Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on kaikkien kaupungin toimijoiden yhteistä, kestävään kehitykseen perustuvaa, eri väestöryhmien voimavaroja vahvistavaa ennaltaehkäisevää tukea ja toimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi Helsingin keskeisimmistä toimista edistää sosiaalista kestävyyttä. Päätavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Työllä vaikutetaan siihen, että kaupunkilaisten elämä sujuu mukavasti, koettu hyvinvointi, elämänlaatu ja terveys paranevat ja että arjen ympäristöt ovat hyvää ja liikkuvaa elämää tukevia. Suunnitelmallisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä luodaan entistä parempia mahdollisuuksia toimijuuteen, toiveikkuuteen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Työssä on tutkimustiedon ja kokemustiedon perusteella tunnistettu niitä haasteita kaupunkilaisten hyvinvoinnissa, joihin tarvitaan lisäpanostusta.
Menossa olevalla valtuustokaudella vahvistetaan kaupunkilaisten mielen hyvinvointia, terveellisiä elintapoja ja arjen liikkumista sekä mahdollisuuksia mielekkääseen harrastamiseen ja vapaa-aikaan. Panostamalla hyvien väestösuhteiden alueelliseen vahvistumiseen kaupunkilaisten osallisuuden ja turvallisuuden omalla asuinalueella ajatellaan kohenevan. Lisäksi on käynnissä useita kokonaisuuksia, jotka edistävät kaupunkilaisten arjen elämää turvallisessa ja kauniissa kaupungissa.
Osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn toteutusta hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2022 Helsingin hyvinvointisuunnitelma, jonka sisällöillä edistetään sosiaalisen kestävyyden tavoitteita pureutuen tutkimustiedon perusteella tunnistettuihin hyvinvointihaasteisiin.
Kaupunkilaisilla moninaisia hyvinvoinnin haasteita
Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista vaikuttaa yksilön voimavaroihin ja heijastuu muun muassa elämänlaatuun, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja arjessa pärjäämiseen. Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet ja aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Noin joka kymmenes 75 vuotta täyttäneistä kokee itsensä masentuneeksi tai psyykkisesti kuormittuneeksi ja 14 prosenttia yksinäiseksi. Myös erityisesti tyttöjen kokema ahdistuneisuus on kasvanut viime vuosien aikana ja lisäksi nuorten kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Säännölliset harrastukset ja mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon vaalivat hyvinvointia monin tavoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan helsinkiläislapset, joilla on viikoittainen harrastus, kokevat muita harvemmin yksinäisyyttä, koulustressiä, nukkumisvaikeuksia, mieliala-ailahteluita ja koulukiusaamista.
Suurin osa aikuisväestöstä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi sekä ovat onnellisia, mutta silti elämälaadun, terveyden ja onnellisuuden kokemuksissa esiintyy eroja koetun toimeentulon mukaan. Nämä erot voivat puolestaan heijastua väestöryhmien välisiin eroihin elintavoissa, mielen hyvinvoinnissa tai sairastavuudessa. Sairastavuuden ja kansantautien yleisyydessä on merkittävää vaihtelua Helsingin peruspiirien välillä. Sairastavuuden taustalla olevat sosiaaliset haasteet ja epäsuotuisat elintavat kasautuvat niille kaupunkilaisille, jotka ovat muutenkin haavoittuvassa asemassa.
Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Vähäisen liikkumisen lisäksi lihavuus, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö ovat yhteydessä sairastavuuteen ja työkyvyn heikentymiseen. Koetulla toimeentulolla on yhteys liikkumiseen, eli erittäin hyväksi perheen taloudellisen tilanteen kokevat nuoret ja melko helpoksi tai helpoksi oman toimeentulonsa kokevat helsinkiläiset liikkuvat enemmän kuin muut väestöryhmät.
Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa. Moninaistuvien elämäntapojen rinnalla myös kielellinen kirjo kasvaa, ja ikääntyvien määrä korostuu nuorten ikäluokkien ohella. Asukkaiden turvallisuuteen liittyvissä huolenaiheissa on eroja Helsingin alueiden välillä. Alueilla, joissa turvattomuuskokemukset ovat yleisempiä, ollaan huolestuneita etenkin ihmisten häiriökäyttäytymisestä, katuväkivallasta, rikollisuudesta, huumeiden käytöstä ja huumekaupasta sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien välisistä ristiriidoista. Helsinkiläisten osallisuus on keskimäärin vahvalla tasolla, mutta osallisuudessa on havaittavissa selkeitäkin eroja väestöryhmien välillä sekä asuinalueittain. Lasten ja nuorten osallisuuden kokemukset ovat heikentyneet ja sukupuolten väliset erot hyvinvoinnissa ovat lisääntyneet.
Turvalliset, kauniit ja toimivat arjen ympäristöt ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden perusta. Kun turvallisuus paranee, ihmisten fyysinen, henkinen ja sosiaalinen terveys, hyvinvointi sekä elämänlaatu vahvistuvat. Arjen ympäristöllä tarkoitetaan ihmisten koteja, lähiympäristöä ja piha-alueita, laajemmin kaupunkitilaa ja -rakennetta sekä luontoa. Tällöin niin laajemman kaupunkirakenteen kehittäminen kuin turvallisen elämän lisääminen kotiympäristössä ovat keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Myös kaupunkiluontoalueilla ja viheralueilla on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus.
Kulttuurin positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja muihin voimavaroihin on vahvaa tutkimusnäyttöä. Taidetoimintaan osallistuminen taiteen kokijana tai tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taiteen tekeminen ja kokeminen vahvistavat taitoja, joiden avulla navigoidaan muuttuvassa maailmassa: uteliaisuutta, myötätuntoa, vuorovaikutustaitoja, kykyä katsoa toisin ja rohkeutta hakea suuntaa.
Hyvinvoinnin haasteisiin vastataan kaupunkiyhteisellä kehittämistyöllä
Kaupunkilaisten mielen hyvinvointia vahvistetaan kehittämällä erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien parempaa tunnistamista muun muassa Common Approach (CA) -mallia hyödyntäen, lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, koulujen nuorisotyötä, yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea.
Erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa vahvistetaan. Harrastamisen Suomen malli Helsingissä tarjoaa maksuttomia harrastuksia kaikissa Helsingin peruskouluissa. Toiminta on vakinaistettu ja kirjattu nuorisolakiin. Toimintamallilla halutaan tavoittaa etenkin niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole harrastuksia. Kulttuurin kummilapset -toimintaa jatketaan ottamalla mukaan joka vuosi uusi ikäluokka. Ikääntyneille kehitetään kulttuuriohjaajatoimintaa sekä kaveritoimintaa. Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä järjestöyhteistyötä kehitetään laajasti.
Liikkumista edistetään toimialojen yhteistyöllä kohdentaen tavoitteita vähiten liikkuviin kaupunkilaisryhmiin sekä parantamalla kaikkien kaupunkilaisten tietoisuutta liikunta- ja liikkumismahdollisuuksista. Liikkumista edistetään jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä, koulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa. Liikkumisen puheeksi oton menetelmiä ja työkaluja kehitetään laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaupungin työntekijöiden työ- ja mielenhyvinvointia vahvistetaan liikkumismahdollisuuksia lisäten. Liikkumisen asemaa vahvistetaan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden hoivakulttuurissa liikkumissopimuksen avulla. Ikääntyneiden liikkumista ja liikuntaa edistetään yhteistyössä kaupunkitoimijoiden, järjestöjen ja yritysten kesken.
Terveellisten elintapojen toteutumista edistetään muun muassa ammattilaisille suunnatulla ravitsemuskoulutuksella ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisellä. Lapsille ja nuorille järjestetään hyvinvointikahvilatoimintaa ja ikääntyneille suunnatun Finger-toimintamallin käyttöä vahvistetaan. Myös muistiystävällisyyteen liittyvää kehittämistä vahvistetaan valtuustokauden aikana. Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja vahvistetaan eri väestöryhmille suunnattujen toimenpiteiden avulla sekä kehitetään päihteet ja riippuvuudet lapsiperheissä -palveluketjua.
