Turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat päivittäin läsnä kaikkien kaupunkilaisten elämässä asuinalueesta, iästä ja taustasta riippumatta. Turvallisuuden vahvistaminen on kaupungille tärkeä tavoite ja sen kehittämiseksi tarvitaan laajaa tietopohjaa. Kaupungissa helsinkiläisten turvallisuuskokemuksia pyritäänkin tarkastelemaan monin eri tavoin: kyselyin, tutkimuksin, havainto- ja kokemustiedon perusteella sekä esimerkiksi aikuisten, lasten ja nuorten kanssa käytävien turvallisuuskeskustelujen avulla.
Erityisesti lasten ja nuorten turvallisuus on nostettu keskiöön kaupungin toiminnan suunnittelussa. Kaupunkitietopalveluissa on kehitetty työkalua, jonka avulla kootaan laadullista ja määrällistä tietopohjaa eri alueilla lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta. Alueellinen tietomalli mahdollistaa lasten ja nuorten turvallisuuden tilannekuvan päivittämisen ja analysoinnin sekä turvallisuuden vahvistamiseen liittyvien toimenpiteiden kehittämisen.
Suoraan lapsilta ja nuorilta kerättävä kokemustieto ja toimenpide-ehdotukset ovat erityisen arvokkaita, sillä lapset ja nuoret liikkuvat ketterästi kaupunkitilassa ja tekevät ensikäden havaintoja turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja kehittämiskohteista. Heidän kokemuksissaan pelottavina paikkoina korostuvat erityisesti juna-asemat, ostoskeskusten läheiset alueet, sekä pimeät, huonosti valaistut paikat, kuten alikulkutunnelit. Myös (leikki)puistot, joiden lähellä ei ole asutusta eli sosiaalista kontrollia, saatetaan kokea iltaisin turvattomina paikkoina, varsinkin jos niissä kokoontuu pelottavina koettuja porukoita. Erityisen paljon lapset ja nuoret nostavat esiin huolta päihtyneiden ihmisten kohtaamisesta vapaa-ajalla ja koulureittien varrella. Päihteiden ongelmakäyttö julkisilla paikoilla huolestuttaa myös kaupungin aikuisväestöä. Lisäksi kouluissa, oppilaitoksissa, vapaa-ajalla ja verkossa tapahtuvat kiusaaminen, häirintä ja väkivalta vaikuttavat heikentävästi kaupunkilaisten turvallisuuteen ja alleviivaavat poikkihallinnollisen kehittämistyön tarpeellisuutta.
Kaupungissa on tehty paljon kehittämistyötä ja hankkeita, joiden myötä alueilla koettua turvallisuutta on pyritty kasvattamaan. Valaistusta ja viihtyisyyttä on lisätty ja turvallisia kulkureittejä kehitetty. Kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä on kehitetty henkilöstön osaamista kiusaamisen, häirinnän, nuorisorikollisuuden, jengiytymisen, radikalisoitumisen ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, ja alkaneisiin negatiivisiin kehityskulkuihin puuttumiseksi.
Ennaltaehkäisyssä korostuu erityisesti vuorovaikutustaitojen, yhteisöllisyyden ja turvallisempien tilojen merkitys – lasten ja nuorten yhteisöön kiinnittymisen tukeminen on keskeistä. Helsinkiläisissä kouluissa ja oppilaitoksissa työskenteleekin entistä suurempi joukko kasvatuksen ammattilaisia, joilla ei ole opetus- tai arviointivelvollisuutta, vaan joiden työnkuvassa korostuu myönteinen kohtaaminen ja läsnäolo. Ongelmiin pyritään puuttumaan varhain ja moniammatillisesti yhdessä huoltajien kanssa. Tarvittaessa kumppaniksi otetaan mukaan sovittelun ammattilaisia tai poliisi. Tähän liittyen vuonna 2024 uudistettiin Helsingin kaupungin ja Helsingin poliisilaitoksen välinen Ankkuri-yhteistyösopimus. Ankkuritoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) hyvinvoinnin edistämiseen sekä rikosten ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnon kanssa tiivistä yhteistyötä. Vuoden 2024 aikana on muun muassa tuotettu monenlaista koulutusmateriaalia toimipisteisiin turvallisuusosaamisen vahvistamiseksi ja viranomaisprosessien ja vastuiden selkeyttämiseksi sekä järjestetty henkilöstölle muuta koulutusta turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Stadin ammattiopiston neljässä toimipaikassa on toteutettu erillisellä jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemisen hankerahalla liikuntacoach-nuorisotyöntekijä-työparityöskentelyä, jonka avulla on pystytty vahvistamaan opiskeluun kiinnittymistä, lisäämään opiskelijoiden liikkumista, tukemaan tunne- ja vuorovaikutusosaamista sekä yhteisöllisyyttä, ja vähentämään konflikteja sekä turvallisuuspoikkeamia.
