Lähiluonto ja monimuotoisuus | Kestävä Helsinki

Helsinki on vehreä ja merellinen kaupunki, jossa viheralueet kattavat yli kolmanneksen maapinta-alasta ja kaksi kolmasosaa koko kaupungin pinta-alasta on merta. Kansainvälisesti verrattuna viheralueiden määrä on hyvä, mutta viheralueet ovat kuitenkin katkonaisia leveiden liikenneväylien vuoksi. Helsingin monipuolinen luonto koostuu metsistä, niityistä, kallioista, kosteikoista, rannoista, saarista, puroista ja puistoista. Helsingissä puustoista pinta-alaa on noin 42 prosenttia ja metsiä noin 35 prosenttia. Helsingin kaupunkiluonto onkin monipuolinen, se vaihtelee lähes luonnontilaisesta ihmisen voimakkaasti muokkaamaan luontoon. Erityisesti metsissä ja rannoilla on vielä melko luonnontilaisia luontotyyppejä, esimerkiksi näyttäviä rantakallioita. Ihmisen vaikutus puolestaan on edistänyt lajistollista monimuotoisuutta puistoissa, pihoilla ja puutarhoissa, sekä niityillä, pelloilla ja katuviheralueilla.

Kaupunki kasvaa ja kehittyy nopeasti, mikä tuo mukanaan haasteita. Erityisesti rakentaminen ja ilmastonmuutos muodostavat suurimmat uhkatekijät luonnon monimuotoisuudelle. Onkin merkittävää, että kaupunginhallitus päätti keväällä 2024 Helsingin ympäristönsuojelun keskipitkän ja pitkän tähtäimen tavoitteista, jotka ovat kunnianhimoisia myös luonnon monimuotoisuuden suojelun suhteen: kaupungin tavoitteena on pysäyttää luontokato Helsingissä vuoteen 2030 mennessä.

Tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden suojelua on tiukasti suojeltujen alueiden perustaminen. Helsingin tavoitteena on, että vuonna 2040 kymmenesosa sekä kaupungin maa- että meripinta-alasta on suojeltu. Tätä kohden on edetty kaupunkistrategian mukaisesti, kun kaupunki on esittänyt viiden uuden luonnonsuojelualueen perustamista vuosittain. Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta vuoden 2023 lopulla oli 4,4 prosenttia ja vesipinta-alasta 1 prosentti. Suojeluperusteena on tyypillisimmin linnusto, metsä, suo, niitty, geologia tai uhanlaiset kasvit. Vuonna 2023 kaupunki aloitti järjestyksessään neljännen luonnonsuojelualueohjelman valmistelun. Ohjelma laaditaan vuosille 2025–2040. Luonnonsuojelualueohjelmassa määritellään luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueiksi perustettavat kohteet.

Helsingin luonnonsuojelualueet

Monimuotoisuuden edistäminen Helsingissä

Strategiakaudella toimeenpantu Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028 tavoittelee luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Vuoden 2023 lopussa ohjelman 92 toimenpiteestä 79 prosenttia eteni aikataulussa.

Vuonna 2024 Helsingin metsien hoidon suunnittelua ja hoitoa ohjaavat periaatteet päivitettiin. Metsien monimuotoisuutta edistetään jatkossakin suunnitelmallisesti, ja entistä suurempi osa metsäalueista jätetään vanhenemaan luonnollisesti. Metsien hoidossa varaudutaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kasvavaan asukasmäärään ja kaupungin tiivistyvään rakenteeseen. Seuraavaksi päivitetään niittyjen ja avointen alueiden hoitoa koskevat luonnonhoidon linjaukset sekä luonnonhoitoa koskevat työohjeet. Siniverkostoselvitys valmistui vuonna 2023 kartuttamaan kaupungin ekologisiin verkostoihin liittyvää tietovarantoa. Seuraavaksi on tekeillä ekologisten verkostojen yhteentarkastelu, jossa määritellään tarkemmin näiden verkostojen vahvistamisen vaikuttavuutta.