Hyviä väestösuhteita edistetään lisäämällä yksilöiden välistä vuorovaikutusta sekä vaikutetaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja asenteisiin. Kaupunkilaisten moniäänisyyttä ja yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan, nuorisotyössä on otettu käyttöön vastakkainasettelua purkavia toimintamalleja ja kaupungin työntekijöitä on koulutettu käyttämään dialogisen, rakentavan keskustelun menetelmiä, joita on hyödynnetty ristiriitaisissa tai kaupunkilaisia laajasti puhuttelevissa aiheissa kuten palveluiden muutostilanteissa. Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa edistetään aikaisemmilla kierroksilla aliedustetuiksi tunnistettujen väestöryhmien osallistumista kaikissa prosessin vaiheissa, tuetaan yhdenvertaisuuden toteutumista sekä vahvistetaan monikanavaista viestintää huomioiden eri väestöryhmät ja kaupunginosat. Lasten oikeuksien näkökulmaan panostetaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -työn kautta.
Kaupunkilaisten arjen ympäristöihin vaikutetaan tunnistamalla ja puuttumalla eri alueiden turvallisuushaasteisiin. Kävely-ympäristön suunnitteluohjeilla ja parantamalla suojateiden turvallisuutta edistetään turvallista liikkumista kaupunkitiloissa. Taiteen prosenttiperiaate antaa kaupunkilaisille heidän lähiympäristöissään mahdollisuuden kokea ja kohdata taidetta. Lisäksi puututaan lisääntyneeseen lähisuhdeväkivaltaan, alueellisiin turvallisuutta heikentäviin tekijöihin sekä parannetaan kaupunkilaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristöjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä.
Onnistumiset:
- Suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi sekä ovat onnellisia.
- Palveluketjutyötä on käynnistetty lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyössä sekä lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden perheiden osalta.
- Common Approach -mallin koulutukset mielen hyvinvoinnin edistämiseksi ovat käynnistyneet toimialoilla. Lisäksi käynnissä on useita muita mielen hyvinvoinnin osaamisen vahvistamiseen liittyviä koulutuksia.
- Harrastamisen Suomen malli on vakiinnutettu ja tarjoaa maksuttomia harrastuksia kaikissa Helsingin peruskouluissa. Harrastusryhmät tavoittavat tällä hetkellä noin 30 prosenttia kohderyhmästä.
- Liikunta Coach -toiminnalla on tavoitettu yli 7 000 toisen asteen opiskelijaa.
- Ymmärrys arkiliikkumisen tärkeydestä on lisääntynyt. Kampanjoiden, tilaisuuksien, verkkosivujen ja materiaalien myötä on tavoitettu satoja tuhansia helsinkiläisiä.
Kehityskohteet:
- Pieniä lapsia lukuun ottamatta helsinkiläiset liikkuvat keskimäärin liian vähän ja istuvat terveytensä kannalta liikaa suhteessa kansallisiin liikkumisen suosituksiin.
- Elämänlaadussa, terveydessä ja onnellisuudessa on eroja koetun toimeentulon mukaan.
- Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet ja yksinäisyyden lisääntyminen sekä aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin ja varhaisen tuen kehittämisessä on vielä haasteita.
- Sairastavuuden ja kansantautien yleisyydessä on merkittävää vaihtelua Helsingin peruspiirien välillä. Kaupunkilaisille suunnatuissa digitaalisissa omahoitopalveluissa on kehittämisen varaa, jotta ne tavoittaisivat kaupunkilaisia nykyistä paremmin.
- Lasten ja nuorten osallisuuden kokemukset ovat heikentyneet ja sukupuolten väliset erot hyvinvoinnissa ovat lisääntyneet.
- Lukuisista toimenpiteistä huolimatta ylipaino ja lihavuus eivät ole vähentyneet Helsingissä. Ylipainoisuus on merkittävä kansanterveyshaaste.
- Projekteja, kokeiluja ja hyviä käytäntöjä on, mutta niiden juurtumisessa on haasteita.
Ohjelmat, tutkimukset ja verkkosivut:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -verkkosivusto
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikille – Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022–2025 PDF
Helsingin hyvinvointisuunnitelman vuosittaiset seurantaraportit
