Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on kaikkien kaupungin toimijoiden yhteistä, kestävään kehitykseen perustuvaa, eri väestöryhmien voimavaroja vahvistavaa ehkäisevää toimintaa. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät saivat vahvan lainsäädännöllisen perustan.
Päätavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Kuluvalla valtuustokaudella vahvistetaan kaupunkilaisten mielen hyvinvointia, terveellisiä elintapoja ja arjen liikkumista sekä mahdollisuuksia mielekkääseen harrastamiseen ja vapaa-aikaan. Lisäksi edistetään hyvien väestösuhteiden kehittymistä ja arjen turvallisuuteen liittyviä tavoitekokonaisuuksia.
Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn toteutusta Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022–2025 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2022. Suunnitelman sisällöillä edistetään sosiaalisen kestävyyden tavoitteita poikkihallinnollisen työn näkökulmasta pureutuen tutkimustiedon perusteella tunnistettuihin hyvinvointihaasteisiin.
Vuonna 2024 toteutettiin myös ensimmäiset lakisääteiset HYTE-neuvottelut, joissa kaupunki yhteistyössä järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa keskusteli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista ja toimenpiteistä.
Kaupunkilaisilla moninaisia hyvinvoinnin haasteita
Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa. Moninaistuvien elämäntapojen rinnalla myös kielellinen kirjo kasvaa, ja ikääntyvien määrä korostuu nuorten ikäluokkien ohella. Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista vaikuttaa yksilön voimavaroihin ja heijastuu muun muassa elämänlaatuun, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja arjessa pärjäämiseen. Suurin osa aikuisväestöstä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi ja he ovat onnellisia. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien osuus on viime vuosina kuitenkin pienentynyt erityisesti työikäisten keskuudessa. Myös lasten ja nuorten koettu mielen hyvinvointi on pysynyt aiempaa huolestuttavammalla tasolla. Aikuisväestöstäkin noin joka viidennes kokee psyykkisesti merkittävää kuormittuneisuutta ja ikääntyneistä 14 prosenttia kokee yksinäisyyttä.
Elämänlaadun, terveyden ja onnellisuuden kokemuksissa esiintyy eroja koetun toimeentulon mukaan. Nämä erot voivat puolestaan heijastua väestöryhmien välisiin eroihin elintavoissa, mielen hyvinvoinnissa tai sairastavuudessa. Sairastavuuden ja kansantautien yleisyydessä on merkittävää vaihtelua Helsingin peruspiirien välillä. Sairastavuuden taustalla olevat sosiaaliset haasteet ja epäsuotuisat elintavat kasautuvat niille kaupunkilaisille, jotka ovat muutenkin haavoittuvassa asemassa.
Helsingin sairastavuusindeksi peruspiireittäin
Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Vähäisen liikkumisen lisäksi lihavuus, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö ovat yhteydessä sairastavuuteen ja työkyvyn heikentymiseen. Koetulla toimeentulolla on yhteys liikkumiseen, eli erittäin hyväksi perheen taloudellisen tilanteen kokevat nuoret ja melko hyväksi tai hyväksi oman toimeentulonsa kokevat helsinkiläiset liikkuvat enemmän kuin muut väestöryhmät. Kulkutapavalinnoilla on merkittävä vaikutus kaupunkilaisten liikkumiseen ja hyvinvointiin: kaupunkia tulee suunnitella niin, että kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia ja matka-ajaltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tähän voidaan vaikuttaa liikennesuunnittelulla, maankäytön suunnittelulla, palveluverkkosuunnittelulla, kunnossapidolla, kaupunkitilasuunnittelulla ja katuvihreän lisäämisellä.
