– Uudet valtion politiikkapäätökset asumistukiin vaikuttavat negatiivisesti monien helsinkiläisten asumiseen ja toimeentuloon. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien suomalaisten määrä on jatkanut kasvuaan koronapandemian jälkeen.

– Helsingin budjettiratkaisut lieventävät useita Suomen hallituksen leikkauksia: Helsinki esimerkiksi ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja, pitää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25 ikävuodessa ja pääomittaa Hekan vuokrankorotuksia 2025–2027.

– Helsingin tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Asunnottomuus on laskenut vahvasti, mutta tavoitteeseen tuskin päästään.

– Helsinki on lisännyt yhteistyötä ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi Stadin Safka -toimintamallin kautta ja panostanut ravitsemusneuvontaan.

– Suurin osa aikuisväestöstä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi sekä ovat onnellisia, mutta elämänlaadun, terveyden ja onnellisuuden kokemuksissa esiintyy eroja esimerkiksi koetun toimeentulon mukaan ja koettu elämänlaatu on heikentynyt.

-Yksinäisyys on monissa väestöryhmissä yleisempää kuin vielä 2010-luvulla.

– Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on useilla eri mittareilla tarkasteltuna heikentynyt, etenkin tytöillä.

– Etenkin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja kiusaamisessa on muita koulutusasteita negatiivisempaa kehitystä.

– Liikuntasuositusten mukaan liikkuvien määrä on parantunut 48 prosenttiin.

– Lasten ja nuorten liikkuminen on lisääntynyt ja painoindeksi kehittynyt positiiviseen suuntaan.

– Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat oppimiseen.

-Kiusaamiskokemukset ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla.

-Tunne ja vuorovaikutustaitojen sekä kestävän kehityksen koulutusta on tehty laajasti varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti.

– Lukutaitoon on panostettu Helsingissä strategiakaudella 2021–2025, kuitenkaan kattavaa lukutaidon kokonaiskuvaa ei kaupungin tasolla ole.

– Naisten koettu elämänlaatu on heikentynyt selvästi miesten koettua elämänlaatua enemmän.

– Noin joka viides nainen on kokenut syrjintää, mikä on yli 1,5 kertaa enemmän kuin miehillä. Myös kaupungin naistyöntekijöistä noin viidennes on tullut työssään syrjityksi 2023.

– Lasten ja nuorten sukupuolten väliset erot hyvinvoinnissa ovat lisääntyneet. Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on hälyttävän yleistä.

– Helsinki edistää näkyvästi sukupuolivähemmistöjen syrjimättömyyttä (mm. Pride-kumppanuus). Tietopohja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta Helsingissä kaipaa vahvistamista.

– Veden laatu ja puhdistus ovat korkealla tasolla.

– Hulevesien laadulliseen hallintaan tarvittaisiin lisätoimia.

– Pohjavesistä 80 % on hyvässä tilassa.

– Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut.

– Helsingin viimeinen kivihiilivoimala suljetaan 2025.

– Työllisyystilanne on hieman heikentynyt keväästä 2023 alkaen.

– Pitkäaikaistyöttömyyteen ja vieraskielisten työllistämiseen tarvitaan lisää toimia.

– Monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Tämän ongelman ratkaiseminen on noussut yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, ja työperusteinen maahanmuutto on kasvanut selvästi.

– Aloittaneiden yritysten määrä on kasvanut, mutta myös lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut. Yritysten suositteluindeksi on heikentynyt.

– Sosioekonominen ja etninen segregaatio ovat jonkin verran lisääntyneet, erityisesti lasten osalta.

-Kaupunkiuudistusmalli on yksi Helsingin tapa kehittää asuinalueita ja ehkäistä asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota.

– Kasvatuksen ja koulutuksen osalta Helsinki on kehittänyt tarveperustaisen rahoituksen mallia ja eriarvoisuuden kasvua ennaltaehkäiseviä toimia.

– Isoja investointeja on tehty erityisesti raide- ja pyöräinfraan sekä uusiin aluerakentamiskohteisiin.

– Kestävien kulkumuotojen osuudessa ei ole tapahtunut toivottavaa kasvua. Erityisesti joukkoliikenne on vaikeuksissa, koronapandemiaa edeltäviin matkustajamääriin ei olla vieläkään päästy.

– Helsingin ilmanlaatu on parantunut.

– Rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on tehty edelläkävijätoimia, mutta toimet eivät riitä päästötavoitteiden saavuttamiseen. Kiertotalouden edistäminen vaatii panostusta.

– Helsinki on sitoutunut kulttuuriympäristöjen huomioimiseen uudessa kulttuuriympäristöohjelmassa.

– Helsingin kulutusperäiset päästöt ovat korkeat, yli kaksinkertaiset kaupungin alueella syntyviin suoriin päästöihin verrattuna. 

– Kiertotalouteen siirtyminen on ollut hidasta ja vaatii aktiivisia toimenpiteitä. 

– Helsingin suorat päästöt laskivat 26,1 % vuodesta 2022 vuoteen 2023.

– Helsingin luonnolliset hiilinielut vastaavat noin 3 % alueella syntyvistä päästöistä. Nettonollatavoitteisiin pääsemiseksi pitäisi luonnollisten ja teknologisten hiilinielujen määrää kasvattaa ja päästöjä vähentää edelleen merkittävästi.

– Liikenteen päästöt ovat suurin haaste paikallisesti päästöjen vähentämisessä. Nykyisten päästövähennystoimenpiteiden lisäksi tarvitaan uusia.

– Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteisiin haetaan lisää vaikuttavuutta.

– Hulevesien lisääntyvät epäpuhtaudet ovat riski pienvesille ja rannikkoalueelle.

– Helsingin merialueen tila on tyydyttävä ja sisälahtien tila välttävä. Merialueen tila ei ole kehittynyt toivotusti.

– Luonnonsuojelualueiden määrä on Helsingissä kasvanut strategian tavoitteiden mukaisesti viidellä alueella vuodessa, ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohjelman toimenpiteiden toimeenpano on käynnissä. 

– Kaupungin kasvu ja luontoarvojen turvaaminen on noussut keskeiseksi haasteeksi. 

– Helsingin pienvesien tila on tyydyttävä. 

– Nuorten oirehtiminen rikoksilla sekä naisiin kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet, ja helsinkiläisten turvallisuuskokemus on huonontunut.

– Nuorten turvallisuuskokemuksen parantamista ja radikalisoitumisen ehkäisyä on kehitetty muun muassa peruskoulussa ja toisen asteen opiskeluhuollossa koulutuksilla ja liikuntacoach-nuorisotyöntekijä-työparimallilla. Hanketyöllä tehtyä kehittämistä täytyy vakiinnuttaa ja tarvittavat resurssit taata.

– Strategiakauden aikana tehdyt osallisuus- ja vuorovaikutusmallin yhteisesti sovitut tavoitteet ovat toteutuksessa kaikilla kaupungin toimialoilla. Kestävyystyön ja osallisuuden kytköksiä on syytä kehittää.

– Ihmisoikeusasiat ja työperäinen hyväksikäyttö ovat nousseet enemmän esiin. Helsingin hankintojen eettisyyden eteen on tehty toimenpiteitä.

– Helsinki on kehittänyt uuden mallin järjestöyhteistyön koordinointiin. 

– Avustusmäärärahoja on vuonna 2023 myönnetty melkein 47 miljoonaa euroa. Järjestöjen avustusten määrärahojen vähentyessä muualta Helsingin avustusmäärärahojen merkitys kasvaa. 

– Kansainvälistä yhteistyötä ja edunvalvontaa tehdään aktiivisesti.