Vuonna 2021 toteutetun uusimman Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan Helsinkiä pitää turvallisena 89 prosenttia asukkaista. Helsingin turvalliseksi tuntevien määrä on laskenut 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2018. Vuonna 2021 koronapandemian aiheuttamat kaupunkilaisten liikkumisen muutokset ovat vaikuttaneet tilastoihin: esimerkiksi syksyllä 2021 keskustassa liikkuneiden määrä oli viikosta riippuen 30–50 prosenttia pienempi kuin ennen koronapandemiaa. Rikosten valossa Helsinki on pohjoismaisessa vertailussa vieläkin todella turvallinen kaupunki.
Kaikkien rikosten kokonaismäärä on ollut pääosin laskusuuntainen vuoden 1990 jälkeen sekä kansallisesti että Helsingissä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän trendi on kuitenkin ollut kasvusuuntainen. Alustavien tietojen mukaan vuonna 2022 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät Helsingissä 8,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Noin 95 prosenttia henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on pahoinpitelyrikoksia.
Kaupunginosien välisten turvallisuuskokemusten erot eivät ole vähentyneet. Turvattomuuskokemuksia keskittyy alueille, jotka pärjäävät heikosti sosioekonomisilla mittareilla ja turvallisuuskokemuksessa on myös sukupuolittuneita eroja. Helsingin asuinalueiden välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka turvallisina niiden asukkaat kokevat alueensa. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Vaikka asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa ovat merkittäviä, erot ovat kuitenkin edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna säilyneet melko samansuuruisina. Useimmilla alueilla tilanne on pysynyt hyvin tasaisena, ja vain harvoilla alueilla turvattomuus on joko lisääntynyt tai vähentynyt huomattavasti.
Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä. Ilkivalta, viheralueiden väheneminen ja ihmisten syrjäytyminen aiheuttivat yleisimmin huolta.
Helsingissä kaupunkiturvallisuuden osalta tehdyn turvallisuusympäristön analyysin mukaan eniten huolestuttaviin teemoihin kuuluvat nuorten lisääntynyt pahoinvointi ja sen aiheuttamat vaikutukset sekä huumeiden ongelmakäytön lisääntyminen. Teemat ovat myös kaupungin tekemän turvallisuustyön keskiössä.
Kaupunkikonsernin merkittävät riskit
Kaupunkikonsernin merkittävillä riskeillä tarkoitetaan sellaisia strategian ja talouden riskejä sekä toiminnallisia ja ulkoisia riskejä, jotka uhkaavat kaupunkikonsernin tavoitteita tai ovat toteutuessaan muuten hyvin laajoja vaikutuksiltaan.
Kaupunkikonsernin merkittäviä riskejä arvioidaan omana erillisenä prosessinaan valtuustokausittain. Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinaatioryhmän yksi perustehtävä on avustaa kaupunkikonsernin johtoa kokoamalla ja arvioimalla kaupunkikonsernin merkittävimpiä riskejä sekä niiden hallintakeinoja.
Vuoden 2022 arvioinnissa toimialoja, liikelaitoksia ja suurimpia tytäryhteisöjä pyydettiin tunnistamaan kolme merkittävintä kaupunkikonsernin riskiä sekä toimintaympäristöstä yhden nousevan riskin tai heikon signaalin, joka voi olla tulevaisuudessa merkittävä kaupunkikonsernin kannalta. Lisäksi tällä arviointikierroksella pyydettiin uutena kokeiluna myös kaupungin intrassa henkilöstöltä huomioita kaupunkikonsernin merkittävistä riskeistä ja nousevista riskeistä/heikoista signaaleista. Kyselyyn vastasi 108 työntekijää.
Lähisuhdeväkivalta
Helsinki palkkasi lähisuhdeväkivaltakoordinaattorin määräaikaiseen tehtävään 2022–2023 edistämään lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Koordinaattori laatii lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman kaupungille yhteistyössä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän kanssa. Työryhmään kuuluu kaupungin toimijoiden lisäksi järjestöjä, THL, Helsingin poliisi, HUS ja syyttäjäviranomainen. Työryhmä ylläpitää tilannekuvaa lähisuhdeväkivallasta Helsingissä ja Suomessa ja on tuottanut henkilöstölle aiheesta koulutuksia huomioiden lähisuhdeväkivallan sukupuolittuneisuus ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät.
Työryhmä on toteuttanut Rakaskin ihminen voi satuttaa -kampanjan, jolla pyritään lisäämään lasten ja nuorten tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstön osaamista tunnistaa ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan. Helsingissä etenkin lasten ja nuorten kokema lähisuhdeväkivallan määrä oli kasvanut pandemia-aikana ja tähän haluttiin tarttua. Nuorten tyttöjen kokema henkinen väkivalta oli kasvanut Helsingissä 10 prosenttia edellisten kouluterveyskyselyjen välillä. Useita lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpiteitä on kohdennettu lapsiin ja nuoriin osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn 2021 mukaan 3,2 prosenttia helsinkiläisistä aikuisista naisista ja 2,5 prosenttia miehistä oli kokenut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa ja 2,6 prosenttia naisista ja 2,1 prosenttia miehistä parisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa edellisen vuoden aikana.
Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun Nollalinjan puheluiden määrä kasvoi 31 prosentilla, ja rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi 25 prosentilla. Mehut loppu -kampanja vuonna 2021 yritti tavoittaa sekä lähisuhdeväkivallan uhrit että tekijät avun ääreen. Kaupunki toteutti kampanjan yhteistyössä järjestöjen, THL:n, Helsingin poliisitoimen ja HUS:in kanssa.
Turvattomuuskokemukset peruspiireittäin
Riskit ja SDG-tavoitteet
Onnistumiset:
- Poikkeuksellisesta vuodesta 2021 huolimatta Helsingin turvallisuustilanne on säilynyt ennallaan sekä miesten että naisten osalta.
- Suomi ja Helsinki ovat tunnettuja kokonaisturvallisuuden käsitteestä, ja sitä näkökulmaa pyritään kaupungilla edistämään.
Kehityskohteet:
- Lähisuhdeväkivalta ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta ovat edelleen ongelma ja koronakriisi näyttäisi lisäävän kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa.
- Koetussa turvallisuudessa on eroja sekä sukupuolten että asuinalueiden välillä. Naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa on vähennettävä.
Ohjelmat ja tutkimukset:
Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelma PDF
Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia Kvartti-lehdessä
Helsingin turvallisuustutkimus 2018 PDF
