SDG 6 Puhdas vesi ja sanitaatio, on yksi tavoitteista, joka Helsingissä toteutuu suurelta osin. Helsingissä on puhdas juomavesi ja toimiva jätevesihuolto kaikkien saatavilla. Lisäksi jätevedenpuhdistus on maailman huippuluokkaa. SDG 14 Vedenalainen elämä, liittyy Helsingissä erityisesti Itämereen, yhteen maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä.
Helsingin vesialueita ovat laajat merialueet sekä makean veden alueet, joita ovat Vantaanjoki, purot, ojat, lammet ja lähteet. Helsingin 300 saaren saaristo ulottuu suojaisesta sisäsaaristosta aina avomerelle asti. Vedenlaatuun ja pienvesien sekä merialueen ekologiseen tilaan vaikuttavat muun muassa ravinteet ja haitalliset aineet, roskaantuminen, vesiliikenne, puhdistetut jätevedet sekä Suomenlahden ulapan tila.
Vaikka rannikkovesien ravinnekuormitus on vähentynyt viime vuosikymmeninä muun muassa jätevedenpuhdistuksen tekniikan kehittymisen ja puhdistuslaitosten keskittämisen myötä ei rannikon ekosysteemi ole vielä palautunut entiselleen ja rehevöityminen on Helsingin edustan merialueen keskeinen ongelma. Pitkällä aikavälillä kokonaisfosforin ja levämääriä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuuksien kasvu on jatkunut ja kokonaistypen pitoisuus vaihtelee pitkän ajan keskiarvon ympärillä. Pintaveden sameuden kasvu on pysähtynyt noin vuoden 2010 tasolle, ja pohjanläheisen veden sameus on pienentynyt. Pohjanläheisen veden happitilanne jatkaa Helsingin edustan merialueella kuitenkin heikkenemistään, johtuen osittain nousevasta keskimääräisestä rannikkovesien lämpötilasta.
Helsingin merialueiden rehevöityminen on seurausta valuma-alueelta tulevasta ravinnekuormituksesta sekä rannikkomeren ja lahtialueiden ominaispiirteistä. Huolimatta ravinnekuormituksen vähenemisestä Helsingin edustan väli- ja ulkosaariston fosforipitoisuudet ovat kasvaneet 2000-luvun alusta lähtien. Merialueen kuormituksen vähentämiseksi tulee metropolialueella toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä lähivaluma-alueilla.
Itämeren tilaa pyritään parantamaan omien toimintojen kehittämisen lisäksi Itämerihaasteen avulla. Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunkien yhteistä vesiensuojelutoimintaa, joka pitää sisällään kaupunkien yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman ja kaikille avoimen laajan kansainvälisen verkoston. Itämerihaasteen verkostojäsenet ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet toimimaan Itämeren suojelemiseksi tekemällä oman Itämeri-toimenpideohjelmansa.
Vuosina 2021–2022 tehdyn Helsingin siniverkostotyön yhtenä tavoitteena oli tuoda helpommin käytettävään muotoon vesien ekologiaan liittyvää tietoa. Siniverkostotyön yhteydessä löydettiin uutta purouomastoa sekä saatiin tarkennettua purojen laadullista luokkaa ja vesistön asemaa. Pienvesien parempaan tilaan tähtäävänä toimenpiteenä laadittiin myös uusi opas työmaavesien laadulliseksi ja määrälliseksi käsittelemiseksi.
Onnistumiset:
- Helsingin seudun jätevedenpuhdistus on maailman huippuluokkaa ja kattaa 1,3 miljoonan asukkaan jätevedet.
- Pääkaupunkiseudun merialueelta on kerätty kattavasti tietoa vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta vuosina 2021–2022 ja määritetty paikallisesti ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet.
- Rannikkovesien seuranta on kattavaa ja korkealaatuista.
Kehityskohteet:
- Virta- ja pienvesien tilan seuranta.
- Hulevesien laadullinen hallinta.
- Menetettyjen elinympäristöjen ennallistaminen.
- Ihmiskäyttöpaineen hillintä.
- Vedenalaisten luonnonsuojelukohteiden perustaminen.
Ohjelmat:
Itämeri-toimenpideohjelma 2019–2023 PDF
