Kestävän kaupunkirakenteen varmistamisessa SDG 11 kestävät kaupungit ja SDG 9 kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja ovat oleellisia tavoitteita. Teemaan linkittyy myös muita tavoitteita, kuten SDG 13 ilmastotekoja ja SDG 15 maanpäällinen elämä. Onnistuakseen näissä tavoitteissa Helsingin tulisi entistä vahvemmin panostaa rakennetun ympäristön aiheuttamiin haasteisiin ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteissa sekä ekologisen monimuotoisuuden tavoitteissa. Rakennetun ympäristön haasteena on myös sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon.
Voidaan kuitenkin sanoa, että Helsingin kaupunkirakenne on toimiva ja suunnittelu- ja rakentamisorganisaatio on muutoskykyinen reagoimaan haasteisiin. Kaupunkia kehitetään jatkuvasti kestävyystavoitteet huomioivampaan suuntaan kaavoituksessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Kuitenkin ilmastokriisin ja luontokadon kriisin kärjistyminen aiheuttaa ennennäkemättömän paineen uuden oppimiselle ja tiedon sisäistämiselle sekä käytäntöjen muuttamiselle. Tämä on kriittinen tekijä tavoitteissa onnistumisessa, sillä vaadittu systeeminen muutos on laaja.
Keskeinen kaupunkisuunnittelua ohjaava dokumentti Helsingissä on edelleen Yleiskaava 2016, joka ohjaa kaupunkirakenteen kehittämistä pitkällä aikavälillä tähtäimen ollessa vuodessa 2050. Yleiskaavan mukaan kaupunkirakennetta suunnitellaan entistä paremmin joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi siten, että keskeiset viher- ja virkistysarvot kaupungissa turvataan. Yleiskaavan ajallista toteutumista ja kaupungin kasvun suuntaamista ohjataan yleiskaavan toteuttamisohjelman kautta.
Vuoden 2024 aikana valmistui Vartiosaaren osayleiskaava, jossa saari osoitettiin keskeiset ekologiset arvot turvaten viher- ja virkistyskäyttöön. Länsiväylän ympäristön, Lahdenväylän–Viikinrannan alueen sekä Östersundomin osalta jatkettiin osayleiskaavatasoista suunnittelutyötä ja siihen kiinteästi liittyvää vaikutustenarviointia erityisesti tunnistettujen kestävyysnäkökulmien kuten luontovaikutusten ja ilmastovaikutusten osalta. Kaikissa käynnissä olevissa osayleiskaavatöissä tavoitteena on tuottaa joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn tukeutuvaa kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa kaupungin kasvun pidemmällä aikavälillä ilman, että vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastopäästöihin muodostuvat kestämättömiksi.
Uusissa asemakaavoissa on otettu vuonna 2023 käyttöön rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjaus, jonka tavoitteena on ohjata talonrakentamista vähähiilisemmäksi. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa raja-arvo on asetettu uusille asuinkerrostaloille. Asemakaavoituksen vaikutustenarvioinnin osana tehdään myös laajempaa elinkaaren aikaisten ilmastopäästöjen laskentaa menetelmällä, joka on käytössä merkittävimpien asemakaavojen yhteydessä. Arvioinnin tulokset liitetään osaksi kaavamateriaalia.
Infrastruktuurin toimivuus
Helsingin infrastruktuurin toimivuus ja luotettavuus on suomalaiseen tapaan globaalilla tasolla erittäin hyvä. Helsingillä on hyvää osaamista infran toimivuuden varmistamisessa. Toimintaympäristön kärjistyvissä muutoksissa rakenteiden kestävyys kohtaa enemmän haasteita. Esimerkiksi ilmaston muuttuminen ja sään ääri-ilmiöt lisäävät kustannuspaineita kaupunki-infran kunnossapidolle. Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila ja lisääntynyt talvisadanta aiheuttavat jo nyt eroosiota ja ennakoimattomia, kalliita korjauksia. Toisaalta kiristyvä budjetti kohdentaa entistä vähemmän varoja infran kestävälle elinkaaren hallinnalle. Tämä yhdistettynä rakennetun kaupunkiympäristön kasvamiseen ja tiivistymiseen asettaa todellisia haasteita laadun ja toimivuuden varmistamisessa.
