Vastuulliset hankinnat ja kiertotalous

SDG-tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

SDG-tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Helsingin vuosittainen hankintavolyymi on noin viisi miljardia euroa, mikä tekee siitä Suomen suurimman julkisia hankintoja tekevän toimijan. Helsinki on sitoutunut ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun edistämiseen hankinnoissaan ja Helsingissä toimii laaja vastuullisten hankintojen verkosto.

Kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden mukaisesti ympäristövaikutusten tarkastelu tulee tehdä kaikissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Kaupungin merkittävien toimialojen ja liikelaitosten kynnysarvon ylittäneissä hankinnoissa käytettiin vuonna 2023 ympäristökriteerejä keskimäärin 70 prosentissa hankinnoista. Määrät ovat nousseet selvästi aikaisempien vuosien tasosta, mikä kertoo osaltaan asian merkityksen ja osaamisen kasvusta ja osaltaan hankintayksiköiden parantuneesta kriteerien käytön seurannasta.

Helsinki on hyvin sitoutunut vastuullisten hankintojen edistämiseen. Etenkin ympäristövaatimukset ovat hyvin käytössä, ja sosiaalisen vastuun vaatimuksissa tilanne muuttuu paremmaksi koko ajan. Erityisesti vaatimusten seuranta ja auditointikäytännöt vaativat systematisointia, resursseja ja uudenlaista osaamista.

Myös seurantaa ja vaikutustenarviointia tulee kehittää, jotta vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta saataisiin parempaa tietoa. Tavoitteena on saada parempaa tietoa niin vastuullisuuskriteerien hyödyntämisestä hankinnoissa kuin kriteerien vaikuttavuudesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi kesällä 2023 Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartan päivityksen toimenpideohjelmaksi. Ohjelman painopistealueet ovat rakentaminen, hankinnat sekä ympäristötietoisuus ja kestävä kuluttaminen. Jokaiselle painopistealueelle on määritetty vuoteen 2035 ulottuvat kiertotaloustavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmaan on kirjattu yhteensä 23 toimenpidettä, joiden etenemistä seurataan julkisessa Kiertotalousvahti-palvelussa.

Kaupunkiympäristön toimialalla toteutetaan erilaisia kiertotalouden pilottihankkeita, joissa panostetaan muun muassa rakennusosien ja irtaimiston uudelleenkäyttöön. Pidemmän aikavälin tavoitteena on lisätä piloteissa kertyneen tiedon pohjalta kiertotalousvaatimuksia palvelu- ja asuinrakennusten suunnittelulle ja toteutukselle. Infrarakentamisessa on käytössä toimintamalli rakennuskohteista yli jäävien maamassojen ja kiveysten sekä omatuotantona tehtävien kierrätyskasvualustojen uudelleenkäytölle.

Helsingin kaupunki osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan PlastLIFE-hankkeeseen, joka toteuttaa Suomen kansallista muovitiekarttaa. Helsingin osahankkeessa teemana on muovin käyttö kaupungin infra-, viher- ja liikuntapaikkarakentamisessa. Vuonna 2023 hankkeessa muun muassa selvitettiin kaupungin katu- ja puistorakentamisen muovivirtoja sekä pureuduttiin käytöstä poistettujen tekonurmikenttien kierrätykseen useiden selvitystöiden ja pilottihankinnan avulla.

Helsingin alueella toimivien kierto- ja jakamistalouden palveluiden tunnettuuden lisäämiseksi on tehty työtä. Pääkaupunkiseudun palvelukartalle kootuista kiertotalouspalveluista on toteutettu viestintää vuonna 2023 ja sitä tullaan edelleen jatkamaan. Kaupunki on kaksi kertaa järjestänyt asukkaille suunnatun kiertotaloustapahtuman, joissa on jaettu vinkkejä kestävämpiin elämäntapoihin, kuten ruokahävikin vähentämiseen sekä tavaroiden lainaamiseen ja vuokraukseen. Ympäristöpalveluissa käynnistyi lisäksi vuonna 2024 kaupunginkanslian kotoutumisen tuen määrärahaa saava hanke, jonka tavoitteena on kasvattaa helsinkiläisten ja erityisesti Helsingissä asuvien ulkomaalaistaustaisten kaupunkilaisten tietoutta ja osaamista kestävistä arjen valinnoista.

