Siirry suoraan sisältöön

”Kaikille laillista työtä” – Keskustelufoorumi summasi työolojen laatua Helsingissä ja maailmalla

03.06.2022

Kuinka hyvin Helsinki on sitoutunut toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita? Tiistain keskustelufoorumissa kaupungintalolla käsittelyyn nostettiin niistä yksi, ihmisarvoinen työ ja talouskasvu.

Seitsemän vuotta sitten lähes 200 maata sopi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joita on kaikkiaan 17.

Helsinki allekirjoitti vapaaehtoisen sitoutumisensa tavoitteisiin ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa ja toisena koko maailmassa.

Kaupungin ja YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimusinstituutin (UNU-WIDER) yhdessä järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin Helsingin tilanteen lisäksi laajemmin työoloista eri puolilla maailmaa.

Media löytänyt epäkohtia myös Suomesta


Apulaisprofessori Martha
Chen kiitti Helsinkiä ja pormestari Juhana Vartiaista tilaisuudesta päästä
puhumaan reiluista työoloista ja epävirallisesta työnteosta.

Teemaa ja erityisesti epävirallista työtä pohtivat tiistain tapahtumassa ja sen paneelikeskustelussa Harvard Kennedy Schoolin apulaisprofessori Martha Chen, Kalliolan Setlementin yhteisökoordinaattori Mohamed Ghonam, London School of Economicsin emeritusprofessori
Jo Beall sekä pormestari Juhana Vartiainen.

Suomalaisten työnteon olosuhteet kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Työlainsäädäntö ja esimerkiksi turvallisuuslaki edellyttävät, että työnantaja huolehtii työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä.

Vartiainen kuitenkin huomauttaa, että jonkin verran tietoa ja signaaleja myös toisenlaisista työoloista on olemassa. Tuolloin töitä tehdään kehnoissa työoloissa pimeästi ilman sopimuksia ja veronpidätyksiä.

– Kyse ei ole suurista ihmisryhmistä, mutta on selvää, että hyväksikäyttöä esiintyy täälläkin. Kattava seuranta puuttuu, mutta esimerkiksi toimittajat ovat tehneet hienoa työtä paljastaessaan epäkohtia.

Hän mainitsee, että työmarkkinoiden haavoittuvimpia ryhmiä ovat paperittomat, siis he, joilla ei ole laillista perustetta Suomessa oloon.

– He pelkäävät palautusta kotimaahansa ja ovat pakotettuja tekemään töitä jopa orjamaisissa oloissa esimerkiksi ravintoloiden keittiöissä. Ongelma ei ole kovin laaja mutta jo näkyvissä.

Osa taas työllistää itse itsensä ja tekee pitkää päivää, vaikka etenkin nuoret voisivat todellisuudessa haluta opiskella.

Harvard Kennedy Schoolin Chen kertoo kansainvälisten tilastojen osoittavan, että 45 prosenttia työvoimasta on itsensä työllistäjiä.

– Meidän tulisi kiinnittää runsaasti huomiota siihen, millaisilla markkinoilla itsensä työllistäjät toimivat ja millaisiksi ne kehittyvät. On myös opittava ymmärtämään, miten monet asiat vaikuttavat itsensä työllistäjien asemaan, Chen sanoo.

Yhdeksi puheenaiheeksi on noussut myös työntekijöiden asema alustataloudessa ja kyselty, ovatko vaikkapa ruokalähettien oikeudet kunnossa ja työnteon käytännöt reiluja.

Kotoutumisella iso rooli

Kaupungeilla tulisi olla valmiina työkaluja, joilla työnteon epäkohtiin olisi mahdollista puuttua.

– Tosin huomioon on otettava myös realismi, sillä kansallinen lainsäädäntö sääntelee työntekoa. Emme kuitenkaan kaupunkeina voi nostaa käsiä pystyyn vaan voimme tehdä paljon, Vartiainen sanoo.