Valtaosa helsinkiläisistä pitää edelleen omaa asuinaluettaan viihtyisänä sekä kokee oman asuinalueensa viikonloppuisin turvallisena, vaikka kyseiset osuudet ovat laskeneet aiempaan verrattuna. Myös huolissaan olo häiriökäyttäytymisestä on yleistynyt hieman. Turvalliset, kauniit ja toimivat arjen ympäristöt ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden perusta. Kun turvallisuus paranee, ihmisten fyysinen, henkinen ja sosiaalinen terveys, hyvinvointi ja elämänlaatu vahvistuvat. Arjen ympäristöllä tarkoitetaan ihmisten koteja, lähiympäristöä ja piha-alueita, laajemmin kaupunkitilaa ja -rakennetta sekä luontoa. Tällöin niin laajemman kaupunkirakenteen kehittäminen kuin turvallisen elämän lisääminen kotiympäristössä ovat keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Myös kaupunkiluontoalueilla ja viheralueilla on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus.
Hyvinvoinnin haasteisiin vastataan kaupunkiyhteisellä kehittämistyöllä
Kaupungin palveluissa on kehitetty erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja, joilla pyritään vahvistamaan kaupunkilaisten mielen hyvinvointia. Kouluvalmentajatoiminta, liikuntacoachit, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu, nuorisotyö ja erilaiset harrastusmahdollisuudet ovat esimerkkejä tästä. Lasten ja nuorten varhaiseen mielenterveysongelmien tunnistamiseen liittyvää ammattilaisten kouluttamista on lisätty.
Ikääntyneille suunnattuja mielen hyvinvointia tukevia tapahtumia, kuten kirjastokävelyitä tai unelmien lavatansseja, on runsaasti tarjolla. Kaikkien kaupunkilaisten tietoisuutta olemassa olevista omahoito-ohjelmista on lisätty järjestämällä ammattilaisten vetämiä tiedotus- ja infotilaisuuksia Helsingin työväenopistossa. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia mielen hyvinvoinnin menetelmistä, materiaaleista ja omahoito-ohjelmista on runsaasti tarjolla.
Lapsille ja nuorille on tarjottu monipuolisesti ryhmämuotoista harrastustoimintaa muun muassa osana Suomen harrastamisen mallia, liikuntapalveluissa, nuorisopalveluissa ja kirjastoissa. Harrastukset tavoittavat viikoittain lähes 8 000 lasta säännöllisen maksuttoman harrastamisen pariin ja tarjontaa on vahvistettu alueilla, jossa harrastaminen on vähäisempää.
Kulttuurisen vanhustyön kehittäminen on yksi seniorikeskusten painopisteistä ja henkilöstön osaamista aiheesta on lisätty. Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä järjestöyhteistyötä on kehitetty laajasti. Vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia, luentoja ja tapahtumia on toteutettu runsaasti, ja niiden teemoina ovat olleet muun muassa muisti, vieraskasvilajit, varautuminen, tunneälykkyys, äänenhuolto, liikunta ja yksinäisyys.
Liikkumista on edistetty kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 painopisteenä ja työtä on kohdennettu vähiten liikkuviin helsinkiläisiin. Liikkumisen suositus täyttyy tällä hetkellä parhaiten pienillä lapsilla, joiden liikkumista on lisätty vahvistamalla liikkumista osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa ja sisällyttämällä liikkumisen puheeksiotto lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin.
Peruskouluissa on edistetty liikkumista koulujen toimintasuunnitelman tavoitteena, kehittämällä kansallisia Move!-mittauksia sekä KouluPT-toiminnalla. Koulujen pihoille on lisätty 4 000 pyöräpysäköintipaikkaa.
Liikuntacoach-toiminta on laajentunut lähes kaikkiin kaupungin toisen asteen oppilaitoksiin, minkä ansiosta vähiten liikkuvien toisen asteen opiskelijoiden osuus on vähentynyt. Toisen asteen koulutuksessa liikkumisen edistäminen on sidottu yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, toimintakulttuuriin ja turvallisuustyöhön. Kaupungin työntekijöitä on aktivoitu liikkumaan enemmän kulttuuri- ja liikuntaedulla, liikuntakoutsauksella ja edistämällä työmatkaliikkumista.
Vähän liikkuvia kaupunkilaisia on kannustettu liikkumaan matalalla kynnyksellä muun muassa LIIKU-tuen Liikkumiskortilla, kirjastokävelyillä, ulkokuntosalikampanjalla, lisäämällä talviuintimahdollisuuksia ja parantamalla uimarantojen opastuksen saavutettavuutta. Liikkumisen puheeksioton, palveluohjauksen ja asiakkaan liikkumismotivaation herättelyn tueksi on moniammatillisessa yhteistyössä kehitetty Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli.