Kannelmäessä Bloomberg–Harvard-kehittämistyössä etsittiin ratkaisuja lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksen paranemiseen laajassa yhteistyössä eri alojen ammattilaisten, paikallisten toimijoiden ja poliisin kesken. Kokemusten mukaan alueen ammattilaisten ymmärrys ratkaistavista asioista lisääntyi. Kannelmäessä saatuja oppeja ennaltaehkäisevästä työstä ja toimintamalleista voidaan hyödyntää myös muilla kaupunkiuudistusalueilla.
Ennaltaehkäisyyn panostamisen lisäksi on tärkeää, että esiin nousseisiin ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa ja oikealla tavalla. Haastavia tilanteita varten kaupungille on laadittu kaupunkitasoinen vihapuheeseen puuttumisen malli sekä toimintaohjeet radikalisoitumiseen liittyviin huolitilanteisiin. Lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa on otettu käyttöön kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puuttumisen toimintamalli sekä ohjeistus tilanteisiin, joissa oppijan poissaolot lisääntyvät. Helsingissä jo pitkään toteutettua Toivo-toimintamallia vakavia ja toistuvia rikoksia tekevien alaikäisten lasten ja nuorten tukemiseen päästään jatkokehittämään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla oikeusministeriön myöntämän rahoituksen myötä. Lisäksi Helsinkiin perustettiin poikkihallinnollinen Nuoret-yhteistyöryhmä, jonka fokuksessa ovat Helsingissä asuvat, rikoksia tekevät ja häiriökäyttäytymisellä oireilevat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Yhteistyöryhmä pyrkii hyödyntämään tutkimustietoa ja operatiivista analyysia kohderyhmään liittyvän toiminnan suuntaamiseksi, arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi.
Eri ihmisryhmille ja asuinalueille paikantuvat hyvinvointierot eli segregaatio linkittyy turvallisuuteen. Turvallisuusongelmat eivät jakaudu tasaisesti väestön keskuudessa. Keväällä 2024 toteutetun Helsinki-barometrin mukaan turvallisuuskokemukset ovat heikentyneet eniten sosioekonomisesti heikommilla alueilla, niin miehillä kuin naisilla. Heikoimman alueryhmän alueilla ainoastaan 39 prosenttia naisista koki olonsa turvalliseksi kulkiessaan asuinalueellaan yksin viikonloppuiltana. Yleisemmin kaupunkitasolla asuinalueensa koki turvalliseksi 72 prosenttia kaikista vastaajista. Osuus on pienentynyt jokaisella kyselykierroksella kevään 2022 jälkeen. Vielä keväällä 2022 85 prosenttia helsinkiläisistä koki asuinalueensa turvalliseksi. Ero johtuu ennen kaikkea miesten kokeman turvallisuuden selvästä heikkenemisestä.
Myös vakaviin rikoksiin syyllistyminen ja niiden uhriksi joutuminen kytkeytyvät sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja syrjään jäämiseen. Rikollisilla ja uhreilla on usein alhainen koulutustaso, taloudellisia vaikeuksia ja heikot yhteydet työ- tai opiskeluelämään. Taustalla on tyypillisesti myös muita tekijöitä, kuten impulsiivisuutta, oppimisvaikeuksia tai päihderiippuvuutta, jotka lisäävät syrjäänjäämis- ja rikosriskiä. Myös vanhemmuuteen liittyvät haasteet korostuvat negatiivisten kehityskulkujen taustalla. Kaupungin strategiakauden loppupuolella edistetäänkin erityisesti segregaation ehkäisemistä erilaisin konkreettisin toimenpitein, joita on suunniteltu kaupunkitasoisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä muun muassa vuoden 2025 toimintasuunnitelmia varten.
