Helsingin kaupunkistrategiassa Kasvun paikka 2021–2025 on kunnianhimoisia kestävyystavoitteita. Jo esipuheessa tuodaan esiin, että Helsingin kestävän kasvun tulisi olla sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa ja se luo sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia. Strategiakauden keskeisimpiä kestävyystavoitteita ovat olleet segregaation ehkäiseminen, kunnianhimoinen ilmastovastuu ja luonnonsuojelu, kaupungin viihtyisyyden ja elinvoiman kehittäminen sekä tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden parantaminen. Näiden strategisten kärkitavoitteiden etenemisen ja niissä onnistumisen tueksi on perustettu pormestarivetoisia strategisia ohjelmaryhmiä, joissa on muun muassa tiivistetty poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteiden edistämiseksi.
Alla olevassa taulukossa on esitetty strategian 13 painopisteen linkitys YK:n SDG-tavoitteisiin. Niin kuin kestävän kehityksen tavoitteilla, myös strategian tavoitteilla on keskenään ristiriitaisia vaikutuksia sekä ristiriitaisia vaikutuksia suhteessa kestävyystavoitteisiin. Esimerkiksi kaupungin voimakas kasvu ja rakentaminen lisäävät alueella syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä muita ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.
Strategian painopisteet ja SDG-taulukointi
Ristiriitojen ja reunaehtojen tunnistaminen
Helsingin kestävän kehityksen tavoitteiden tulkintaan haluttiin vuonna 2023 lisätä kantavaksi ajatus ekologisista reunaehdoista ja sosiaalisesta perustasta. Kasvun ja hyvinvoinnin pitäisi rakentua niin, että ekologinen kestävyys ei vaarannu eivätkä köyhemmät maat jää kehityksessä jälkeen. Silloin todettiin, että kyse on myös kestävyysmurroksesta eli kaupunkiorganisaation ajattelutapojen ja toimintakulttuurin muutoksesta, mikä vaatii pitkäjänteistä tekemistä, tavoitteita ja päätöksentekoa. Kahdessa vuodessa ei ole merkittävää muutosta tapahtunut, mutta signaaleja kestävyysmurroksen etenemisestä on nähtävissä esimerkiksi siinä, kuinka läpileikkaavasti kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi tehdään työtä, ja myös kestävän kehityksen sanoitusta käytetään enemmän. Globaaleja SDG-tavoitteita on pyritty avaamaan ja sanoittamaan Helsingin toiminnan näkökulmasta.
Helsinki on tällä strategiakaudella pureutunut enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden ristiriitoihin, niitä on paremmin tunnistettu ja nostettu osaksi strategisia teemoja, kuten kaupungin kasvun ja luontoarvojen yhteensovittaminen.
Helsinki myös osallistui kansalliseen haastekimpputyöhön teemassa kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu yhdessä muiden kaupunkien kanssa. Haastekimpputyön perusteella kestävyystavoitteiden riittävä huomioiminen kaupunkisuunnittelussa on vielä kovan työn takana. Suunnittelujärjestelmästämme ei vielä oteta irti sen koko “kestävyystehoa”, koska se perustuu erityisesti kasvun tavoitteluun ja huomio on paljon uudisrakentamisessa eikä olemassa olevassa rakenteessa ja tiloissa. Toisaalta lienee selvää, ettei kestävän kaupunkisuunnittelun yhtälöä ratkaista pelkästään järjestelmää justeeraamalla. Muutos lähtee järjestelmää käyttävistä ihmisistä, jotka nostavat esiin epäkohtia ja hakevat ratkaisuja niihin. Haastekimpputyö on osoittanut, että kaupungeista löytyy kunnianhimoisia ja näkemyksellisiä suunnittelijoita, jotka ovat valmiita niihin uudistuksiin, joita kaupunkirakentamisen planetaariset rajat edellyttävät.
