Klikkaa alla SDG-tavoitteita nähdäksesi yhteenvedon niiden tilasta Helsingissä:
SDG-tavoite 1: Ei köyhyyttä
– Helsingin tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä.
– Helsinki panostaa kohtuuhintaiseen asumiseen ja on kehittänyt oman mittariston siihen.
SDG-tavoite 2: Ei nälkää
– Helsinki on lisännyt yhteistyötä ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi ja panostanut ravitsemusneuvontaan.
SDG-tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
– Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2022–2025 on kuusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä: mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet sekä turvallinen ja kaunis kaupunki.
– Suurin osa aikuisväestöstä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi sekä ovat onnellisia, mutta silti elämänlaadun, terveyden ja onnellisuuden kokemuksissa esiintyy eroja esimerkiksi koetun toimeentulon mukaan.
– Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on eri mittareilla tarkasteltuna heikentynyt, etenkin tytöillä.
– Asukkaiden ylipaino huolettaa ja Helsingissä on tehty toimia liikkumisaktiivisuuden ja ravitsemusneuvonnan lisäämiseksi.
SDG-tavoite 4: Hyvä koulutus
– Oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet ja erityisesti huolta aiheuttaa ulkomaalaistaustaisten poikien oppiminen.
– Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kestävän tulevaisuuden opinpolku. Sen myötä kaiken ikäiset oppijat ovat vuorovaikutuksessa kestävän kehityksen teemojen kanssa omassa päiväkoti- ja kouluarjessa sekä toisen asteen opinnoissa.
– Työvoimapula haastaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.
SDG-tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
– Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat asettavat raamin ja konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
– Lasten ja nuorten sukupuolten väliset erot hyvinvoinnissa ovat lisääntyneet.
– Helsinki edistää näkyvästi sukupuolivähemmistöjen syrjimättömyyttä (mm. Pride-kumppanuus).
SDG-tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
– Veden laatu ja puhdistus ovat korkealla tasolla.
– Hulevesien laadulliseen hallintaan tarvittaisiin lisätoimia.
SDG-tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa
– Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut ja energiakriisi on lisännyt energiansäästötoimia.
– Kaupungin omistaman energiayhtiö Helenin hiilineutraaliustavoitteet etenevät ja vuosien 2023–2025 aikana kivihiilen käyttö kahdessa voimalassa lopetetaan.
SDG-tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
– Korona-ajasta työllisyysaste on noussut paremmalle tasolle Helsingissä.
– Monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, ja tämän ongelman ratkaiseminen on noussut yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, ja työperusteinen maahanmuutto on kasvanut selvästi.
SDG-tavoite 9: Kestävää teollistuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
-Kaupunki panostaa helsinkiläisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan kasvuun ja uudistumiseen tarjoamalla palveluita yrityksen perustamiseen ja vahvistamalla startup-yritysten valmiuksia kasvuun valikoiduilla toimialoilla.
SDG-tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
– Sosioekonominen ja etninen segregaatio ovat jonkin verran lisääntyneet, erityisesti lasten osalta.
– Kaupunkiuudistusmalli on yksi Helsingin tapa kehittää asuinalueita ja ehkäistä asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota.
– Kasvatuksen ja koulutuksen osalta Helsinki on kehittänyt tarveperustaisen rahoituksen mallia ja eriarvoisuuden kasvua ennaltaehkäiseviä toimia.
SDG-tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
– Kaavoituksella ja suunnittelulla edistetään Helsingissä muun muassa riittävää asuntotuotantoa, sujuvaa liikennettä, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia, palvelujen saatavuutta ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.
– Helsingin tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen, esimerkiksi pyöräilyn kulkutavan nostaminen 9 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Helsingin ilmanlaatu on parantunut.
SDG-tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
– Helsinkiläisten kulutusperäiset päästöt ovat korkeat.
– Kiertotalouteen siirtyminen on ollut hidasta ja vaatii aktiivisia toimenpiteitä, Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekarttaa ollaan päivittämässä.
SDG-tavoite 13: Ilmastotekoja
– Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 ja selvittää hiilinegatiivisuutta 2040 eteenpäin.
– Liikenteen päästöt ovat suurin haaste paikallisesti päästöjen vähentämisessä.
– Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteisiin haetaan lisää vaikuttavuutta.
SDG-tavoite 14: Vedenalainen elämä
– Hulevesien lisääntyvät epäpuhtaudet ovat riski pienvesille ja rannikkoalueelle.
– Rannikkovesien tila on edelleen huono eikä se ole kehittynyt toivotusti.
SDG-tavoite 15: Maanpäällinen elämä
– Luonnonsuojelualueiden määrä on Helsingissä kasvanut strategian tavoitteiden mukaisesti viisi aluetta vuodessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohjelman toimenpiteiden toimeenpano on käynnissä.