Turvallisuusnäkökulma ulottuu yksityisistä ja julkisista tiloista myös työpaikoille. Organisaatioturvallisuus on noussut keskeiseen asemaan kaupunkiturvallisuuden kehittämisessä. Kaupungin työntekijät kokevat aikaisempaa enemmän väkivaltaa, uhkailua ja suoranaista kiusaamista. On tärkeää parantaa niitä menetelmiä, joilla henkilönkuntaa tuetaan haastavissa tilanteissa. Kaupungilla on muun muassa käytössä Hetipurku-menetelmä äkillisen ja mieltä järkyttäneen tilanteen jälkeen. Hetipurku on tieteellisesti tutkittu keskustelumalli, joka ohjaa purkamaan yllättävää tilannetta ja siihen liittyviä ajatuksia menetelmään koulutetun kollegan kanssa. Organisaatioturvallisuudella turvataan paitsi henkilöstöä, myös tietoja, materiaaleja, teknistä infrastuktuuria sekä ympäristöä. Turvallisuus on avainasemassa myös kaupungin hallinnoimissa suurtapahtumissa. Kaupungin tapahtumien henkilökuntaa koulutetaan tapahtumakohtaisesti toimimaan syrjimättömästi ja sitoutumaan tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin.
Turvallisuusilmiöt muuttuvat ja elävät ajassa, ja kaupungin toimintaa täytyy jatkuvasti kehittää. Turvallisuusnäkökulman huomioiminen on keskeinen muun muassa palveluiden saatavuuden, riittävyyden ja sijainnin strategisemmassa suunnittelussa. Yhteiskunnallisten normaaliolojen aikana tehtävän, jatkuvan turvallisuustyön lisäksi Helsingin kaupunki on varautunut erilaisiin normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Näitä varten kaupungin varautumista on kehitetty edelleen vuonna 2024, sisältäen muun muassa valmiussuunnitelmien päivittämistä ja uudistamista, harjoituksia ja kouluttamista. Helsingin kaupunki on myös budjetoinut mittavia investointeja muun muassa Helsingin kaupungin omistamien väestönsuojien perusparannuksiin.
Ajankohtaisen tilannekuvan laatimiseksi kaupunki toteutti laajan turvallisuuskyselyn syksyn 2024 aikana. Joka kolmas vuosi tehtävä kysely lähetettiin tällä kertaa 12 000:lle 15–79-vuotiaalle kaupunkilaiselle. Kyselyyn voi ensimmäistä kertaa vastata seitsemällä eri kielellä. Tutkimuksella kartoitetaan helsinkiläisten turvallisuudentunnetta, kokemuksia liittyen rikoksiin ja onnettomuuksiin sekä luottamusta poliisin ja pelastuslaitoksen toimintaan. Tulosten perusteella kehitetään kaupungin toimintaa. Otoskoon ja kielivalikoiman laajentamisella toivotaan saatavan tarkempaa tietoa turvallisuuskokemuksista paitsi alueittain, myös kieliryhmittäin tarkasteltuna.
Kaupunkikonsernin merkittävät riskit
Kaupunkikonsernin merkittävillä riskeillä tarkoitetaan sellaisia strategian ja talouden riskejä sekä toiminnallisia ja ulkoisia riskejä, jotka uhkaavat kaupunkikonsernin tavoitteita tai ovat toteutuessaan muuten hyvin laajoja vaikutuksiltaan.
Kaupunkikonsernin merkittäviä riskejä arvioidaan omana erillisenä prosessinaan valtuustokausittain. Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinaatioryhmän yksi perustehtävä on avustaa kaupunkikonsernin johtoa kokoamalla ja arvioimalla kaupunkikonsernin merkittävimpiä riskejä sekä niiden hallintakeinoja. Vuonna 2024 on käynnistynyt kaupunkikonsernin merkittävien riskien tunnistamiseen ja arviointiin liittyvä kehitystyö.