Kestävyysjohtamisen kehittyminen strategiakaudella
Strategiakausi 2021–2025 on ensimmäinen kausi, jonka aikana kestävyysjohtamista on systemaattisesti kehitetty kaupunginkanslian strategiaosastolla. Tähän työhön on kuulunut kestävän kehityksen arvioinnin ja kaupunki- ja konsernitasoisen yhteistyön ja tuen lisäksi erilaisten prosessien, koulutusten ja osaamisen kehittämistä. Strategiakaudella on julkaistu henkilöstölle avoin kestävän kehityksen verkkokoulutus sekä järjestetty noin 25 erilaista koulutusta tai työpajaa. Lisäksi on kehitetty muun muassa kaupungin eettisten toimintaohjeiden kokonaisuutta, hankintojen sosiaalista vastuuta ja kaupunkikonsernin varautumista EU:n kestävyysraportointiin.
Kestävän kehityksen tavoitteet on kaupunkistrategian lisäksi huomioitu muuallakin kaupungin keskeisissä ohjelmissa, joiden kautta monia tavoitteita edistetään. Viimeisen kolmen vuoden aikana Helsingin kaupunki on tarkastellut strategisia ohjelmiaan ja talouden ja toiminnan suunnittelua myös kestävän kehityksen näkökulmasta SDG-analyysityökalun avulla. Analyysin avulla kaupungin ohjelmien tavoitteiden linkitys kaupunkistrategian kestävyystavoitteisiin avataan ja tunnistetaan ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden toteuttamisessa ohjelma on olennaisessa roolissa. SDG-analyysi on tehty kymmenelle keskeisimmälle ohjelmalle: muun muassa Helsingin hyvinvointisuunnitelmalle 2022–2025, elinkeinopoliittisille painopisteille, matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmalle 2022–2026 sekä Hiilineutraali Helsinki 2030 -päästövähennysohjelmalle.
Analyysityökalu on todettu hyödylliseksi tavaksi arvioida kokonaisvaltaisemmin ohjelmien laajempia vaikutuksia. Analyysityökalussa arvioidaan, onko ohjelmalla mahdollisesti suoria tai välillisiä positiivia tai negatiivisia vaikutuksia kuhunkin kestävän kehityksen tavoitteeseen. Analyysi havainnollistaa ja sanallistaa ohjelmien välillä ristiriitaisia vaikutuksia kaupunkilaisiin, luonnon monimuotoisuuteen tai Helsingin ilmastotavoitteisiin. On olennaista tehdä näkyviksi nämä ristiriidat, jotta niiden vaikutuksia voidaan minimoida ja hallita.
Ohjelmat ja SDG-tavoitteet
Kestävän kehityksen tavoitteet osana talouden ja toiminnan suunnittelua
Strategiakauden 2021–2025 aikana on kehitetty talouden ja toiminnan suunnittelun kytköstä kestävään kehitykseen. Vuonna 2022–2023 Helsinki osallistui kansalliseen kestävän kehityksen budjetointikehitystyöhön kuuden muun kunnan kanssa. Helsinki tarkasteli jo käytössä olevan ilmastobudjetoinnin lisäksi kestävän kehityksen budjetointia kokonaisuutena, erityisesti talousarviotavoitteiden asettamista sekä vaikuttavuus- ja kestävyysnäkökulmaa. Kehitystyössä tehtiin taustaselvitys toimialojen talousarviotavoitteiden suhteesta SDG-tavoitteisiin ja kaupunkistrategian keskeisiin kestävyystavoitteisiin vuosina 2022 ja 2023 sekä lisättiin talousarviotavoitteiden linkitys SDG-tavoitteisiin osaksi tavoitetaulukkoa. Järjestettiin viisiosainen vaikuttavuuskoulutus toimialojen talousarviotavoitteita tekeville asiantuntijoille, mikä kehitti tavoitteiden ja mittarien laatua ja vaikuttavuutta. Kaupunkiyhteisten tavoitteiden painopistettä laajennettiin sosiaalisen ja taloudellisen lisäksi myös ekologiseen kestävyyteen. Vaikuttavuuden ja kestävyystarkastelun kehitystyön on todettu vievän useita vuosia. Tulevaa kehittämistyötä tarvitaan vielä kaupunkiyhteisten tavoitteiden asettamiseksi, tavoitemittareiden ja strategiamittareiden kommunikointiin sekä vaikutusten arviointiin kestävän kehityksen näkökulmasta.