Liikkumissopimus on otettu käyttöön 77 prosentilla sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden asiakkaista. 2021–2024 on vuosittain toteutettu noin 10–15 toimenpidettä ikääntyneiden liikkeelle lähtemisen tueksi yhteistyössä kaupunkitoimijoiden, järjestöjen ja yritysten kesken. Vuonna 2023 kaupunkiorganisaatiossa aloitti uusi liikkumisen edistäminen -yksikkö, joka koordinoi ja kehittää kaupunkiyhteistä työtä arkiliikkumisen edistämiseksi.
Terveellisten elintapojen toteutumista on edistetty muun muassa toisen asteen opiskelijoille suunnatuissa hyvinvointikahviloissa. Toisen asteen huoltajille on järjestetty vanhempainiltoja muun muassa unesta ja ravitsemuksesta. Ikääntyneille suunnattuja kursseja ja tapahtumia on vuosittain runsaasti tarjolla, esimerkkeinä valtimotautien kiertue, aivoterveysmessut sekä hyvinvointi- ja terveysmessut.
Aiempaa useampi on tehnyt Omaolo-digipalvelun sähköisen terveystarkastuksen. Tuloksena täytetystä terveystarkastuksesta saa arvion elinajan odotteesta ja tavallisimmista sairausriskeistä. Riskituloksista noin puolet lähetettiin ammattilaisille käsiteltäväksi. Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja on parannettu, ja esimerkiksi Savuton Helsinki -verkosto on reagoinut lasten ja nuorten lisääntyneeseen sähkösavukkeiden käyttöön lisäämällä henkilöstön ja vanhempien tietoisuutta ja osaamista sähkösavukkeesta. Toimialojen välinen yhteistyö vahvistuu perusopetuksen ja toisen asteen opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien siirtyessä tammikuusta 2025 käyttämään Apotti-tietojärjestelmää.
Helsinki on osallistunut Lapsiystävällinen kunta -työhön yhteistyössä UNICEFin kanssa. Helsinki sai syyskuussa 2024 ensimmäisenä pohjoismaisena pääkaupunkina Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Työssä on edistetty lapsen oikeuksia viidellä eri tavoitekokonaisuudella. Ammattilaisemme ovat osallistuneet aktiivisesti lapsen oikeuksien koulutukseen, ja osallistujamäärä on jatkuvassa nousussa. Päätöksentekoa tukeva lapsivaikutusten arviointimalli on valmistunut, ja työkaluja lasten osallistamiseen on luotu. Osana työtä on valmistunut kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli ja palautteenkeruun malleja. Myös useita pilotteja lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen lisäämiseksi on toteutettu. Toisella asteella kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puuttumisen toimintakortit ovat lisänneet henkilöstön kyvykkyyttä ja aktiivisuutta edistää nuorten turvallisuutta ja hyvinvointia oppilaitoksissa.
Helsingissä on toteutettu monipuolisesti turvallisuuden kokemusta ja asuinalueviihtyvyyttä vahvistavia toimenpiteitä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Toimenpiteet näkyvät myös kaupunkilaisten arkiympäristöissä esimerkiksi taideteoksina ja aiempaa turvallisempina koulupihoina. Lisäksi kaupunkiuudistusalueilla on toteutettu yhdeksän placemaking-pilottia eli väliaikaista kohennusta intensiivisessä yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa.
Osana koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyöryhmän työtä on tunnistettu tieliikenneonnettomuuksiin, hukkumisiin, myrkytyksiin ja palovammoihin liittyviä tietoja sekä luokiteltu erilaisia tapaturmatyyppejä ja tehty ehdotuksia työn kehittämisaihioista.
Osallistuimme kaupunkina laajaan koulutus- ja kumppanuusohjelmaan yhteistyössä Bloomberg-säätiön ja Harvardin yliopiston kanssa. Siinä koulutettiin ammattilaisiamme poikkihallinnolliseen yhteistyöhön lasten ja nuorten turvallisuuden sekä alueellisen yhteistyön tematiikalla. Tämä työ jatkuu edelleen lasten, nuorten ja perheiden alueellisissa yhteistyöverkostoissa.