Helsingin kaupunkikonsernin riskit ja SDG-tavoitteet
Lähisuhdeväkivalta
Väestötutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista 44 prosenttia on kokenut parisuhdeväkivaltaa ja 65 prosenttia lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa. Naisista 48 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia oli kokenut parisuhdeväkivaltaa. THL:n Kouluterveyskyselystä vuodelta 2023 käy ilmi, että noin yksi viidestä neljäs- ja viidesluokkalaisesta helsinkiläisestä pojasta on kokenut fyysistä väkivaltaa edellisen vuoden aikana. Lähes puolet helsinkiläisistä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä on kokenut henkistä väkivaltaa heistä huolta pitävien aikuisten taholta.
Pieni osa väkivallasta päätyy rikostilastoihin, ja vain osa hakee apua väkivaltaan. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoista käy ilmi, että Helsingissä viranomaisten tietoon tulleita yli 18-vuotiaita pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja on tilastoitu 1 214 vuonna 2023. Miehiä tilastoitiin 9 prosenttia enemmän ja naisia 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Uhreista naisia oli 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia. 0–17-vuotiaita uhreja tilastoitiin 334. Tämä oli 28 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tyttöjä ja poikia tilastoitiin saman verran. Vuonna 2023 Helsingissä toimivissa turvakodeissa autettiin 1 511 asiakasta.
Helsingin kaupungilla toimii lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, jonka tehtävä on edistää lähisuhdeväkivallan vastaisia toimia. Työryhmään kuuluu kaupungin toimijoiden lisäksi lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneita järjestöjä ja viranomaisia. Työryhmä valmistelee vuosittain viestintäkampanjoita kuntalaisille ja koulutuksia ammattilaisille. Helsingin kaupungilla toimii lisäksi lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori, jonka johdolla kaupungille on laadittu kansliapäällikön hyväksymä Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma 2024–2025. Ohjelmassa kuvataan väkivallan ilmiötä, tilannekuvaa Helsingissä ja miten kaupunki paremmin vastaa kansallisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Ohjelmaan on kirjattu useita toimenpiteitä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.
Yhtenä toimenpiteenä Helsinki on käynnistänyt lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilöverkoston, jossa kunnan ja järjestön yhteistyöllä koulutetaan avainhenkilöitä tunnistamaan väkivaltaa ja auttamaan lähisuhdeväkivallan osapuolia. Avainhenkilöistä koostuvaa verkostoa ylläpidetään työryhmän ja koordinaattorin toimesta. Lähisuhdeväkivaltakoordinaattorin roolin projektimaisuus estää pitkäjänteistä kehittämistyötä.
Onnistumiset:
- Alueellista yhteisyötä eri toimijoiden välillä on kehitetty osana Bloomberg–Harvard-kehittämistyötä.
- Lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntämiseen on löydetty parempia tapoja.
- Toisen asteen jengiytymisen ja rikollisuuden vähentämisen hankkeessa toteutetun liikuntacoach-nuorisotyöntekijä-työparityöskentelyn avulla on parannettu oppilaitosturvallisuutta, lisätty opiskelijoiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä vähennetty konfliktitilanteita ja oppilaitosten turvallisuuspoikkeamia. Tietyissä toimipaikoissa on ollut erityinen painopiste oppivelvollisuusikäisissä ja syrjäytymisvaarassa olevissa tai vähemmistöön kuuluvissa nuorissa, samoin nuorissa, joilla on riski väkivaltaiseen tai rikolliseen käytökseen. Opiskelijoita on saatu kiinnitetyksi paremmin opiskeluun, samoin vähennettyä yksinäisyyttä sekä eriarvoisuuden kokemusta ja alueellisen eriytymisen vaikutusta.
Kehityskohteet:
- Segregaatioon liittyvät turvallisuusongelmat ovat kasvussa kaupungin monista toimista huolimatta.
- Lasten ja nuorten kokema lähisuhdeväkivalta on kasvanut. Liian moni helsinkiläinen kokee lähisuhdeväkivaltaa tai muuta fyysistä ja henkistä väkivaltaa.
- Kaupungin työntekijöiden kohtaamat väkivaltatilanteet työtehtävissä ovat kasvussa.