Infran osalta korjausvelkaa ja rakenteiden kestävää elinkaarihallintaa on haasteellista määrittää. Se vaatii mittavan lähtöaineiston koostamista ja hallintaa, tarkastelun rajausta sekä kuntokartoitusten tekoa. Siltojen osalta on tehty selvitys elinkaaren hallinnasta, jossa on arvioitu rahoitustarve nykytilan ylläpitämisestä sekä korjausvajeen poistamisesta. Viheromaisuuden korjausvelkalaskennan menetelmää on kehitetty ja laskenta toteutettu. Valmisteilla on viheralueiden ja katujen omaisuudenhallintasuunnitelmat tilannetta parantamaan, mutta tarkkaa kokonaiskuvaa infran kasvavasta korjausvelasta ei vielä ole mahdollista muodostaa.
Helsingin rakennusomaisuuden korjausvelka on korkea verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin, mikä johtuu verrattain vanhasta rakennuskannasta. Helsingin omistaman kiinteistökannan korjausvelka on reaalisesti viime vuosina laskenut. Myyntien, purkujen, korvaavan uudisrakentamisen ja perusparantamisen kautta korjausvelkaa voidaan pienentää edelleen.
Osallistaminen ja vuorovaikutus kaupunkisuunnittelussa
Kaupungin suunnitteluun liittyvää suunnittelijoiden ja kaupunkilaisten vuoropuhelua ohjaavat lainsäädäntö, kaupungin osallisuusmalli ja vuosina 2023–2025 toimialan osallisuussuunnitelma sekä käytettävissä olevat resurssit. Vuorovaikutuksen vaikuttavuudelle ei ole toimivaa mittaria. Kaupunki pitää tärkeänä, että osallistujat voivat kokea tulleensa kuulluksi, ja että suunnitteluprosessi on koettu reiluksi. Osana suunnitteluprosessia käsitellään kaupunkilaisilta tullut palaute ja sitä koskevat ratkaisut perustellaan. Kaupunkilaisilta tullut palaute on osa päätöksentekoaineistoa.
Vähemmän aktiivisten ryhmien vähäinen osallistuminen kaupunkisuunnitteluun on yksi suurimmista vuorovaikutusprosessin haasteista. Näitä ryhmiä ovat muun muassa nuoret, vähemmän koulutetut, maahanmuuttaneet sekä niiden alueiden asukkaat, joissa on heikompi sosiaalinen status. Osassa kaupunkisuunnitteluhankkeista tehdään erityisiä toimenpiteitä, esimerkiksi viestitään selkokieltä käyttäen tai toteutetaan haastatteluja tai työpajoja, joilla pyritään saamaan vähemmän aktiivisia ryhmiä mukaan osallistumaan. Tähän työhön pitäisi panostaa nykyistä useammin ja enemmän.
Kaupunkisuunnitteluun voi osallistua monin eri tavoin. Monet kaupunkilaiset haluavat osallistua verkossa ja tavoitammekin verkossa myös ruuhkavuosiaan eläviä kaupunkilaisia. Verkkokyselyitä järjestetään kaupunkisuunnittelun aiheista noin 40 vuosittain ja verkkotilaisuuksia pidetään paljon.
Vuonna 2024 toteutettiin Liikenteen ilmastopaneeli, jossa otannalla muodostettu ryhmä helsinkiläisiä pohti asukkaiden näkökulmasta, miten liikkuminen on tulevaisuudessa sujuvaa ja reilua kaikille: eri alueilla asuville, erilaisissa perhetilanteissa eläville, eri liikennemuotoja käyttäville ja eri tulotason kaupunkilaisille. Paneeli keskusteli haastavasta aiheesta rakentavasti, vaikka mielipiteet olivat ristiriitaisiakin. Liikkuminen eri liikennemuodoilla niukassa katutilassa on Helsingissä jakanut kaupunkilaisia voimakkaasti muilla tavoilla tuotetuissa keskusteluissa.
