Kestävän talouden näkökulma on laaja ja siihen liittyy useita eri kestävän kehityksen tavoitteita. Keskeisimmät kestävän talouden SDG-tavoitteet liittyvät köyhyyteen, työhön ja toimeentuloon, kuluttamiseen, elinkeinoihin ja innovaatioihin. Kestävän talouden teemassa käsittelemme myös kestävän asumisen ja rakentamisen sekä liikenteen teemoja.
Helsingin talous on vahva ja olemme globaalisti tarkasteltuna hyvällä tasolla monissa tavoitteissa, vaikkakin koronapandemia ja inflaation kasvu on näkynyt kaupunkilaisten ja paikallisten elinkeinojen taloudessa. Kaupunki voi edistää kestävää taloutta monin eri keinoin esimerkiksi elinkeinopolitiikan, kaupunkikehittämisen ja -markkinoinnin, hankintojen ja työllistämispalveluiden kautta. Helsingin haasteet liittyvät erityisesti kestävään kulutukseen, työllistämiseen ja työvoiman kohtaamiseen sekä tuloerojen ja asuntokuntien velkaantumisen kasvuun. Siirtyminen kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen vaatii merkittäviä panostuksia ja onnistuakseen pitää kestävyys vielä voimakkaammin kytkeä osaksi talouden- ja toiminnan suunnittelua.
Helsingin kuntatalous on edelleen vahva, vaikka menojen kasvu uhkaa tasapainoa. Ikärakenteen muutos ja kasvava investointitarve lisäävät kustannuksia. Kasvavat verotulot ja maaomaisuuden tuotot tukevat tulevaa kehitystä. Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat Helsingin talouteen, joka vastaa sote-uudistuksen myötä omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan.
Suomen ja Helsingin talous on jo pitkälti toipunut vuonna 2020 alkaneesta koronapandemiasta, mikä näkyy muun muassa työllisyysasteen korkeana tasona sekä palkkasumman nousuna Helsingissä. Vuosi 2022 osoittautui kuitenkin jälleen poikkeusvuodeksi. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota vaikutti huomattavasti Helsinkiin elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Sodan pidemmän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi Helsingin geopoliittiseen asemaan on vaikea täysin arvioida. Helsingin saavutettavuus lentoteitse on heikentynyt Venäjän ylilentokiellon takia, mikä vaikuttaa negatiivisesti matkailun kehitykseen. Suomen talous kasvoi vuonna 2022 hyvän alkuvuoden ansiosta, mutta vuoden 2023 näkymät ovat jo heikommat. Nopea inflaatio on syönyt kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajien sekä yrittäjien luottamusta talouteen, mikä ennakoi kysynnän laskua, yritysten tulosten ja työllisyysasteen heikkenemistä. Talouden uskotaan kääntyvän hitaaseen kasvuun jälleen vuonna 2024.
Palautuminen koronapandemiasta on jo pitkällä, mutta uusiksi suuriksi ongelmiksi ovat nousseet erityisesti nopea inflaatio ja korkotason nousu sekä monia aloja vaivaava työvoimapula. Talouskasvu on hidastunut ja talous on ajautunut taantumaan keväästä 2023. Helsingin veropohja on kuitenkin vahva, sillä monipuolinen ja korkeaan osaamistasoon perustuva elinkeinorakenne sekä hyvätuloisten kaupunkilaisten suuri osuus suojannee Helsinkiä pahimmilta takaiskuilta.
Toimeentulo ja työllisyys
Helsingin haasteet liittyvät korkean elintason ja kustannusten myötä syntyneeseen suhteelliseen köyhyyteen, koettuun toimeentuloon ja lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen. Suomen sisäisessä vertailussa Helsingillä on useimpia muita Suomen kuntia ja kaupunkeja paremmat edellytykset ylläpitää kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä.
Lue lisää tästä aiheesta
Elinkeinot ja innovaatiot
Helsingin elinvoiman tärkein edellytys on hyvin toimiva kaupunki. Laadukkaat palvelut, puhtaus, saavutettavuus, turvallisuus, elävyys, tasa-arvo ja muut kaupunkilaisten elämänlaatua lisäävät asiat muodostavat kilpailukyvyn peruskallion. Jokainen Helsingin kaupungin toimiala ja yksittäinen työntekijä vaikuttaa päivittäisellä työllään kaupungin elinvoimaan. Helsingin talous ja kilpailukyky on vahvaa ja Helsinki panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yrityspalveluihin monin eri tavoin.
Lue lisää tästä aiheesta
Asuminen ja yhteisöt
Elävät kaupunginosat tarjoavat mahdollisuuden hyvään ja aktiiviseen elämään, jonka perusta on turvallinen ja viihtyisä asuminen sekä kaupunkitila. Hyvä suunnittelu ja sujuva liikkuminen takaavat toimivan arjen.
Lue lisää tästä aiheesta
Kestävä kaupunkirakenne
Kestävä infrastruktuuri on kaupungin perusta. Helsingin pitäisi vielä panostaa erityisesti ympäristöterveyteen, ilmastoystävälliseen ja sopeutuvaan suunnitteluun, puhtaiden teknologioiden ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen. Helsingissä infrastruktuuri on toimiva ja hyvää kehitystä tapahtuu koko ajan rakentamisessa ja liikennesuunnittelussa.
Lue lisää tästä aiheesta
Vastuulliset hankinnat ja kiertotalous
Vastuullisilla hankinnoilla rakennetaan pohja vastuullisesti toimivalle pääkaupungille. Helsingin vuosittainen hankintavolyymi on noin neljä miljardia euroa mikä tekee siitä Suomen suurimman julkisia hankintoja tekevän toimijan. Helsinki on sitoutunut ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun edistämiseen hankinnoissaan ja Helsingissä toimii laaja vastuullisten hankintojen verkosto.
Lue lisää tästä aiheesta
Kestävä matkailu, tapahtumat ja kaupunkimarkkinointi
Pääkaupunkina matkailu- ja tapahtuma-ala ovat Helsingissä keskeinen osa kaupungin elinvoimaa. Kestävyys on nostettu myös Helsingin matkailun, tapahtumien ja kaupunkimarkkinoinnin yhdeksi kehittämisen kärjeksi.
Lue lisää tästä aiheesta