Globaalisti vertailtuna Helsinki on hyvällä tasolla SDG 1 -tavoitteen (Ei köyhyyttä) saavuttamisessa. Helsingin haasteet liittyvät korkean elintason ja kustannusten myötä syntyneeseen suhteelliseen köyhyyteen, koettuun toimeentuloon ja lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen. Suomen sisäisessä vertailussa Helsingillä on useimpia muita Suomen kuntia ja kaupunkeja paremmat edellytykset ylläpitää kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä. Vaikka väestörakenteen muutokset vaikuttavat Helsinkiinkin, väestöennusteiden mukaan muuttoliike säilyy Helsingille suotuisana ja monipuolinen yritys- ja toimipaikkarakenne lisäävät työtilaisuuksia ja verotuloja.
Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen. Työllisyyttä kohentavilla toimilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tehostamisella voi kohentaa julkisen talouden kestävyyttä. Lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta, mikäli maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys- ja palkkataso ei olennaisesti poikkeaisi kantaväestöstä.
Vuoden 2022 aikana Helsingin työllisyysaste kohosi koropandemiasta palautumisen jälkeen ennätyslukemiin ollen 76,0 prosenttia. Työllisyysaste oli 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021. Tehtyjen työtuntien määrä putosi rajusti vuonna 2020 koronapandemian myötä, mutta toipui vuonna 2021 ja on edelleen jatkanut kasvuaan vuonna 2022. Helsinkiläisten tekemät työtunnit kasvoivat 3,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Vahvistunut työllisyys ja työtuntien määrän kasvu vaikutti positiivisesti kaupungin verotuloihin.
Koronapandemian jälkeen osa-aikatyö on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kokoaikatyö. Osa-aikatyön osuus kaikista palkansaajien työsuhteista kasvoi maltillisesti. Vuonna 2022 osa-aikatyön prosenttiosuus kaikista työsuhteissa Helsingissä oli 19 prosenttia.
Helsingin työttömyysaste oli 10,4 prosenttia joulukuussa 2022. Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa 36 600 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 2 800 (7 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koronapandemia aiheutti huomattavan piikin työttömyydessä vuonna 2020. Korkeimmillaan Helsingin työttömyysaste oli 18,6 prosenttia (toukokuu 2020). Vaikka työllisyystilanne on parantunut huomattavasti vuosien 2021 ja 2022 aikana, oli työttömiä edelleen 4 900 enemmän vuoden 2022 lopussa kuin ennen koronapandemian alkamista vuonna 2019. Avoimien työpaikkojen määrä kääntyi kovan kasvun jälkeen laskuun vuoden 2022 lopussa.
Koronapandemian myötä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvoivat voimakkaasti. Työttömyys on vähentynyt vuoden 2022 aikana molemmissa ryhmissä, mutta on edelleen koronapandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammalla. Pitkäaikaistyöttömyys voi pitkittyessä johtaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin haasteisiin. Työllistyminen vaikeutuu työttömyyden kestäessä pitkään. Vieraskielisten työttömien osuus kaikista työttömistä on 32 prosenttia.
Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimusten on ennakoitu olevan huomattavasti korkeampi kuin työllisten koulutus viime vuosikymmenen lopulla. Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustason parantaminen on keskeistä. Tarjonta ja kysyntä eivät kunnolla kohtaa työmarkkinoilla ja Helsinki kärsii työvoimapulasta erityisesti korkean teknologian ja digitalisaation aloilla. Helsingin täytyy houkutella ulkomailta osaajia.
Helsinki osallistuu vuoden 2021 alussa käynnistyneeseen työllisyyden kuntakokeiluun. Kuntakokeilussa Helsingin kaupunki vastaa seuraavien asiakasryhmien työllisyyspalveluista: työttömät, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, alle 30-vuotiaat, vieraskieliset tai maahan muuttaneet. Kuntakokeilu pohjustaa TE2024-uudistusta, jonka myötä työllisyys- ja elinkeinopalveluiden (TE-palveluiden) järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuodesta 2025 alkaen. Helsingin kaupunki valmistelee muutosta tavoitteenaan luoda tuloksellinen ja kuntalaisten sekä alueen työnantajien tarpeet huomioiva Helsingin työllisyyden malli.
Vuoden 2022 aikana työllisyyden kuntakokeilun keskeiset palveluiden sujuvuutta kuvaavat mittarit ovat kehittyneet positiivisesti. Tammikuun 2023 lopussa yli puolella asiakkaista oli voimassa oleva työllistymissuunnitelma, kun vuotta aikaisemmin luku oli noin 39 prosenttia. Työllistymistä tukevissa palveluissa olevien asiakkaiden määrä on kasvanut. Lisäksi kaupunki on kehittänyt työllisyyspalveluiden digitaalisia ratkaisuja ja tulosperusteisia hankintoja. Kaupunki työnantajana hyödyntää myös itse aktiivisesti työllisyyttä tukevia instrumentteja, kuten työkokeiluja, palkkatukea ja oppisopimuskoulutuksia.
Työttömyysaste
Onnistumiset:
- Työllisyysaste on noussut korona-ajan jälkeen ja työttömyys on vähentynyt tasaisesti.
- Työllisyyden kuntakokeilu tukee kaupungin valmistautumista TE2024-uudistukseen.’
- Työllistämisehdon käyttöä on kehitetty.
Kehityskohteet:
- Pitkäaikaistyöttömyyden määrä on koronapandemiaa korkeammalla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tulisi löytää vaikuttavia toimenpiteitä.
- Vieraskielisten työllistymisen tukeminen.
Ohjelmat ja julkaisut:
Helsingin kaupungin tilinpäätös 2022 PDF
Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteet 2022–2025 PDF