Kaupungeissa tehdään kestävä tulevaisuus. Helsinki haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunki nyt ja vastedes, ja on vahvasti sitoutunut kestävyyteen – sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen.
Jokaisen näiden osalta haluamme osoittaa konkreettisilla toimilla tahtomme ja pyrkimyksemme parempaan.
Lähes kahdeksan vuotta sitten 193 YK:n yleiskokouksen maata äänesti kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden hyväksymisestä. Yhteissitoumuksen tarkoituksena on ollut varmistaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.
Raportointi maakohtaisesta edistymisestä määritettiin pääasialliseksi tavaksi seurata maailmanlaajuista kehitystä ja menestystä. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että kansallisen tason toimintamahdollisuudet tavoitteiden saavuttamisessa ovat rajalliset. Verotuksen ja sääntelyn kaltaiset kysymykset ovat tietysti kriittisiä, mutta suurin osa Agenda 2030 -tavoitteista edellyttää nimenomaan vahvaa paikallista toimeenpanoa, eikä halutunlaista vaikuttavuutta saada aikaan ilman sitä.
Vuonna 2018 Helsingistä tuli toinen kaupunki maailmassa ja ensimmäinen kaupunki Euroopassa, joka sitoutui paikallistasolla arvioimaan ja raportoimaan edistymisestään kestävän kehityksen tavoitteissa.
Nyt yhteisessä rintamassamme on jo paljon kaupunkeja ympäri maailmaa.
Helsingillä on pitkät perinteet kestävästä kehityksestä ja hyvistä toimenpiteistä. Monet pitkän aikavälin ratkaisut on jo integroitu osaksi peruspalveluitamme. Helsinki teki ensimmäisen kestävän kehityksen paikallisen toimenpideohjelmansa jo 20 vuotta sitten. Tästä voimme olla ylpeitä.
Tämä on Helsingille jo kolmas raportti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta. Arvio on tietysti vain työkalu, väline, jolla seuraamme ja analysoimme kehittymistämme suhteessa globaaleihin tavoitteisiin ja suhteessa omaan strategiaamme. Arvion avulla pyrimme kehittämään Helsingin kestävän kehityksen mittareita ja tiedolla johtamista. Samalla raportti antaa mahdollisuuden arvioida toimiemme vaikuttavuutta ja tunnistaa mahdollisia ristikkäisiä tavoitteita.
Maailma on näyttäytynyt viime vuosina poikkeuksellisen epävakaana. Ensin koko maailmaa haastoi ennen näkemättömällä tavalla koronapandemia ja heti sen jälkeen Euroopassa Ukrainassa on käyty Venäjän toimesta julmaa sotaa. Ukrainan sodan johdosta koko eurooppalainen demokratia on uhattuna. Meidän tehtävämme on tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia ja samalla puolustaa länsimaista demokratiaa.
Nämäkin tapahtumat osoittavat, että toimintaympäristössämme voi tapahtua yllättäviä ja ennakoimattomia muutoksia. Tästä huolimatta ja oikeastaan nimenomaan juuri siksi meidän tulee määrätietoisesti jatkaa kestävän kehityksen toimenpiteiden toteuttamista ja läpivientiä. Suunnan on oltava selvä, vaikka kaikkea emme voi ennakoida.
Konkreettiset teot näyttävät kuitenkin esimerkkiä. Helsingissä olemme tänä keväänä sulkeneet suuren kivihiilivoimalaitoksen. Se, että pystymme määrätietoisesti tällaisessakin maailmantilanteessa etenemään merkittävän hiilivoimalan sulkemisen kanssa, on vahva osoitus tahdostamme. Tämä on vain yksi esimerkki, mutta kuvastaa nähdäkseni hyvin sitä mittakaavaa, jota tavoittelemme. Kaupungin kokonaispäästöt vähenevät päätöksen myötä noin 20 prosenttia. Kaupungit voivat myös tällä tavalla johtaa maailmanlaajuista siirtymää kohti puhdasta energiaa ja vähentää riippuvuutta fossiilisista energialähteistä.
Helsinki on kiristänyt tällä strategiakaudella hiilineutraaliustavoitettaan viidellä vuodella ja siten asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tiedämme tavoitteen olevan kunnianhimoinen, mutta se on saavutettavissa, mikäli uskallamme rohkeasti tehdä vahvoja ja vaikuttavia paikallistason toimia.
