Palvelukeskus Helsingin koulu- ja oppilaitosravintoloissa vietetään 27.8. kouluruokapäivää, joka juhlistaa Helsingin jo 78-vuotiasta maksutonta kouluruokaa. Juhlapäivän kunniaksi oppilaille on lounaan yhteydessä tarjolla marjasalaattia. Vaikka maksuttomalla koululounaalla on kaupungissa pitkät perinteet, pidetään tuotekehityksessä huolta, etteivät ruokalistat jämähdä historiaan. Reseptiikkaa kehitetään jatkuvasti maailman trendejä ja oppilaiden makumieltymyksiä mukaillen.
–Kouluruoka ei ole enää aikoihin ollut tillilihaa tai vellejä, vaan esimerkiksi kiertävällä ruokalistallamme on nykyisin oppilaiden suosikkeja, kuten tortilloja kasvistäytteellä, kebab-kastiketta ja soija-bolognesepitsaakin. Kuuntelemme asiakkaiden palautteita ja mieltymyksiä herkällä korvalla ja muun muassa niiden perusteella, yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa teemme päätöksiä ruokalistalla kulloinkin vaihtuvista ruoista, kertoo ruokalistoja Palvelukeskus Helsingissä suunnitteleva Maarit Ojaluoma.
Kansalliset suositukset ja globaalit haasteet huomioon
Tänä syksynä Palvelukeskus Helsingin koulukohteissa maistellaan ensimmäistä kertaa Nyhtökaura-kasvispyttipannua, josta saatiin heti ensimmäisen tarjoamiskerran jälkeen positiivista palautetta. Ruokalistasuunnitteluun vaikuttavat paitsi oppilaiden ravitsemussuositukset, myös globaalit huolenaiheet, kuten ilmastonmuutos.
–Haluamme tarjota mahdollisimman monipuolisen kattauksen riittävän erityyppisiä ruokia. Koululounaan tehtävä on auttaa oppilaita jaksamaan päivän opinnot, mutta samalla meillä on tuhannen taalan paikka opastaa myös hyviin ruokatottumuksiin ja uusien makujen maisteluun, Ojaluoma pohtii.
Palvelukeskus Helsinki valmistaa kouluruokaa joka arkipäiviä noin 44 000 oppilaalle. Ruoka on liikenteen ja asumisen ohella yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista, ja siksi päästöjä pyritään vähentämään myös koulujen ruokalistoilta.
–Hiilineutraali Helsinki 2035 on meidän kaikkien yhteinen tavoite, joka näkyy myös koulujen ruokapalveluissa. Punaista lihaa sisältäviä aterioita korvataan asteittain ruokalistalta muun muassa siipikarjaa tai kalaa sisältävillä vaihtoehdoilla ja kasvisruoan osuutta on kasvatettu hiljalleen. Myös ruokahävikin vähentämiseen kiinnitetään entisestä enemmän huomiota, kertoo Ojaluoma.
Helsinki alkoi tarjoilla ensimmäisenä Suomessa kouluruokaa vuonna 1943. Alkuun koululounas koostui pitkälti puuroista ja velleistä. Tänä päivänä helsinkiläisen koululounaan muodostaa kaksi vapaassa otossa olevaa lämmintä pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka. Vähintään yhtenä päivänä viikossa on myös kasvisruokapäivä, jolloin tarjolla on kaksi kasvisvaihtoehtoa. Pääruuan lisäksi lounaalla on tarjolla joka päivä salaattia, raastetta tai tuoretta vihannesta tai hedelmää, ruokajuomaa, leipää ja levitettä.
Palvelukeskus Helsinki vastaa kouluruokailun toteuttamisesta noin 70 prosentissa Helsingin kouluja ja oppilaitoksia yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.