Kulttuuri

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää kulttuurista muutosta. Muutosta monissa niistä ajattelu- ja toimintatavoista, joihin olemme kasvaneet, jotka muovaavat elämämme ja joita välitämme nuoremmille sukupolville. Pystyäksemme rakentamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kaupunkia, meidän täytyy tunnistaa ja ymmärtää kulttuuriamme, eli toimintaamme määrittäviä uskomuksia, instituutioita ja moraalia nykyistä tietoisemmin. Helsingin kulttuurista kestävyyttä tarkastellaan tässä arviossa kaupungin tarjoamien kulttuuripalveluiden, kulttuuriperinnön ja muotoilun näkökulmasta. Valitut näkökulmat eivät ole tyhjentävä listaus Helsinkiin vaikuttavista kulttuurisen kestävyyden ilmiöistä ja toimista – valinnoista saa kuitenkin käsityksen siitä, miten ja missä Helsingissä työskennellään kulttuurisesti kestävämmän kaupungin eteen.

UNESCOn Hangzhoun kongressissa 2013 määriteltiin kulttuurisen kestävyyden ytimessä olevan luovuus, kulttuuriperintö, tieto ja monimuotoisuus: nämä arvot ovat jakamattomasti sidottu ihmiskunnan kehittymiseen ja vapauksiin. Tämän pohjalta Helsinki haluaa mahdollistaa asukkailleen mahdollisuuden ”elää elämää, jota ihmisillä on syytä pitää elämisen arvoisena”. Haluamme nostaa kulttuurisen kestävyyden uudeksi tarkastelu-ulottuvuudeksi tässä kestävän kehityksen raportissa.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää kulttuurista muutosta. Muutosta monissa niistä ajattelu- ja toimintatavoista, joihin olemme kasvaneet, jotka muovaavat elämämme ja joita välitämme nuoremmille sukupolville.  Pystyäksemme rakentamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kaupunkia, meidän täytyy tunnistaa ja ymmärtää kulttuuriamme, eli toimintaamme määrittäviä uskomuksia, instituutioita ja moraalia nykyistä tietoisemmin.

Ympäristön ja kulttuurin muutokset ja niiden vaikutukset tulevat kirkkaimmin näkyviksi taiteen ja tieteen keinoin. Taide antaa myös mahdollisuuden käsitellä muutosta kokonaisvaltaisesti ja löytää luovia keinoja sen tuomien haasteiden ratkaisuun. On tärkeää, että kaupunki tukee taiteen vapautta ja moniäänisyyttä ja on avoin sen kautta käytävälle keskustelulle. Taide ja kulttuuri ovat voimavara kaupungin kehittämisessä.

Rakennamme käsitystä itsestämme ja yhteisöstämme toisaalta henkisen eli aineettoman ja toisaalta aineellisen kulttuuriperinnön varaan. Kulttuuriperintö ja siihen kietoutuva rakennettu kulttuuriympäristö luovat perustan taiteelle ja kulttuurille. Nykyhetki on tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Helsingin kaupunki kasvaa, sen kulttuurinen moninaisuus lisääntyy ja samanaikaisesti ikärakenne on muuttunut siten, että ikääntyneiden suhteellinen osuus on kasvanut. Tarvitsemme kulttuurisesti yhä vastuullisempaa toimintaa, jotta voimme käsitellä muutoksia siten, että ne rikastuttavat kulttuuriamme ja vahvistavat luovuuttamme ja resilienssiämme sen sijaan, että ne aiheuttaisivat polarisoitumista ja konflikteja.

Moninaistuvassa toimintaympäristössä on hyvä muistaa, että yksilön selkeä tietoisuus omasta kulttuuri-identiteetistä kytkeytyy hyvään itsetuntoon ja tyytyväisyyden tunteeseen. Vahva etninen identiteetti ei merkitse vähemmistön edustajien sulkeutumista omaan piiriinsä, vaan sen on todettu korreloivan positiivisesti työllisyyden, koulutuksen ja maltillisten poliittisten näkemysten kanssa. Vahvan ja hyväksyvän kulttuuri-identiteetin rakentaminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Helsinki pyrkii edistämään vastuullista kulttuurikasvatusta ja mahdollistamaan kaikille helsinkiläisille yhteyden kulttuuriin ja taiteeseen.

Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus tuntea oma kulttuuritaustansa ja olla siitä ylpeä sekä harjoittaa omaa kulttuuriaan. Toteutuakseen käytännön tasolla tämä oikeus edellyttää tietoisuutta kulttuuriin liittyvistä tarpeista, kuten kielistä, perinteistä ja tavoista niin kasvatuksen ja koulutuksen, vapaa-ajan, kaupunkiympäristön kuin sosiaali- ja terveyssektorinkin toiminnassa.

Tässä raportissa tarkastelemme Helsingin kulttuurista kestävyyttä kaupungin tarjoamien kulttuuripalveluiden, kulttuuriperinnön ja muotoilun näkökulmasta. Valitut näkökulmat eivät ole tyhjentävä listaus Helsinkiin vaikuttavista kulttuurisen kestävyyden ilmiöistä ja toimista – valinnoista saa kuitenkin käsityksen siitä, miten ja missä Helsingissä työskennellään kulttuurisesti kestävämmän kaupungin eteen.