Alla olevissa kuvaajissa on esitetty vuoden 2024 ja 2025 talousarviotavoitteiden linkitystä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Nähdään, että toimialojen talousarviotavoitteissa painottuu sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.
Vuosien 2024 ja 2025 talousarviotavoitteiden edistämät SDG:t
Suomen kuusi suurinta kaupunkia kestävän kehityksen edelläkävijöinä
Suomi on kestävän kehityksen työssä edelläkävijä ja saanut siitä myös tunnustusta. Helsinki on tällä strategiakaudella osallistunut aktiivisesti kestävää kehitystä edistävään yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsinki on ollut aktiivisesti edistämässä vuonna 2021 käynnistettyä Suomen kuuden suurimman kaupungin strategisen SDG-johtamisen verkostohanketta, joka sai jatkoa vuonna 2023. Verkostossa on kehitetty käytännön työkaluja kaupunkien käyttöön sekä edistetty kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja jaettu parhaita käytäntöjä.
Helsinki on myös mukana monissa erilaisissa kansainvälisissä kestävää kehitystä edistävissä verkostoissa tai projekteissa, muun muassa Eurocities SDG Taskforce, UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli, Bloomberg-säätiön hankkeet ja ICLEI:n erilaiset työryhmät. Helsinki osallistuu aktiivisesti myös WHO:n Healthy cities -verkoston toimintaan.
Helsinki on tuonut SDG-työtä esiin myös koordinoimissaan verkostoissa ja yritys- ja kumppanuusyhteistyössä. Helsingissä on tehty paljon kestävän kehityksen yhteyskuntasitoumuksia. Suurin osa sitoumuksista on yksityishenkilöiden, yritysten ja erilaisten järjestöjen ja yhdistysten tekemiä.
Helsinki on viimeisen neljän vuoden aikana tehnyt aktiivista yhteistyötä YK-toimijoiden ja esimerkiksi New Yorkin ja Tokion kaupunkien kanssa ja osallistunut useamman kerran YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen osana Suomen delegaatiota. Helsingin SDG-työ on edesauttanut monien strategisten kansainvälisten kumppanuuksien syntyä ja syventymistä. Helsinki voi esimerkillään SDG-tavoitteiden edistämisestä ja raportoimisesta paikallisella tasolla edistää kestävää kehitystä globaalisti ja vaikuttaa laajemmin kuin pelkästään omien rajojensa sisällä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kaupungeissa eri puolilla maailmaa.