Helsingissä ollaan vauhdissa. Kaupungin työllisyyspalveluista saa monipuolisesti tietoa suomalaisesta työelämästä, myös työntekijöiden oikeuksista. Kaupunki on myös laatinut omat ohjeensa työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

Reiluja työoloja edistää myös maahan muuttavien onnistunut kotoutuminen.

– Helsinkiin muuttaneilla on oikeus sosiaalipalveluihin, terveydenhoitoon sekä koulunkäyntiin.

Chen huomauttaa, että pääsy julkisiin palveluihin on todella toivottavaa muuallakin. Kaupungistuminen etenee vauhdilla, jolloin kaupunkien rooli ihmisten oikeuksista huolehtivana toimijana kasvaa entisestään.

Helsingissä apuna on myös aktiivinen ja laaja kolmas sektori. Esimerkiksi Kalliolan Setlementin perusajatus on tukea ja auttaa ihmisiä eri elinkaaren vaiheissa.

Kalliolan Setlementin Ghonamilla oli vankkaa kokemusta tästä jo aiemmassa kotimaassaan Egyptissä, jossa hän vapaaehtoisena sosiaalityöntekijänä auttoi ihmisiä toimeentulon hankkimisessa. Joillekin asiakkaille elinkeino syntyi oman lehmän, toisille ompelukoneen ansiosta.

Bisnestä epävirallisesta työstä


Denise Wall taustoitti
tapahtuman alussa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Chen ja Beall kertovat esimerkkejä epävirallisesta työnteosta, josta on tullut tai tulossa yhä merkittävämpi osa markkinoita.

Intialaiset katumyyjät ovat tehneet kaupunkikeskustan aukiosta itselleen markkinapaikan, jonka toimintaa he suunnittelevat yhdessä. Viranomaiset ovat lopulta hyväksyneet heidän bisneksensä, vaikka olivat aiemmin häätäneet heidät kaupungin ulkopuolelle.

Kolumbiassa 1 200 roskien kerääjälle 32 kaupungissa maksetaan sovitusti heidän työstään. Roskien seassa on kierrätettävää materiaalia.

Roskien kerääjät voivat olla työvoiman alhaisimpana pidettyjä ihmisiä, mutta tätäkään ei sovi yleistää. Tutkijoiden haastatteluissa on selvinnyt, että osa heistä on perustanut omia yrityksiä ja tulee toimeen hyvin.

Lapsityövoima kehittyvissä maissa on vaikea kysymys. On vanhempia, jotka ehdottomasti haluavat pitää lapsensa poissa työnteossa. Toisaalta on vanhempia, jotka haluavat lapsensa koulun jälkeen työpaikalleen vaikka auttamaan työnteossa. Silloin he pysyvät pois kaduilta ja niiden jengien vaikutuspiiristä.

Tukea myös yrittäjille

Vartiainen kertoo olevansa optimistinen digitalisuuden tuomasta tuesta. Esimerkiksi yrityksen perustaminen tulee saada helpommaksi. Nykyisellään se vaatii lukuisten eri asioiden ja säännösten selvittämistä.

– Yritämme kaupunkina parhaamme ja neuvomme sekä työstämme yrittäjille digitaalisia alustoja. Ihanteellisessa maailmassa oman yrityksen voisi perustaa puolessa tunnissa. Siihen on vielä matkaa.

Lisäksi yksi mahdollisuus muualta muuttavien tilanteen parantamiseksi olisi taata heille oikeus työhön. Nykyisellään maassaolo perustuu työsopimukseen ja palkkaan.

– Oli kyseessä palkkatyö, itsensä työllistäminen tai laajempi yrittäjyys, haluamme kaikille laillista työtä, sellaista, josta sen tekijä voi olla ylpeä.

Kaupungintalolla pidetyn tilaisuuden toteuttivat UNU-WIDER ja Helsingin kaupunki yhteistyönä ja pormestarin isännöimänä.

Tiistain tapahtuma ei jää yksittäiseksi, sillä keskustelufoorumisarja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista jatkuu syksyllä.

Tapahtuman tallenteen voi katsoa Helsinkikanava.fi-osoitteessa. Tapahtuma on englanninkielinen ja tekstitetty englanniksi.