Liikennesuunnittelussa Helsinki on kohdentanut resursseja kestävään liikennesuunnitteluun muun muassa panostamalla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteen kehitykseen, sekä pyöräilyyn. Pyöräliikenteen edistäminen kulkumuotona parantaa ja kehittää laaja-alaisesti kaupungin viihtyisyyttä, elinvoimaa ja liikennejärjestelmän toimivuutta. On huomattava, että Helsingissä on tehty silti myös liikenteen ilmastopäästöjä lisääviä ja paikallista ilmanlaatua heikentäviä liikenneinfrastruktuuripäätöksiä, kuten Sörnäisten tunnelin rakentamispäätös. Tämän tyyppisiin hankkeisiin tulee jatkossa kokonaiskestävyyden näkökulmasta suhtautua entistä kriittisemmin.
Esteetön Helsinki
Helsingin kaupunki on tehnyt pitkään systemaattista työtä esteettömyyden parantamiseksi. Kaupungin päivitetyt esteettömyyslinjaukset 2022–2025 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2022.
Kaupunki pyrkii jatkuvasti kehittämään palveluidensa esteettömyyttä. Helsinki on avannut esteettömyyteen liittyvän kehitystyönsä tulokset vapaasti kaikkien hyödynnettäviksi. Esimerkiksi ulkoalueiden esteettömyysohjeita on otettu käyttöön valtakunnallisesti. Sujuva.info-esteettömyysohjekortit koettiin hyviksi suunnittelutyökaluiksi erityisesti niiden visuaalisuuden vuoksi.
Ympäristöministeriön vuonna 2024 teettämä, Kaikille sopiva suunnittelu -raportti kuvaa käytännönläheisesti kaikille sopivan suunnittelun periaatetta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa. Raportti tarkastelee kaikille sopivaa suunnittelua asuinympäristöissä ja asunnoissa sekä yleisön käyttöön tarkoitetuissa tiloissa ja ympäristöissä. Raportti esittelee konkreettisia toimintatapoja, ratkaisuja ja esimerkkikohteita. Helsingin kaupungilla on selkeät prosessit, jotka ohjaavat rakennushankkeita esteettömyyden huomioimiseen.
Vuonna 2024 julkaistun Esteettömyyden perusteet -verkkokurssin on suorittanut 67 henkilöä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tilapalvelut luokitteli koulutuksen pakolliseksi koko tilapalvelun henkilökunnalle.
Rakennusten hiilijalanjälki pienemmäksi
Osana Hiilineutraali Helsinki -työtä toteutetaan useita rakentamisen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Kaupungin toimitilat ja palvelurakennukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että E-luku on -30 prosenttia käyttötapaluokan kansallisesta raja-arvosta, ja perusparannuksissa E-luku pienenee 34 prosenttia rakennuksen alkuperäisestä E-luvusta. Asuinkerroistaloille otettiin puolestaan vuonna 2023 käyttöön hiilijalanjäljen raja-arvo, joka ohjaa rakentamista entistä vähähiilisemmäksi. Muille kuin asuinrakennuksille edellytetään asemakaavoituksessa energialuokkaa, joka on -20 prosenttia rakennustyypille asetetusta kansallisesta normista. Uusi rakentamislaki tulee asettamaan hiilijalanjäljen raja-arvon useammille rakennustyypeille.
Infrarakentamisessa siirryttiin vuonna 2023 käyttämään kaikissa kaupungin tilaamissa infraurakoissa vähähiilistä betonia, joka täyttää betoniyhdistyksen luokittelun GWP.85:n vaatimuksen. Malmin lentokenttäalueen esirakentamisen aikana on testattu erilaisia ratkaisuja, ja niiden avulla tavoitellaan 50 prosentin päästövähennystä verrattuna niin sanottuun normaaliin rakentamiseen. Yksi merkittävin keino on ollut luopuminen kalkkisementin käytöstä pohjanvahvistusten sideaineena, mihin on siirrytty myös kaikessa muussa kaupungin pohjarakentamisessa.