Kokonaisvaltainen siirtymä kiertotalouteen edellyttää teeman vahvaa integroimista kaupungin kaikkeen toimintaan sekä kaupunkitasoista johtajuutta ja sitoutumista asiaan.

Haitallisten aineiden vähentämisessä ja työperäisen hyväksikäytön torjunnassa on edetty

Helsingin kaupungilla on kehitettävää vielä globaalin vastuun ja ihmisoikeuksien huomioimisessa sekä kiertotalouden ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmien sekä hankinnoilla työllistämisen huomioimisessa on edetty paremmin.

NonHazCity 3 -hanke on kehittänyt haitallisten aineiden huomioimista rakennushankkeissa. Lisäksi haitallisia aineita vähentäviä kriteerejä on kehitetty varhaiskasvatuksen hankintoihin.

Helsinki edellyttää kumppaneiltaan toimintaa, jossa työntekijän ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan. Käyttöön on otettu hankintojen kaupunkitasoinen eettinen ohjeisto (Code of Conduct), ja lisäksi on tehty sisäinen ohje työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn kaupungin palveluhankinnoissa. Huomiota kiinnitetään erityisesti hankintoihin, joissa riskianalyysin perusteella voidaan ennakoida ilmenevän sosiaalisen vastuun riskejä pitkästä toimitusketjusta, työn ihmistyövaltaisuudesta tai tuotantomaan olosuhteista johtuen. Helsinki edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä käyttämällä hankinnoissa työllistämisehtoja.

Onnistumiset:

Vähähiilisyyttä edistävien hankintojen osuus kaikista kaupungin hankinnoista on noussut.
Vastuullisten hankintojen osaaminen on kehittynyt ja hankintayksiköt ovat nostaneet kyvykkyyttään vastuullisuuskysymysten huomioimisessa.
Helsingin kyvykkyys hallita hankinnoissa esiintyviä haitallisia aineita on lisääntynyt.
Hankintayksiköt on koulutettu työperäisen hyväksikäytön torjumiseen.
Kestävän kehityksen toimikunta, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi palkitsivat Helsingin kaupungin kahdesta green deal -sopimuksestaan vuonna 2023.
PlastLIFE-hankkeessa on aktiivisessa yhteistyössä markkinoiden kanssa löydetty kiertotaloutta tukevia ratkaisuja kaupungin käytöstä poistettujen tekonurmien käsittelylle.
Kaupungin vuonna 2023 päivitetty rakennusjärjestys velvoittaa selvittämään purettavista rakennuksista käyttökelpoiset rakennusosat ja edistämään niiden uudelleenkäyttöä.
Kaupungin järjestämät kiertotaloustapahtumat on koettu onnistuneiksi ja tärkeiksi, minkä lisäksi eri toimialojen välinen yhteistyö on ollut sujuvaa.

Kehityskohteet:

Vastuullisuusvaatimusten todentaminen, sopimuskauden aikainen seuranta ja auditointikäytännöt vaativat kehittämistä.
Organisaatiotasoinen vastuullisten hankintojen seuranta ja raportointi ei ole riittävän kattavaa ja tarkkaa.
Kansalliset resurssit vastuullisten hankintojen edistämiseksi vähenivät dramaattisesti ja Keino-osaamiskeskuksen toiminta lakkasi.
Kierto- ja jakamistalouden palveluiden näkyvyyden kasvattaminen ja asukkaiden ymmärryksen ja osallisuuden lisääminen kestävistä valinnoista edellyttävät lisätoimia ja uudenlaisia lähestymistapoja.
Kiertotalouden edistäminen on edelleen kaupunkiorganisaatiossa yksittäisten palveluiden ja henkilöiden käsissä. Kaupunkitasoinen ymmärrys systeemisestä murroksesta puuttuu.