Toimialojen ja konsernien kestävyystyö
Keskushallinnosta johdettavan strategisen kestävyystyön lisäksi Helsingin toimialat ja konserniyhtiöt ovat edistäneet omassa toiminnassaan kestävän kehityksen tavoitteita. Kestävän kehityksen tavoitteet täytyy sanoittaa ja muokata kaupunkiorganisaation omiin tehtäviin sopiviksi. Strategiakauden 2021–2025 aikana kaupungin toimialoista kaksi, kaupunkiympäristön toimiala ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ovat tehneet omat kestävyyslinjauksensa. Liikelaitoksista Palvelukeskus Helsingillä on oma vastuullisuusohjelma. Muut toimialat ja liikelaitokset tekevät aktiivista ympäristötyötä. Kaupungin konserniyhtiöt joutuvat muokkaamaan tiedonkeruutaan, kun Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi laajenee koskemaan yhä laajempaa joukkoa organisaatioita.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kestävän kehityksen ohjelma 2024–2026 tarkastelee toimialan toimintaa Agenda 2030 -viitekehyksen ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen kautta. Ohjelman ulkopuolelle jätettiin toimialan ydintoimintaan liittyvät tavoitteet, kuten SDG 3 terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja SDG 1 ei köyhyyttä, sillä niiden näkökulmia ja tavoitteita arvioidaan toimialan toiminnassa koko ajan. Kestävän kehityksen ohjelma keskittyi tavoitteisiin 13 ilmastotekoja, 11 kestävät kaupungit ja yhteisöt, 10 eriarvoisuuden vähentäminen ja 12 vastuullista kuluttamista, joihin toimialan palvelukokonaisuuksilla on paljon vaikutusta. Kestävän kehityksen ohjelmassa on kerätty olennaisimmat ohjaavat dokumentit, jotka määräävät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaa näiden neljän SDG-tavoitteen edistämiseksi. Tämän lisäksi ohjelma käy läpi SDG-tavoitteita 10, 11, 12 ja 13 koskevat toiminnan tavoitteet, tavoitteisiin kuuluvat toimenpiteet ja onnistumista seuraavat mittarit. Seurattavia tavoitteita ovat muun muassa maahanmuuttotaustaisten seniorien tavoittaminen, kalusteiden uudelleenkäyttö ja toimialan henkilöautokannan päästöjen tippuminen.
Kaupunkiympäristön toimiala on tämän strategiakauden aikana aloittanut kestävä Kymp -kehitystyön, jolla parannetaan toimialan kestävyystyötä. Työn tavoitteena on sitouttaa toimialan ympäristöjohtamisen näkökulmaan kestävän kehityksen 17 tavoitetta, jotta toimialaa voidaan johtaa kokonaisvaltaisesti kestävämmin. Lopputulemana kestävyysjohtaminen onnistutaan entistä paremmin yhdistämään talouden ja toiminnan suunnitteluun.
Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, corporate sustainability reporting directive) on astunut voimaan asteittain strategiakauden aikana. Helsingin konserniyhtiöistä kahdeksan on raportointivelvollisia vuodesta 2025 eteenpäin: Helen Oy, Helsingin Satama, Kaupunkiliikenne Oy, Helsingin kaupungin asunnot Oy, Helsingin Asumisoikeus Oy, Auroranlinna, Seure ja Digi-Helsinki. Helsinki on tukenut raportointivalmiuteen pääsemistä järjestämällä koulutuksia kestävyysraportointidirektiivistä vuosien 2023 ja 2024 aikana. Raportointivalmiuteen pääsemiseksi pitää konserniyhtiöiden muun muassa tehdä kaksoisolennaisuusanalyysi ja selvittää heitä koskevat raportoitavat standardit ja datapisteet.
Myös muut Helsingin tytäryhteisöt ovat edistäneet vastuullisuustyötään: esimerkiksi Helsingin kaupunkitilat Oy on tehnyt myös olennaisuusanalyysin toiminnastaan vuonna 2025 valmistuvaan kestävyysohjelmaansa, vaikka yhtiö ei kuulu CSRD:n raportointivelvollisuuden piiriin. Yhtiö haluaa toiminnallaan mahdollistaa elävää ja kestävää kaupunkikulttuuria sekä luoda vastuullista liiketoimintaa tukevan ja uudenlaisiin toimintamalleihin kannustavan toimintaympäristön vuokralaisilleen. Helsingin tapahtumasäätiö laski tapahtumiensa hiilijalanjäljen vuonna 2023 ja pyrkii pitämään tapahtumien energian, jätteiden, hankintojen ja majoituksen ympäristöjälkiä mahdollisimman pieninä. Tapahtumasäätiö myös edellyttää henkilökunnalta, esiintyjiltä, kumppaneilta ja alihankkijoilta sekä tapahtumiemme kävijöiltä sitoutumista tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Myös muilla tytäryhteisöillä on omia kestävyys- ja ympäristöohjelmia.