Helsingissä osallisuuden periaatteiksi on kirjattu yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen. Osallisuuden kokemus vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaa ja yleisesti yhteiskunnallisia toimintoja ja palveluita kohtaan. Se auttaa hyväksymään yhteisesti luotuja sääntöjä ja käytäntöjä ja ymmärtämään erilaisten näkökulmien perusteluita
Osallisuuden edistäminen liittyy erityisesti tavoitteisiin SDG 10 Eriarvoisuuden vähentäminen, SDG 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt ja SDG 16 Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, joissa tuodaan esiin yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, asukkaiden osallistaminen kaupungin suunnitteluun sekä osallistava päätöksenteko.
Globaalisti tarkasteltuna kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja vuorovaikutus ovat Helsingissä hyvällä tasolla. Helsingin vuonna 2017 hyväksytyssä osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa tavoitteena on päätöksenteon avoimuuden lisääminen sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmien vahvistaminen palveluiden kehittämisessä. Kaupunkitasoisessa osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa kuvataan osallisuustyön rakenteet, tavoitteet ja keskeiset osa-alueet. Osallisuustavoitteita toteutetaan kymmenessä teemassa: alueellinen osallisuus erityisesti stadiluotsi- ja yritysluotsitoiminnan kautta, aloitteiden ja palautteen käsittely ja hyödyntäminen, avoin data, digitaalisen osallisuuden edistäminen, kaupungin tilojen käytön avaaminen, osallistuva budjetointi, toimialojen osallisuustyö, vapaaehtoistoiminta sekä vaikuttajatoimielimien (nuoriso-, vammais- sekä vanhusneuvosto) esittämät näkökohdat. Lisäksi kaupungin neljän toimialan osallisuussuunnitelmissa kootaan tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden osallisuuden vahvistamiselle palveluiden kehittämisessä.
Kaupunki arvioi vuonna 2021 osallisuusmallin toteutumista strategiakaudella 2017–2021. Arvioinnissa todetaan, että osallisuus- ja vuorovaikutusmalli on selkeyttänyt kaupungin osallisuustyötä ja työ on entistä järjestelmällisempää ja johdetumpaa. Helsinki on strategiakaudella kehittänyt erilaisia osallistumismenetelmiä ja ne ovat laajasti käytössä niin palvelujen kehittämisessä kuin päätöksenteon valmistelussa. Digitaalisen osallisuuden kehittämisestä Helsinki on saanut kansainvälistäkin kiitosta.
Digitaalinen osallisuus
Helsinki tarjoaa kaupunkilaisten käyttöön digitaalisia alustoja ja työkaluja, joiden avulla he voivat osallistua kaupungin palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisten osallistumispalveluiden tavoitteena on parantaa valmistelun läpinäkyvyyttä ja osallistumisen vaikuttavuutta. Digitaaliset osallisuusalustat ja palautejärjestelmä tuottavat kaupungille dataa, jota voidaan hyödyntää kaupungin palveluiden kehittämisessä. Kaupungissa on käynnistynyt kehittämistyö, jonka tavoitteena on tuottaa digitaalisen osallisuuden kehittämisen tiekartta. Sen avulla pyritään edistämään ja tukemaan digitaalisten osallisuusalustojen käyttöä kaupungissa.
Osallistuminen digialustoilla edellyttää riittäviä taitoja ja soveltuvia laitteita, eikä kaikilla asukkailla ole niitä käytettävissä. Kaupungin tarjoamat digituen palvelut toimipisteissä ja etädigitukena mahdollistavat sen, että osallistumisen esteitä saadaan madallettua. Digituen keskeisiä tavoitteita on maksuttoman digituen tunnettuuden lisääminen, digineuvojien oman osaamisen vahvistaminen ja digineuvojien verkoston kasvattaminen. Tavoitteita on saavutettu uudistamalla digituen kaupunkitasoista koordinaatiota ja verkostoja yhteistyössä toimialojen ja järjestöjen kanssa, lisäämällä digituen tunnettuutta viestinnän eri keinoin ja tarjoamalla säännöllisiä koulutuksia digitukijoille.