Helsinki on osallistunut aktiivisesti tematiikkaan liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Partnership for Healthy Cities -yhteistyössä Helsinki saa vuosittain rahoituksen tarttumattomien tautien lisääntymisen ehkäisyyn. Vuosille 2020–2022 Helsingin kaupunki sai rahoituksen hankkeeseen, jossa kehitettiin ja pilotoitiin malli siitä, miten lasten turvallista ja aktiivista koulumatkaa ja arkiliikkumista voitiin edistää. Vuosina 2023–2024 rahoitus on kohdennettu uudenlaisen alueellisen tutkimustiedon tuottamiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Osana kehitystyötä on syntynyt uutta ja ainutlaatuista yritysten ja järjestöjen tuottamaa aluetietoa.
Planetaariseen hyvinvointiin on paneuduttu osana WHO:n Healthy Cities -verkostoa. Vuonna 2024 järjestettiin erityisesti kaupunkiympäristön roolia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kartoittava yhteistyöseminaari Yhteinen terveys – planetaarinen hyvinvointi. Osana työtä on julkaistu suomennettuna Paikkatyökalu (Place Standard Tool), jonka avulla voidaan vahvistaa osallisuutta naapurustojen suunnittelussa.
Onnistumiset:
- Kaupunkilaisten arjen turvallisuusnäkökulmia on edistetty aktiivisesti kuntalaisten, järjestöjen ja muiden kumppanien kanssa.
- Helsinki on tavoitteellisella lapsen oikeuksien edistämistyöllä saavuttanut Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ensimmäisenä pohjoismaisena pääkaupunkina.
- Harrastamisen Suomen mallista on muodostunut pysyvä toimintamuoto 3.–9. luokan oppilaille.
- Liikkumista on edistetty kaikkien toimialojen yhteisenä tavoitteena. Kampanjoiden, tilaisuuksien, verkkosivujen ja materiaalien myötä on tavoitettu satoja tuhansia helsinkiläisiä.
- Toisella asteella vähiten liikkuvien opiskelijoiden osuus on vähentynyt.
Kehityskohteet:
- Tarvitsemme edelleen näyttöön perustuvia toimintatapoja ja palveluja mielen hyvinvoinnin haasteisiin puuttumiselle. Lasten ja nuorten koettu mielen hyvinvointi on pysynyt aiempaa huolestuttavammalla tasolla varsinkin tytöillä. Yli kolmannes nuorista tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Myös työikäisten ja ikääntyneiden kokema psyykkinen kuormittuneisuus on yleistä.
- Nuorten mielenterveyden parantaminen samalla tukien tulevaisuuden työkykyä ja kaupungin elinvoimaisuutta. Liikkumisen edistäminen osana opiskeluhuoltoa; liikkumisen lisääminen parantaa tutkitusti paitsi fyysistä terveyttä, myös mielenterveyttä sekä oppimiskykyä ja kognitiivisia taitoja. Toivon pedagogiikan edistäminen läpileikkaavasti toisella asteella tulevaisuususkon ja -kompetenssin varmistamiseksi.
- Eri väestöryhmien arjen turvallisuuskokemusten parantaminen kaupunkiyhteisillä kehittämistoimenpiteillä.
- Terveellisten elintapojen edistäminen ja toimintatapojen vahvistaminen kaupunkitasoisena kehitystyönä (liikkuminen, uni, ravitsemus, ehkäisevä päihdetyö).
- Yhteistä ymmärrystä luonnon ja kaupunkiympäristön merkityksestä kaupunkilaisten hyvinvoinnille on kasvatettava.
Ohjelmat, tutkimukset ja verkkosivut:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -verkkosivusto
Tietoa helsinkiläisten hyvinvoinnista ja terveydestä -verkkosivu
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikille – Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022–2025 PDF
Helsingin hyvinvointisuunnitelman vuosittaiset seurantaraportit ja mittarit