Luontoarvojen huomioon ottaminen sekä ekologisten ja virkistysverkostojen kehittäminen ovat osa maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelua. Vuonna 2023 kaupungin rakennusmääräyksiin sisällytettiin viherkerroin, jonka avulla pyritään varmistamaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla, ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia. Lisäkeinoina monimuotoisuuden lisäämiseen voidaan käyttää määräyksiä viherkatoista ja viherseinistä. Kaupunki julkaisi lisäksi Sallitusti villi -oppaan vuonna 2024. Oppaan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa ehkäisemään luontokatoa kaupungissa sekä auttaa vaalimaan ja rikastamaan luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Opas painottuu kaupunkivihreän suunnittelukohteisiin Helsingin yleisillä alueilla, mutta sitä voidaan soveltaa myös muissa kaupungeissa, kunnissa ja yksityisillä pihoilla.

Kymmeniä vähällä käytöllä olevia nurmikoita on muutettu niityiksi muuttamalla nurmien hoitotapoja. Lisäksi osallistavan budjetoinnin OmaStadi-hankkeissa on perustettu uusniittyjä muun muassa Töölönlahdenpuistoon, Savelanpuistoon, Kurranummeen, Alppikylänhuipun etelärinteelle ja Nummisuutarinpuistoon.

Kaupungin ensimmäisen luontopalvelujen kehittämissuunnitelman laatiminen on aloitettu ja työ valmistuu vuonna 2025. Suunnitelman avulla kehitetään virkistyskäyttöä niin, että kaikille kaupunkilaisille taataan tasapuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet ja estetään luonnon kuluminen herkimmillä alueilla.

Luontoseuranta

Kattavamman luontotiedon saamiseksi kaupunki toteuttaa vuonna 2022 valmistunutta luontoseurantasuunnitelmaa. Vuonna 2023 kartoitettiin Helsingin kääpälajistoa. Suomen noin 260 kääpälajista jopa 200 on tavattu Helsingistä, mikä kertoo Helsingin metsien poikkeuksellisen suuresta monimuotoisuudesta sekä luonnontilaisten ja luonnontilaistuvien metsien suuresta määrästä.

Myös nisäkässeuranta toteutettiin vuonna 2023. Kaupunki keräsi yleisöhavaintoja kuudesta nisäkäslajista. Havainnot ketuista, mäyristä, oravista, rotista, siileistä ja supikoirista osoittivat nisäkkäiden olevan runsaslukuisia Helsingissä. Kaupunkilaiset ilmoittivat nisäkäshavaintojaan aktiivisesti verkkopalvelun kautta.

Luontotiedon hallinta ja huomioiminen

Kaupunkiympäristön toimialalla on tunnistettu, että sekä luontoarvioiden teettämistä että niiden hyödyntämistä läpi koko toimintaketjun aina suunnittelusta urakoiden, hankkeiden ja kunnossapidon toteutukseen on kehitettävä. Toimialalla tehtiin vuoden 2024 aikana kattava jo teetettyjen luontoselvitysten inventointi: luontoselvitykset koottiin yhteisesti jaettuun hakemistoon ja luontotiedot vietiin paikkatietomuodossa eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Tulevien luontoselvitysten teettämisen ja niiden myötä syntyvien luontotietojen tallentamisen ja käyttämisen prosessi tarkistetaan siten, että selvitysten tuottamat luontotiedot ovat jatkossa maksimaalisesti hyödynnettävissä kaikessa toiminnassa.

Onnistumiset:

Kunnianhimoisen luontokadon pysäyttämisen tavoitteen asettaminen.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman määrätietoinen edistäminen.
Luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 toteuttaminen täysimääräisesti kaupungin omistamien alueiden osalta.
Viherkertoimen sisällyttäminen osaksi rakennusjärjestystä.
Ekologisten verkostojen perusteellinen selvitys ja paikkatietoon vienti. Tietojen pohjalta hankeohjelmien laatiminen ja verkoston vahvistaminen niin kaava- kuin puistosuunnitteluhankkeissa.
Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteiden toteutumisen seuranta.

Kehityskohteet:

Luontotiedon hallinta suunnitteluprosesseissa ja tiedon välittyminen koko toimijaketjussa aina tekijälle asti urakoissa ja hankkeissa.
Konkreettiset johtamisen työkalut kaupungin kasvun ja luontoarvojen säilyttämisen yhteensovittamiseen.
Luonnon monimuotoisuuden sekä viheralueiden laadun, määrän ja saavutettavuuden kehitystä kuvaavat mittarit ja indikaattorit.