Koronapandemia on näkynyt myös kaupungin osallisuustyössä. Asukkaiden kanssa tehtävään vuorovaikutukseen on syntynyt runsaasti erilaisia digitaalisia tapoja, ja rajoituksia mukaillen myös hybriditilaisuuksia.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Helsingin kaupunki järjestää laajaa rikos- ja riita-asioiden sovittelua. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton ja vapaaehtoisuuteen perustuva lakisääteinen kuntalaispalvelu rikoksen tai riidan osapuolille. Sovittelun tarkoitus on tuoda muodollisen oikeusprosessin rinnalle tai vaihtoehdoksi ratkaisuja rikokseen tai riitaan. Sovittelutapaamisessa osapuolet voivat puhua välillään tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta sovittelijoiden ohjaamana ja sopia siitä, miten vahingot korvataan. Helsingin kaupungin sovittelutoiminnan kehittämiskärki kohdentuu alaikäisten sovitteluprosesseihin. Tavoitteena on päästä varhaisessa vaiheessa ratkaisemaan erilaisia konflikteja ja vahingontekoja ja tätä kautta vaikuttaa nuorten kykyyn ja ymmärrykseen toimia omissa yhteisöissään ja yhteisissä tiloissa sovinnollisesti ja oikeudenmukaisesti.
Vuonna 2022 sovittelualoitteita tuli 16.12.2022 mennessä 669 kappaletta. Aloitteet sisälsivät erilaisia rikos- ja riita-asioita 1 056 kappaletta ja osapuolia aloitteille oli kytketty 1 579. Alaikäisten osuus aloitteiden osapuolista on noin kolmasosa. Korona-aikana poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä Helsingissä on laskenut ja tämä on pandemian yleisten vaikutusten ja rajoitteiden lisäksi vaikuttanut sovitteluun ohjautuvien aloitteiden määrään.
Alueosallisuus
Helsinki tukee kaupunkilaisten osallistumista alueellisesti. Kaupungin seitsemän stadiluotsia tukevat kaupunkilaisia sekä eri toimijoita osallistumis- ja vaikuttamisasioissa sekä yhdessä toimimisessa alueelliset tarpeet huomioiden. Stadiluotsit toimivat seitsemällä suurpiirillä, ja työn painopisteenä on alueellinen verkostoyhteistyö sekä vuorovaikutusta mahdollistavien foorumeiden edistäminen. He myös edistävät kaupunkilaisten osallisuutta tukevien toimintamallien kokeiluja ja monikielistä ja monikanavaista viestintää kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.
Alueellista vuoropuhelua ja kehittämistä on tukenut myös osallistuva budjetointi, jota Helsinki on toteuttanut vuodesta 2018 lähtien. Helsingin osallistuva budjetointi on nimeltään OmaStadi ja se toteutetaan kokonaisuudessaan digitaalisella alustalla. Vuosien 2018–2021 aikana kaupunkilaiset ovat voineet ideoida ja päättää siitä, miten kaupunki käyttää yli 13 miljoonaa euroa. Osallistuvasta budjetoinnista on toteutettu 119 hanketta eri puolille kaupunkia. Vuoden 2022 aikana osallistuvan budjetoinnin prosessia on uudistettu laajassa yhteistyössä kaupungin toimialojen ja kaupunkilaisten kanssa. Tavoitteena on ollut tehdä prosessista yksinkertaisempi osallistua ja toteuttaa sekä kokonaiskestoltaan lyhyempi.
Lakisääteiset neuvostot
Vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto edistävät ikääntyneiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta Helsingissä. Neuvostot vaikuttavat kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto ovat kuluneella kaudella järjestäneet viranhaltijoiden ja päättäjien vierailuja kokouksissa, vahvistaneet neuvostojen keskinäistä yhteistyötä lausuntojen ja kannanottojen laatimisessa sekä vahvistaneet yhteistyötä järjestämällä tilaisuuksia alan järjestöjen ja muiden kuntien neuvostojen kanssa ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten osallisuuden ja tiedonsaannin vahvistamiseksi.
Helsingin nuorisoneuvosto huolehtii siitä, että nuoria kuunnellaan Helsingin päätöksenteossa sekä kaupungin toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Nuorisoneuvosto laatii nuoria koskevista asioista kannanottoja ja lausuntoja, joilla tuodaan esille nuorten ääni kaupungin päätöksenteossa. Helsingin nuorisoneuvostolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin lautakunnissa.
