Helsinkiläisoppijoiden vanhemmilta tuli paljon erinomaisia ideoita siihen, mitä kouluissa ja oppimisessa kannattaa kehittää ja mitä säilyttää.
– Lähtökohtamme on se, että jokainen koulu ja jokainen päiväkoti on hyvä Helsingissä, sanoi apulaispormestari Nasima Razmyar avatessaan tilaisuuden kaupungintalon tapahtumatorilla.
Vanhempainiltaan osallistui laajasti helsinkiläisoppijoiden huoltajia eri puolilta kaupunkia. Illan aikana huoltajat keskustelivat pienryhmissä siitä, mihin suuntaan heidän mielestään Helsingin varhaiskasvatusta, peruskouluja ja toista astetta kannattaisi viedä, mitä tulisi muuttaa ja mitä pitäisi säilyttää.
Tilaisuuden avasi apulaispormestari Nasima Razmyar.
– Vaikka meillä on haasteita, meillä on moni asia hyvin, painotti kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas, joka puhui huoltajille yhdessä ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan Niclas Grönholmin kanssa.
Kaiken keskiössä Helsingissä on kaupunkistrategiankin mukaan oppija ja hänen hyvinvointinsa. Järvenkallas korostikin, että oppiminen tuottaa hyvinvointia ja että hyvinvoiva lapsi ja nuori myös oppii asioita.
Vanhempainiltaan sai ottaa myös lapset mukaan. Pöydässä mukana varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi.
Vilkasta keskustelua kolmella kielellä
Huoltajien tehtävänä oli illan aikana miettiä asioita, joita he toivoisivat tulevaisuuden koululta. Tämän jälkeen he keskustelivat pitkään siitä, miten toivetila voidaan saavuttaa. Visiointityö on osa Koulutus 2030 -työskentelyä, jossa on jo aiemmin osallistettu laajasti peruskoululaisia, toisen asteen opiskelijoita sekä kasvatuksen ja koulutuksen henkilökuntaa.
Vilkasta keskustelua käytiin ryhmissä suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Tapahtuma oli täyteen varattu. Lopuksi ryhmien ajatukset koottiin yhteen ja jokainen ryhmä kertoi tärkeimmät havaintonsa.
Lopuksi ryhmien ydinajatukset esiteltiin muille.
”Koulun pitäisi olla yhteisöllinen paikka”
Huoltajien toiveissa opetuksessa panostettaisiin vuorovaikutustaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin. Tämä tulisi aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, englanninkielisestä huoltajien pöydästä todettiin.
– Koulun pitäisi olla yhteisöllinen paikka, jossa perheet voisivat tavata toisiaan. Tämä on tärkeää, jotta vieraskieliset vanhemmatkin pääsevät osaksi yhteisöä.
Vuorovaikutusasiantuntijat Anniina Riikonen ja Silja Lindblad vastasivat tilaisuuden järjestelyistä.
Vanhemmat halusivat mukaan myös koulujen projekteihin. Silloin he tulisivat tutuiksi lapsille ja lapset heille.
Huoltajat toivoivat myös perusasioita kuntoon eli kouluihin ja varhaiskasvatukseen riittävästi henkilökuntaa.
– Kun henkilökunta voi hyvin, silloin lapsetkin voivat hyvin, ruotsinkielisessä ryhmässä keskustellut huoltaja alleviivasi.
Huoltajat keräsivät yhdessä ajatuksiaan paperille.
Vanhemmat painottivat puheenvuoroissaan myös tilojen merkitystä oppimiselle. Kaikki oppimisympäristöt eivät välttämättä sovi jokaiselle. Huoltajat toivoivat myös, että opettajia kuunneltaisiin uudistuksissa, sillä nämä ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.
– Uudistusten olisi hyvä lähteä ruohonjuuritasolta, sillä silloin niihin on helpompi sitoutua, yksi vanhemmista tuumasi.
Ryhmäkoot puhututtivat myös, ja vanhemmat ajattelivat, että mitä nuorempi lapsi on, sitä pienemmässä ryhmässä hänen olisi hyvä saada oppia.
Elämäntaitoja, digitaitoja, empatiataitoja
Vanhempainillan aikana nousi monta kertaa esiin se, että Helsinki on hyvin monikulttuurinen kaupunki. Sen pitäisi vanhempien mielestä näkyä vahvuutena kouluissa. Opettajia kehotettiinkin ajattelemaan eri kulttuureista tulevia lapsia rikkautena ja sitä, että jokainen heistä voi omana itsenään tuoda ryhmään jotain uutta.
Opettaja Melvalan Enlund oli fasilitoimassa tilaisuutta ja kuulemassa huoltajien ideoita.
Huoltajat toivoivat, että lapset oppisivat toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, empatiataitoja, vahvaa lukutaitoa, elämäntaitoja sekä digitaitoja. Vanhemmat pohtivat myös sitä, millä keinoilla voisimme estää kiusaamista ja miten varoittaa nuoria erilaisista riskeistä kuten riippuvuuksista.
– Mielestäni on hyvä juttu, että saamme enemmän yhteistyötä kotien kanssa. Mitä enemmän tiedämme siitä, mitä vanhemmat ajattelevat ja toivovat, sen parempi, totesi Grundskolan Norsenin opettaja Melvalan Enlund, joka toimi vanhempainillassa yhtenä fasilitaattoreista.
Helsinkiläisvanhemmat ideoivat innokkaasti tilaisuudessa, joka oli täyteen varattu.
Opinpolku on jokaisella pitkä, ja huoltajat toivoivat, että nuorella olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus muuttaa suuntaansa ja mieltään, jos tehty valinta ei tunnukaan omalta. Lapsen ei pitäisi joutua päättämään liian varhain, mikä hänestä tulee isona.
Lisää keskustelutilaisuuksia tulossa
Huoltajien ideat kootaan myöhemmin yhteen ja niitä käytetään apuna tulevaisuuden kasvatuksen ja koulutuksen rakentamisessa. Tilaisuuden yhteenveto jaetaan myös kaikille osallistuneille.
Toimialajohtaja Satu Järvenkallas lupasi lisää yhteisiä vanhempainiltoja.
Helsinki järjestää tulevaisuudessa lisää vastaavia huoltajien ja muiden kaupunkilaisten kuulemistilaisuuksia – ensi kevääksi niitä on suunnitteilla kaupungin eri alueille.
– Tämä tilaisuus vasta aloitti kaupunkilaisten kuulemisen tulevaisuuden koulun visioimisessa. Haluamme tehdä tätä yhdessä saadaksemme parhaan mahdollisen lopputuloksen, tilaisuutta järjestämässä ollut vuorovaikutusasiantuntija Silja Lindblad korosti.
– Ajatuksenne ovat todella tärkeitä! Tämä oli kohokohta minun työviikossani, Järvenkallas totesi huoltajille tilaisuuden päätteeksi.
Teksti ja kuvat
Nina Dale