Kaupungin toimitila- ja palvelurakennuksissa toteutetaan jatkuvasti energiatehokkuusinvestointeja, ja niissä on otettu käyttöön myös energiamanagerointi, jonka avulla on saatu hyviä kokemuksia sisäilman ja energiatehokkuuden parantumisesta. Myös vähäpäästöisten materiaalien käyttöä rakentamisessa on tarkoitus lisätä, ja niiden osalta selvitetään vuoden 2024 aikana kustannustehokkaimpia keinoja vähentää rakentamisvaiheen päästöjä.
Taloyhtiöiden energianeuvontapalvelu on maksuttomalla ja puolueettomalla neuvonnalla edistänyt energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa vanhassa yksityisessä asuinrakennuskannassa. Neuvottuja taloyhtiöitä on ollut vuodesta 2021 lähtien yli 700. Neuvonta on vuonna 2024 ottanut käyttöön alueellisen toimintamallin, jossa keskitytään edistämään energiatehokkuutta niillä alueilla, joissa hankkeita on vähän, mutta potentiaalia energiatehokkuuteen paljon.
Muita kaupungin keskeisiä ohjauskeinoja hiilineutraalin kaupungin suunnittelussa ovat kaavoitus, tontinluovutusehdot, maankäyttösopimukset ja olemassa olevan kaupungin omistaman rakennuskannan hyödyntäminen.
Ympäristöterveys edistää viihtyisyyttä ja hyvinvointia
Helsingissä ympäristöterveys on kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla. Uimarantojen veden laatu on hyvä, mutta voi toisinaan heikentyä rankkasateiden aiheuttamien valumien tai luonnoneläinten vaikutuksesta. Kemikaaleihin liittyvät terveysriskit ovat vähäisiä, ja vesijohtoveden laatu on Helsingissä huippuluokkaa.
Suurimpia ympäristöterveyden haasteita ovat ilmanlaatu ja melu. Myös roskaantuminen on merkittävä ongelma, joka ei vain vaikuta haitallisesti ympäristöön ja ihmisten terveyteen, vaan myös heikentää kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se myös rasittaa kaupungin taloutta, sillä puhtaanapito maksaa vuosittain yli 10 miljoonaa euroa. Roskaantumisen vähentämiseksi kaupunki on laatinut roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman 2022–2025, jonka toimenpiteistä oli vuoden 2023 loppuun mennessä toteutunut 24 prosenttia.
Helsingissä myös sisäilmaan liittyy monia haasteita, myös kaupungin palvelurakennuksissa. Sisäilmaongelmia aiheuttavat muun muassa korjausvelka ja vanhojen rakennusten riskirakenteet. Helsinki on laatinut sisäilmaohjelman vuosille 2018–2028 edistämään sisäilmaongelmien ratkaisua.
Helsingin ilmanlaatua ja ääniympäristöä heikentää ennen kaikkea tieliikenne. Haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa erityisesti kaupunkirakenteen tiivistyessä, kun uutta asutusta tulee lisää vilkkaiden väylien varsille. Ilmansaastepitoisuuksiin ja melutilanteeseen vaikuttavat erityisesti liikennemäärät ja ajonopeus.
Ilmansuojelun ja melutorjunnan tavoitteista ja toimenpiteistä on laadittu yhteinen suunnitelma, joka hyväksyttiin keväällä 2024. Toimenpiteillä vähennetään ilmansaasteita ja voimakasta liikennemelua sekä niiden aiheuttamia terveys- ja viihtyisyyshaittoja.
Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvää. Katupöly, tulisijojen päästöt ja liikenteen pakokaasut aiheuttavat kuitenkin yhä haittaa ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle. Maailman terveysjärjestön (WHO) uudet, tuoreimpiin terveystietoihin perustuvat ohjearvot ylittyvät laajasti myös Helsingissä.
Liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet ovat strategiakaudella laskeneet ajoneuvotekniikan kehittymisen ja sähköistymisen ansiosta, ja laskun odotetaan jatkuvan. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa pitoisuudet vilkasliikenteisillä, kuilumaisilla kaduilla voivat yhä nousta ajoittain korkeiksi.