Järjestötyön kehittäminen
Kaupunki avustaa helsinkiläisiä järjestöjä, yhteisöjä ja asukasryhmiä vuosittain noin 70 miljoonalla eurolla. Helsinki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus on keskiössä. Helsingissä järjestöyhteistyötä edistetään verkostomaisella mallilla. Kaupunki haluaa tiivistää kumppanuutta järjestökentän kanssa ja tehdä säännöllistä yhteistyötä kaupunkitasoisesti. Vuoden 2022 aikana on valmisteltu rakenteita säännölliselle yhteistyölle järjestökentän kanssa. Keväällä 2023 käynnistetään kaupunkitasoinen järjestö- ja avustustoiminnan ohjausryhmä, joka valmistelee ja koordinoi järjestöyhteistyön kokonaismallin toimeenpanoa ja vuorovaikutusta. Järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistetaan Helsingissä perustamalla järjestöneuvottelukunta, joka kokoaa yhteen Helsingissä toimivia järjestöjä, luottamushenkilöitä sekä kaupungin keskushallinnon ja toimialojen asiantuntijoita. Järjestöneuvottelukunnan toiminta käynnistyy keväällä 2023.
Muu osallisuuden kehittämistyö
Helsingissä tuetaan kaupunkilaisten arjen sujumista antamalla erilaisia neuvontapalveluita. Kaupunki on ottanut kehittämiskohteekseen neuvonnan eri verkostojen yhteistyön tiivistämisen ja osaamisen kasvattamisen neuvontatyötä tekevien tahojen välillä sekä kaupungin sisällä että laajemmin Uudellamaalla.
Helsinki toteutti vuonna 2020 demokratiakokeilun, jonka tavoitteena oli antaa tietoa venäjänkielisille asukkaille erilaisista osallistumisen tavoista ja tukea heidän osallistumistaan. Kokeilussa koulutettiin muutosagentteja, järjestettiin osallistuvan budjetoinnin työpajoja ja tuotettiin materiaalia.
Kaupunki on selkeyttänyt vuoden 2022 aikana viestintää erilaisista osallistumisen mahdollisuuksista kokoamalla tietoa yhteen osallistu.hel.fi-sivustolle. Sivustolta löytyy tietoa osallistumisesta, mahdollisuuksista osallistua kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon sekä tukea yhdessä tekemiseen.
Helsingin kaupunki järjestää dialogisia kaupunkilaiskeskusteluja vuoden 2023 aikana eri puolilla kaupunkia. Niissä tavoitteena on edistää kaupunkilaisille tärkeisiin alueellisiin ilmiöihin liittyvää keskustelua ja vaikuttamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi kaupunkilaiskeskusteluilla vauhditetaan alueiden omaehtoista kehittymistä ja paikallista toimintaa sekä samalla lisätään kaupunkilaisten välistä ymmärrystä ja dialogia. Uusi toimintatapa antaa sosiaalisesti kestävällä tavalla aloitteen ja toimijuuden kaupunkilaisille, mistä syntyy uudenlainen kaupunkilaiskeskustelujen rakenne ja toteutustapa Helsinkiin.
Toteutuneet OmaStadi-ehdotukset 2021 jaoteltuna niiden toteuttamien kestävän kehitysten tavoitteiden mukaisesti
Onnistumiset:
- Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli on selkeyttänyt kaupungin osallisuustyötä ja se on entistä järjestelmällisempää ja johdetumpaa.
- Kaupunkiin on perustettu järjestöneuvottelukunta keväällä 2023 ja kaupungin uusi järjestöyhteistyön malli on antanut selkeän rakenteen vuorovaikutukselle.
- Helsinki on strategiakaudella kehittänyt erilaisia osallistumismenetelmiä, ja ne ovat laajasti käytössä niin palvelujen kehittämisessä kuin päätöksenteon valmistelussa.
- Digitaalisen osallisuuden kehittämisestä Helsinki on saanut kansainvälistäkin kiitosta.
- Osallistuva budjetointi on lisännyt kaupunkilaisten kiinnostusta osallistua ja vaikuttaa kaupungin asioihin ja äänestysprosentti on ollut kansainvälisesti verraten korkeaa tasoa.
Kehityskohteet:
- Vahvistetaan osallisuutta ja vuorovaikutteisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa edistämällä avointa toimintakulttuuria ja vuorovaikutteisia toimintatapoja sekä hyödyntämällä asukkailta ja yrityksiltä saatua palautetta.
- Kehitetään monikanavaisia osallistumisen mahdollisuuksia yhdistellen digitaalisia ja kasvokkain tapahtuvia osallistumisen tapoja.
- Vahvistetaan kaupunkilaisten yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja kaikkien väestöryhmien osallistumista kaupungin kehittämiseen.
- Edistetään viestinnän ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien monikanavaisuutta, monimuotoisuutta ja monikielisyyttä huomioiden myös asuinalueiden väliset erot.
- Kehitetään kaupungin tilojen asukas- ja yhteiskäyttöä vastaamaan paremmin kaupunkilaisten tarvetta.