– Kaupungin kasvu ja luontoarvojen turvaaminen on noussut keskeiseksi haasteeksi.
SDG-tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
– Nuorten oirehtiminen rikoksilla ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet.
– Erityisesti nuorten turvallisuuskokemuksen parantamiseen ja radikalisoitumisen ehkäisyyn pyritään löytämään uusia keinoja.
– Osallisuuden edistämisen tueksi kaupungille on luotu osallisuus- ja vuorovaikutusmalli, jota toteutetaan kaikilla kaupungin toimialoilla.
– Ihmisoikeusasiat ja työperäinen hyväksikäyttö ovat nousseet enemmän esiin, ja niitä pyritään torjumaan Helsingin hankinnoissa.
SDG-tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus
– Helsinki on kehittänyt uuden mallin järjestöyhteistyön koordinointiin.
– Avustusmäärärahoja on 2022 myönnetty melkein 50 miljoonaa euroa.
– Kansainvälistä yhteistyötä ja edunvalvontaa tehdään aktiivisesti.
- Suomi ja Helsinki ovat monissa asioissa edelläkävijöitä kestävän kehityksen toimeenpanossa ja pärjäävät hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Kuitenkin asukaskohtaiset kulutusperäiset hiilipäästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat korkealla ja kestämättömällä tasolla globaalisti vertailtuna.
- Iso osa Agenda 2030 -tavoitteista toimeenpannaan kuntatasolla ja kaupungeilla on iso rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeimpiä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen liittyviä toimia kaupungeissa ovat maankäyttö ja rakentaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kasvatus sekä elinvoimaan ja työllisyyteen liittyvät toimet.
- Helsingin kehityskohteena ovat edelleen konkreettiset ja mitattavat tavoitteet, joita on asetettu vasta muutamia, esimerkiksi päästötavoite. Erityisesti pitkän tähtäimen tavoitteet ja visio 2030- ja 2050-aikajänteellä puuttuvat monista kestävyyden teemoista.
- Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää kulttuurista muutosta. Helsinki tulee muuttumaan, jolloin myös ajattelu- ja toimintatavoilta sekä johtamisrakenteilta vaaditaan muutosta. Muutokset voivat olla entistä nopeampia ja vaikeammin ennakoitavia, mikä vaatii entistä parempaa kykyä sopeutua muutoksiin.
- Ristiriita kaupungin kasvun ja viherympäristön ja ympäristön suojelutavoitteiden välillä on noussut entistä enemmän esiin ja vaatii yhteensovittelua.
- Nykyisillä ilmastotoimilla ei tulla saavuttamaan Helsingin hiilineutraaliustavoitteita, erityisesti liikenteen päästöjen vähentämisessä on haasteita. Nykyisillä toimenpiteillä päästöt tulevat olemaan 1 098 kt CO2-ekv. vuonna 2030, kun hiilineutraalius edellyttää päästöjen vähentämistä 702 kt CO2-ekv. tasolle.
- Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatisi ripeämpiä ja strategisempia toimenpiteitä.
- Eriarvoisuuskehitys ja segregaatio ovat sosiaalisen kestävyyden suurimpia haasteita, johon puuttuminen ja ennaltaehkäisy vaatii toimenpiteitä Helsingissä. Erityisesti huolta aiheuttaa lasten ja nuorten eriytyminen etnisen taustan perusteella, joka näkyy muun muassa koulujen alueellisissa eroissa.
- Suurin osa helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi sekä ovat onnellisia. Sairastavuuden ja kansantautien yleisyydessä on kuitenkin merkittävää vaihtelua Helsingin peruspiirien välillä.
- Helsinkiläiset liikkuvat suosituksiin nähden liian vähän ja ylipainoisuutta ei ole saatu laskettua.
- Lasten ja nuorten kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet ja yksinäisyyden lisääntyminen sekä aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin.
- Turvallisuus ja varautuminen ovat nousseet aikaisempaa enemmän arviossa esiin, erityistä huolta herättävät lasten ja nuorten turvallisuuskokemukset ja radikalisoituminen sekä lähisuhdeväkivalta. Mittareiden valossa esimerkiksi nuorten oirehtiminen rikoksilla ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet.
Poimintoja Helsingin onnistumisista:
- Kestävän kehityksen opinpolku on integroitunut osaksi varhaiskasvatusta.
- Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut ja ilmanlaatu parantunut.
- Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu tärkeäksi painopisteeksi läpi kulttuurisektorin.
- Kaupunkiuudistusmallin avulla parannetaan asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistetaan laadukas täydennysrakentaminen.
- Mielenterveyteen liittyviä palveluketjuja ja peruskoululaisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista ja osaamista on kehitetty, sekä panostettu liikkumisen ja harrastamisen tukemiseen.