Painopiste ilmansuojelussa on kuitenkin siirtynyt erityisesti katupölyn ja puun pienpolton päästöjen torjuntaan. Ne tulevat olemaan haaste myös tulevaisuudessa. EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteille tulevat kiristymään merkittävästi vuonna 2030 uuden ilmanlaatudirektiivin myötä. Erityisesti hengitettävien hiukkasten raja-arvon alittaminen tulee olemaan haastavaa Helsingille. Katupölyn torjumiseen on panostettu viime vuosina muun muassa katujen kunnossapitoa kehittämällä sekä kitkarenkaiden käyttöä edistämällä. Tarvitaan kuitenkin uusia keinoja ja nykyisten toimien tehostamista.
Puun poltto tulisijoissa on merkittävä pienhiukkasten ja syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin lähde pientaloalueilla. Pienpolton haittojen vähentämiseksi on muun muassa lisätty viestintää puhtaista puunpolttotavoista ja työtä tullaan jatkamaan.
Helsingissä merkittävin melulähde on tieliikenne, jonka melualueella asuu noin 39 prosenttia helsinkiläisistä. Melualueella asuvien osuus on viime vuosikymmenen aikana hieman noussut. Tieliikenteen lisäksi jatkuvaa melua aiheuttavat raitio- ja raideliikenne, sekä tilapäistä melua muun muassa rakentaminen ja tapahtumat. Voimakas jatkuva melu on haitallista hyvinvoinnille ja terveydelle. Se myös heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä.
Helsingissä on vakiintunut käyttöön laaja keinovalikoima kaupungin ääniympäristön parantamiseksi. Tärkeimpiä ovat maankäytön ja liikenteen suunnittelussa käytettävät keinot. Viime vuosina on esimerkiksi alennettu katujen nopeusrajoituksia, parannettu pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä ja sähköistetty bussiliikennettä.
Yleisten alueiden ääniympäristön suunnittelulla voidaan vaikuttaa niiden viihtyisyyteen. Kesällä 2023 kokeiltiin onnistuneesti innovatiivisia vehreitä meluseinäkkeitä kahdessa ydinkeskustan kohteessa. Viherseinäkkeen avulla luotiin viihtyisä rauhallinen keidas ympäristöön, jota liikennemelu rasittaa.
Voimakkaan melun vähentämisen lisäksi on tärkeää suojella ääniympäristöä siellä missä se on hyvä, rauhallinen ja mielenkiintoinen. Hiljaiset ja rauhalliset alueet ovat kaupunkilaisille erittäin tärkeitä. Tällaisia elvyttäviä ympäristöjä, kuten luontokohteita ja puistoja, löytyy melko runsaasti eri puolilta kaupunkia. Tiivistyvässä kaupungissa on tärkeää, että kaupunkilaisilla on helppo pääsy elvyttäville, hiljaisille viheralueille.
Onnistumiset:
- Helsingin ilmanlaatu mittauspisteissä on parantunut.
- Vehreät meluseinäkkeet -kokeilu.
- Liikenteen pakokaasuperäiset ilmansaasteet ovat vähentyneet.
- HAVA-työkalusta edelleen kehitetty Planect-työkalu otettiin käyttöön asema- ja osayleiskaavojen hiilijalanjäljen laskemisessa ja ohjaamisessa vähäpäästöisemmäksi.
- Sisäilmaongelmien ratkaisussa on edistytty ja ilmoitukset sisäilmasta ovat vähentyneet.
Kehityskohteet:
- Liikenteen sähköistyminen ei poista katupöly- ja melupäästöjä.
- Asumisen tiivistyminen lähelle vilkkaita liikenneväyliä.
- Kasvavan kaupungin ja kaupunkitasoisten ilmastotavoitteiden yhteensovittaminen vaatii hyvin päämäärätietoista työtä jatkossa.
- Kasvun ohjaaminen niin, että voimme pysyä tavoitteessa varmistaa lähiluonnon säilyminen tavoitteiden mukaisesti sekä vahvistaa monimuotoisuutta.
- Liikkumisen kestävä kulkumuotojakauma pitäisi saada paremmalle kasvu-uralle, joukkoliikenteen osuus ei ole noussut koronapandemiaa edeltäville tasolle. alle, joukkoliikenteen osuus ei ole noussut koronapandemiaa edeltäville tasolle.
Ohjelmat:
Helsingin yleiskaava 2016
Ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma ILME 2024–2029 PDF