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on aikamme kriittisin kysymys. Kestävillä kaupungeilla ja yhteisöillä on keskeinen rooli rauhan, vaurauden ja vakauden edistämisessä paikallisella tasolla.
Ilmastokriisin torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on pystyttävä toimimaan nopeasti ja vaikuttavasti. Kestävään tulevaisuuteen kytkeytyy olennaisella tavalla myös hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen. Ennen kaikkea meidän on vaalittava lastemme ja nuortemme sekä koko yhteiskunnan hyvinvointia konkreettisilla toimilla, jotka antavat toivoa tulevaisuudesta.
Erityistä huolta ovat viime vuosina aiheuttaneet väestöryhmien väliset hyvinvointierot sekä lasten ja nuorten mielen hyvinvointi. Siksi huomiota on kiinnitettävä alueellisen eriytymisen torjuntaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Tärkeää on, että kaupungit ympäri maailmaa pystyvät onnistuneesti toteuttamaan kestäviä ratkaisuja. Helsinki haluaa olla suunnannäyttäjä ja edelläkävijä.
Tämän kolmannen arvion yhdeksi pääteemaksi on nostettu perustellusti kulttuurinen kestävyys. Kulttuurinen kestävyys on haluttu nostaa omaksi kokonaisuudekseen, sillä se tuntuu monesti unohtuvan kestävyydestä puhuttaessa. Helsingillä on kuitenkin pitkät perinteet kulttuurin tukemisessa ja kulttuuripalvelumme ovat kansainvälisesti vertailtuna huipputasoa.
Kulttuurisen kestävyyden ytimessä ovat luovuus, kulttuuriperintö, tieto ja monimuotoisuus. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen tulee edellyttämään myös kulttuurista muutosta monissa niissä ajattelu- ja toimintatavoissa, joihin olemme kasvaneet, jotka muovaavat elämämme ja joita välitämme nuoremmille sukupolville. Kulttuuri ja taide antavat meille työkaluja ja mahdollisuuksia käsitellä muutosta ja löytää luovia keinoja muutoksen tuomien haasteiden ratkaisuun.
Helsinki on nostanut myös kaupunkistrategiassaan kulttuurin yhdeksi painopisteistään. Toteamme osuvasti, että taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistajia. Helsinki haluaakin rakentaa kaupungin omaleimaisuutta, tehdä kaupungista houkuttelevamman matkailijoille, edistää kaupunkilaisten osallisuutta, kasvattaa kulttuurista ymmärrystä, vähentää segregaatiota ja edistää kaupunkilaisten sitoutumista Helsinkiin. Tässä arviossa Helsinki on nostanut keskiöön kolme kulttuurisen kestävyyden näkökantaa: kulttuuripalvelut, muotoilun ja kulttuuriperinnön.
Arvion johtopäätökset osoittavat, että Suomi ja Helsinki ovat monissa asioissa edelläkävijöitä kestävän kehityksen toimeenpanossa ja pärjäämme hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Samalla arvio kuitenkin osoittaa, että paljon työtä on vielä tehtävänä. On yhä selvempää, että meidän tulee yhä laajemmin yhteensovittaa ristikkäisiä tavoitteita ja tehdä toimia, jotta voimme saavuttaa hiilineutraaliustavoitteemme. Siitä olen kuitenkin iloinen, että suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi. Tällaisesta lähtökohdasta on hyvä jatkaa.
Olemme onnistuneet myös siinä, että kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu tärkeäksi painopisteeksi, kaupunkiuudistusmallin kautta on onnistuttu parantamaan asuinalueiden viihtyisyyttä ja mielenterveyteen liittyviä palveluketjuja ja koulutusta on kehitetty. Myös liikkumisen tukemiseen on panostettu.
Helsinki haluaa kannustaa kaupunkeja ympäri maailmaa tarttumaan vahvasti kestävän kehityksen työhön ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Kaupunkien tehtävä on kirittää valtiotasoa ja vaatia omalla esimerkillään kunnianhimoista ja periksiantamatonta otetta. Tulevat vuodet ja vuosikymmen tulevat ratkaisemaan sen suunnan, jonka ihmiskunta ottaa. Siksi meidän on toimittava nyt ja meidän on toimittava yhdessä. Uskon, että yhteinen tahtomme ohjaa myös yhteistyömme voimaa. Meillä on vielä paljon työtä edessämme, mutta onneksi suunta on oikea.
Juhana Vartiainen
Helsingin pormestari