennustetta ja huolehditaan alijäämäsäännön toteutumisesta valtuustokauden aikana. Kaupunki investoi taloussuunnitelmavuosina 2023–2025 noin 2,5 miljardilla eurolla ja 10-vuotiskaudella yhteensä 8,5 miljardilla eurolla. Kaupungin omien investointien lisäksi Kaupunkiliikenne Oy:n investoinnit Helsingin joukkoliikenteeseen ovat taloussuunnitelmavuosina noin 580 miljoonaa euroa ja 10-vuotiskaudella noin 1,1 miljardia euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi rahoitetaan jatkossa valtionrahoituksella

Valtakunnallisen sotepe-uudistuksen myötä Helsingin kaupungin budjettiprosessi on jakautunut kahteen erilliseen osaan, kunta-Helsinkiin ja valtiorahoitteiseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin. Sotepe-uudistuksen yhteydessä kaupungilla on säilynyt sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu sotepe-rahoituksen tullessa täysimääräisesti valtiolta.

Vuoden 2023 aikana rahoituksen tarkentuessa, arvioidaan edellytyksiä kohdentaa mahdollinen lisärahoitus palvelujen vahvistamiseen jo talousarviovuoden 2023 aikana.

Kaupunkistrategian mukaisia panostuksia jatketaan esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, asunnottomuuden vähentämiseen ja terveysasemien osalta hoitoon pääsyn parantamiseen. Vuoden 2023 aikana ei oteta käyttöön terveyskeskusmaksuja. Lisäksi toteutetaan erillinen toimialan määrittelemä palkkakehitysohjelma, joka rahoitetaan sotepe-valtionrahoituksella.

Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2023 talousarviosta marraskuussa

Vuoden 2023 talousarvioesitys julkaistaan kokonaisuudessaan torstaina 27. lokakuuta. Aikataulun mukaisesti kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan maanantaina 31. lokakuuta, josta se etenee kaupunginvaltuustoon 16. marraskuuta. Päätös talousarviosta tehtäneen valtuuston kokouksessa 23. marraskuuta.


Kuva: Raisa Ranta