Suositukset | Kestävä Helsinki

Helsingin tulisi asettaa enemmän valtuustokauden ylittäviä pidemmän tähtäimen kestävyystavoitteita, seurantamittareita sekä tavoitearvoja kestävyysmittareille.
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa tulisi jatkaa strategisesti vaikuttavimpien toimien tunnistamista ja toimeenpanoa tehokkaammin osana keskeisimpiä prosesseja, kuten talouden ja investointien sekä maankäytön ja rakentamisen suunnittelua.
Myös operatiivisemman tason toimenpiteiden ja mittarien vaikuttavuuteen pitää kiinnittää huomiota eri yksiköiden toiminnan suunnittelussa ja kaupungin erilaisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa.
Keskenään ristiriitaisiin tavoitteisiin tulisi pureutua enemmän, tunnistaa erilaiset vaikutukset, yhteensovittaa tavoitteita ja hakea kompromisseja läpinäkyvästi, esimerkiksi kaupungin kasvuun ja luontoarvojen yhteensovittamiseen liittyen.
Helsingin tulisi päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa paremmin samanaikaisesti tunnistaa ja arvioida päätösten ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.
Ajatuksen planetaarisesta hyvinvoinnista ja ekologisten reunaehtojen kunnioittamisesta tulisi ohjata kaupungin toimintaa vahvemmin.
Helsingin tulisi kiinnittää enemmän huomiota kaupungin tuotantoketjujen ja kulutuksen globaaleihin ekologisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä toisaalta Helsingin mahdollisuuksiin edelläkävijäkaupunkina globaalisti tukea ja vaikuttaa kaupunkien positiiviseen kehitykseen.
Lasten ja nuorten tulevaisuususkon kasvattaminen on ensisijaisen tärkeää kestävän tulevaisuuden tavoittamiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulee lisätä systemaattisesti psykologista turvallisuutta, toiveikkuutta, resilienssiä ja osallisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Tämä edellyttää henkilöstön kompetenssin vahvistamista tutkittuun tietoon perustuvasti.
Kestävyyskysymysten ymmärrystä sekä tiedolla ja tieteeseen pohjaavaa johtamista tulee kehittää kaikilla tasoilla. Keskeisimpien kestävyystavoitteiden tietopohjaa ja analyysejä tulisi edelleen kehittää palvelemaan entistä tehokkaammin päätöksentekoa ja suunnittelua.
Yhteistyötä ja osallisuutta asukkaiden, yritysten, tutkimus- ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulisi edelleen kehittää ja sen vaikuttavuutta parantaa kestävyyskysymysten ratkaisemiseksi.